Laki valtiollisesta Hätäkeskuslaitoksesta tuli voimaan 1.1.2001. Tästä lähti Hätäkeskuslaitoksen organisointi käyntiin ja varsinaisena syntymäpäivänä voidaan pitää 1.4.2001.
Tuona päivänä hätäkeskuslain mukaisesti valtion kokeiluhätäkeskukset muuttuivat valtion hätäkeskuksiksi. Kuitenkin työtä tehtiin jo ennen varsinaista perustamista aina vuodesta 1992 lähtien.
Paloasemapäivystyksestä aluehälytyskeskuksiin
On kuitenkin palattava aikaan vielä tätäkin kauemmas. Itse tulin 18-vuotiaana ensimmäistä kesää palomiehen kesälomasijaiseksi vuonna 1983 Hyvinkään pelastuslaitokselle. Silloin pelastustoimen ja ensihoidon tai silloisen sairaankuljetuksen päivystys tapahtui vielä työvuoron toimesta Hyvinkään pelastuslaitokselta. Yksi palomies oli työvuorolistan mukaan nimetty päivystäjäksi, joka huolehti hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja yksiköiden hälyttämisestä. Päivystysvuoro oli 12 tuntia, jonka jälkeen päivystäjä vaihdettiin työvuorossa toiseen tehtävään. Koulutusta annettiin kokeneempien palomiesten toimesta, jolloin riskiarvion tekeminen tehtiin hyvin vaihtelevasti. Varsinaisia ohjeita oli vähän. Itsekin ehdin toimia muutamaan otteeseen päivystäjänä. Vuonna 1985 siirryttiin silloiseen aluehälytyskeskusjärjestelmään ja päivystys siirtyi Riihimäen aluehälytyskeskukseen. Tätä pidettiin silloin lähtökohtaisesti heikennyksenä, koska eihän riihimäkeläiset voineet tuntea Hyvinkään osoitteita. Käytäntö kuitenkin nopeasti osoitti sen, että pelko oli turha.
Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia
1990-luvulle tultaessa pelastustoimen ja ensihoidon hälyttämisestä vastaavia aluehälytyskeskuksia oli 58. Tämän lisäksi poliisin ympärivuorokautisia hälytyskeskuksia oli 75 eli 1990-luvun alussa meillä vastasi viranomaisten hälyttämisestä 133 viranomaisten erillistä hälytyskeskusta. On muistettava, että tuolloin käytössä ollut puhelinteknologia vaikutti suurelta osin siihen, miten edellä mainitut hälytyskeskukset muodostuivat. 1990-luvun alussa tietotekniikka kuitenkin alkoi kehittyä suurin harppauksin ja nähtiin jo mahdollisuudet suurentaa hälytysalueita. Sisäministeriö perustikin vuonna 1992 hätäkeskushankkeen, josta lähti nykymuotoisen hätäkeskustoiminnan kehittäminen liikkeelle. Hankkeen tuloksena lähdettiin siitä, että turvallisuusviranomaisten hälytystoiminta tulee keskittää yhteen ja samaan hätäkeskukseen. Tämän suomalaisen toimintamallin perusteella tehtiin kokeiluhätäkeskukset, joista haluttiin kokemuksia uudesta toimintamallista.
Kokeiluhätäkeskusten aikana sisäministeriöstä yhdessä yhteistyöviranomaisten kanssa käytiin myös tutustumassa hätäkeskustoimintaan Iso-Britanniassa ja Saksassa muistaakseni vuonna 1999. Olin mukana noilla tutustumismatkoilla ja hyvin on jäänyt mieleen esim. Lontoon malli, jossa hätäpuhelu yhdistettiin ensin välittäjälle, jonka tehtävänä oli ainoastaan kysyä, tarvitsetteko soittaja pelastustoimen, ensihoidon vai poliisin apua. Vastauksen saatuaan välittäjä välitti hätäpuhelun asianomaisen viranomaisen hätäkeskukseen, jossa sitten alettiin arvioida avun tarvetta. Eli nykyiseen suomalaiseen ja kokeiluhätäkeskuksissa olleeseen malliin verrattuna siellä oli yksi väliporras välissä. Lisäksi pohdintaa aiheutti se, miten mahtaa asia hoitua, kun kyseessä on tilanne, johon tarvitaan useita viranomaisia.
Toimintamalli kiteytyy
Kokeiluhätäkeskusten, tutustumiskäyntien ja muun kehittämistyön myötä kiteytyi selkeäksi lopputulokseksi se, että suomalainen viranomaisten yhteinen toimintamalli on se, joka toteutetaan ja jonka puolesta lähdettiin lainsäädäntöä ja toimintamallia kehittämään. Hätäkeskuslaitoksen perustamisesta lähti tämä nykyisen toimintamallin kehittäminen toden teolla liikkeelle ja alkuvaiheessa keskityttiin 15 hätäkeskuksen rakentamiseen ja toiminnan organisointiin. 15 hätäkeskusta saatiin valmiiksi 2005 lopussa. Nopeasti kuitenkin havaittiin, että 15 hätäkeskusta Suomen kokoisessa maassa on liikaa ja sisäministeriö päätti, että 15 hätäkeskuksen järjestelmästä siirrytään 6 hätäkeskuksen malliin. Käynnistettiin rakenneuudistus, joka saatiin maaliin 2015. Tämän jälkeen tavoitteena oli verkottuneen hätäkeskustoiminnan kehittäminen uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisellä ja käyttöönotolla.
Suomalainen toimiva hätäkeskuskonsepti
Tänään voimme todeta, että osittain rankatkin toimenpiteet on saatu menestyksellisesti maaliin. Siitä kiitos kuuluu niin omalle henkilöstöllemme kuin yhteistyötahoille. Meillä on kuuden hätäkeskuksen malli, jossa toimitaan verkottuneesti. Kuitenkaan emme ole vielä sillä tasolla, johon tulemme pääsemään, kun kehitämme toimintamallia vielä eteenpäin. Tämä vaatii toimintamallien kehittämistä nykyistä yhdenmukaisemmiksi. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Tämän lisäksi viimeisin versio hätäkeskustietojärjestelmä Ericasta ja se versio, joka alun perin on tilattu, tullaan ottamaan käyttöön aikaisintaan syksyllä. Teknologia tulee kehittymään edelleen ja meidän on pysyttävä jatkuvasti sillä tasolla, että kykenemme hyödyntämään uusinta ja meidän toimintaamme helpottavaa teknologiaa.
Yhteistyön ja teknologian kehittämisen lisäksi keskitymme Hätäkeskuslaitoksen strategian keskeisimpään osaan eli työyhteisön ja osaamisen kehittämiseen. Meidän on huolehdittava työyhteisön ja osaamisen kehittämisestä, jotta tärkein voimavaramme henkilöstö selviytyy tehtävistään mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti.
Uskon itse suomalaiseen verkottuneeseen hätäkeskuskonseptiin. Se on osoittautunut erinomaiseksi järjestelmäksi, jossa Hätäkeskuslaitos aidosti toimii avun ja turvan ensimmäisenä viranomaislenkkinä auttamisen ketjussa kaikissa oloissa. 20-vuotias Hätäkeskuslaitos aloittaa toimintansa uuden vuosikymmenen hyvistä lähtökohdista ja uskon, että kykenemme tulevaisuudessa tuottamaan vielä nykyistäkin laadukkaampaa, luotettavampaa ja yhdenvertaisempaa hätäkeskuspalvelua ympäri vuoden 24 tuntia vuorokaudessa.
Taito Vainio
Hätäkeskuslaitoksen johtaja
