Koronakriisin vaikutus näkyi hätäilmoituksissa alkuvuonna
Hätäilmoitusten kokonaismäärä oli tammi-kesäkuun 2020 aikana pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koronakriisin myötä poliisille ja sosiaalitoimelle välitettiin enemmän koti- ja perheongelmista johtuvia tehtäviä kuin aiemmin.
Hätäkeskukset vastaanottivat tammi-kesäkuun 2020 aikana 1 347 000 hätäilmoitusta. Vastaava luku oli viime vuonna 1 410 300. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan hätäilmoituksissa oli laskua erityisesti maalis-toukokuun aikana.
"Koronakriisi vähensi liikkumista ja sai ihmiset toimimaan aiempaa varovaisemmin. Tämä poikkeusolojen tuoma muutos näkyy hätäilmoitusten osalta selkeästi maalis-toukokuun toimintaluvuissa. Tuolloin erityisesti terveystoimeen liittyviä hätäilmoituksia oli edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän. Kesää kohti hätäilmoitusten määrä alkoi jälleen nousta, kun poikkeusolojen suosituksia lievennettiin. Myös sääolosuhteet suosivat kesäkuussa ulkoilua ja liikkumista."
Sosiaalitoimen tehtävämäärä kasvoi eniten
Viranomaisille välitettyjen tehtävien kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta viime vuoteen verrattuna. Kaikista hätäilmoituksista noin 52 prosenttia välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille. Loput ilmoituksista hoidettiin ilmoituksen tekijän ohjeistamisella. Välitetyt tehtävät jakaantuivat eri viranomaisille seuraavasti: ensihoito 54 %, poliisi 36 %, pelastus 6 % ja sosiaalipäivystys 4 %.
"Koronakriisin vaikutukset näkyivät toimialojen tehtävämäärissä hyvin eri tavoin. Ensihoidon osalta tehtävämäärät kääntyivät laskuun, mutta muiden viranomaisten kohdalla tehtävämäärät kasvoivat. Sosiaalitoimelle välitetyissä tehtävissä tapahtui suhteellisesti eniten kasvua (9%)", Hopearuoho kuvailee.
Hätäkeskustietojärjestelmään kirjatuista tehtävistä viisi yleisintä tehtävälajia olivat: sairastuminen, kaatuminen, rintakipu, ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen sekä hengitysvaikeus.
Virheelliset ilmoitukset vähenivät
Virheellisten ilmoitusten määrä kaikista hätäilmoituksista oli tammi-kesäkuun aikana 335 200. Niiden määrä laski reippaasti viime vuodesta (405 200). Ilmoituksista 24 200 oli asiattomia ja ilkivaltaisia, ja loput olivat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvittu paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ollut tietoa muusta auttavasta tahosta.
"Kun hätäilmoitusten kokonaismäärä väheni, laskua näkyi myös virheellisten ilmoitusten määrissä. Toinen vaikuttava tekijä oli hätäkeskustietojärjestelmään liittyvä muutos, joka oli käynnissä viime vuonna. Tänä vuonna kaikki hätäkeskukset käyttävät yhteistä tietojärjestelmää, ja se yhdenmukaistaa tilastointiamme", avaa Hopearuoho virheellisten ilmoitusten määrän muutosta.
Hätäilmoituksiin vastataan nopeasti
Verkottunut toimintamalli on tilastojen perusteella tehostanut hätäkeskustoimintaa. Soittaneista 99 % sai vastauksen alle 30 sekunnissa (95 % vuonna 2019) ja 95 % alle 10 sekunnissa (92 % vuonna 2019).
"Ammattitaitoinen henkilöstö, uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä käyttöönotettu verkottunut toimintamalli sekä toimintamallien kehittäminen ovat mahdollistaneet vastausajan positiivisen kehittymisen. Lisäksi koronakriisistä johtunut hätäilmoitusten määrän väheneminen edesauttoi tulostavoitteiden saavuttamista"., kuvailee Hopearuoho.
Järjestelmässä oleva automaattivastaustoiminne on tehostanut vastausnopeutta asiakkaan näkökulmasta, mutta työntekijälle tämän on todettu lisäävän henkistä kuormaa. Hätäkeskuspäivystäjäkohtainen tehtävämäärä oli tammi-kesäkuun aikana 6 090 kpl, mikä on selvästi suurempi kuin edellisten viiden vuoden keskiarvo (5 600 kpl). Tommi Hopearuoho painottaa, että verkottuneella toimintamallilla ei korvata hätäkeskuspäivystäjien työtä, ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö- sekä rekrytointitarve säilyvät edelleen ennallaan.
