Hyppää sisältöön

Kadonneiden lasten vihjepuhelin 116 000

Kadonneiden lasten vihjepuhelin on kiireettömiä soittoja varten. Kun on kyse hätätilanteesta, soita aina hätänumeroon 112.

Erityistilanne

Esimerkiksi myrskyt ovat nopeasti syntyviä erityistilanteita, joiden vuoksi useat ihmiset soittavat samanaikaisesti hätänumeroon. Yhtäaikaiset tiedustelusoitot saattavat aiheuttaa hätänumeroon hetkellisiä ruuhkapiikkejä.  Tällaisissa tilanteissa on...

Koronavirus

Soita hätänumeroon vain hätätilanteissa: älä soita koronavirustartunnan epäilystä hätänumeroon 112. Mikäli oireesi viittaavat kiireelliseen hätätilanteeseen, jolloin tarvitset paikalle kiireellisesti ambulanssia, soita hätänumeroon 112.

Opeta lasta

Lasten kanssa on hyvä harjoitella hätätilanteessa toimimista ja hätänumeroon 112 soittamista, jotta he osaavat toimia mahdollisessa hätätilanteessa.

Hädässä ulkomailla

Ulkomailla hätänumeroon soitto ohjautuu aina kohdemaan hätäkeskukseen. 112 on EU:n yhteinen hätänumero.

Ruuhkatilanne hätäkeskuksessa

Hätäpuheluihin vastataan aina soittojärjestyksessä. Jos hätänumerossa on ruuhkaa, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla. 

Hätäilmoitus satelliittipuhelimella

Hätäkeskuslaitoksella on satelliittipuhelimille tarkoitettu puhelinnumero +3589 2355 0545. Satelliittipuhelimella hätäkeskukseen saa yhteyden Manner-Suomen alueelta. 

Hätätilanne vesillä

Sisävesillä sattuneissa onnettomuuksissa soitetaan hätänumeroon 112. Merellä sattuvissa hätätilanteissa yhteys Meripelastuksen hälytysnumeroon. 

Tulostettavat lomakkeet ja julisteet

  • Sijaintitietolomake
    0.14MB pdf

    Vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla, esimerkiksi pääoven sisäpuolella. Sijaintitietolomakkeeseen täytetään kohteen osoite ja koordinaatit. Koordinaatit saat paikanpäällä esimerkiksi 112 Suomi -sovelluksen avulla tai osoitteella maanmittauslaitoksen sivuilta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

  • Sijaintitietolomake ruotsiksi
    0.14MB pdf

    Vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla, esimerkiksi pääoven sisäpuolella. Sijaintitietolomakkeeseen täytetään kohteen osoite ja koordinaatit. Koordinaatit saat paikanpäällä esimerkiksi 112 Suomi -sovelluksen avulla tai osoitteella maanmittauslaitoksen sivuilta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Videot

Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla

112-rescuebuster opastaa: Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin. Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista.

Soita 112 kiireellisessä hätätilanteessa

112-rescuebuster opastaa: Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisessä hätätilanteessa. 

Näin rekisteröidyt hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi

Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, mikä on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään suomi.fi-sivustolla.

Näin lähetät hätätekstiviestin

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestin voi lähettää kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Verkottunut hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa koko Suomen verkottuneen hätäkeskustoiminnan. ERICAa käyttävät kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset: poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja Rajavartiolaitos yhdessä...

Painotuotteet ja tunnukset

112 Suomi -sovelluksen materiaalit

112 Suomi: Löydä lähin sydäniskuri

Katso videolta, miten löydät 112 Suomi -sovelluksesta lähimmän sydäniskurin.

112 Suomi -sovellus lyhyesti

Katso videolta, miten käytät 112 Suomi -sovellusta. 112 Suomi -sovelluksen keskeisin hyöty on, että avunsaanti hätätilanteessa nopeutuu.

112 Suomi -sovellus - Usein kysyttyä

Puhelinnumero tarvitaan, jotta sijaintitieto voidaan hätätilanteessa yhdistää oikeaan hätäpuheluun.
Numeroa ei käytetä henkilötietojen hakemiseen tai muiden tietojen välittämiseen. Hätäkeskuspäivystäjä näkee ainoastaan numeron, josta puhelu tulee, sekä sijaintitiedon.

Näihin iPhone-käyttäjä voi vaikuttaa:

  • Sovelluksen on oltava koko ajan auki taustalla, jotta ilmoitukset tulevat läpi.
  • iPhonessa kysytään asennuksen yhteydessä ensin, saako sovellus käyttää sijaintiasi. Tähän tulisi vastata "Salli aina". 
  • Tämän jälkeen kysytään, sallitaanko liikunta- ja kuntoilutietojen käyttö ja ilmoitusten lähettäminen. Ne pitää sallia, jotta vaaratiedote tulee perille. Ominaisuus käyttää puhelimen kiihtyvyysantureita tarkistaakseen sijaintiaan suhteessa vaara-alueeseen vain, kun puhelin liikkuu. Tämä toteutus säästää akkua.
  • Tämän jälkeen tulisi vielä sallia se, että sovellus haluaa lähettää sinulle ilmoituksia.
  • Puhelin kysyy ajoittain käyttäjältä, haluaako tämä jatkaa 112 Suomi -sovelluksen taustapaikannusta.
  • Jos käyttäjä ei reagoi saapuneisiin tiedotteisiin, käyttöjärjestelmä saattaa rajoittaa tiedotetoimintoa.

Lisäksi voi ilmetä seuraavia rajoitteita:

  • Jos käyttäjä on jatkuvasti saapuvien tiedotteiden eikä niistä näytetä ilmoitusta, käyttöjärjestelmä saattaa olettaa viestien olevan "turhia" ja rajoittaa tiedotetoimintoa.
  • Tiedotteet jaetaan laitteisiin ryppäinä Applen omasta palvelusta, kunnes puhelimeen on menossa myös muuta dataa, jolloin tiedotteen lähetys voi viivästyä.
  • Tiedotteiden vastaanottaminen ei toimi ollenkaan iOS-käyttöjärjestelmän versiossa 10.0. Versioissa 11.0 ja 11.1 toimii niin kauan kunnes puhelin käynnistetään uudestaan ja 112 Suomi -sovellus avataan seuraavan kerran.

Apple ei julkista tarkkoja ehtoja, missä tilanteissa ilmoituksia rajoitetaan. Ehdot voivat myös muuttua.

Jos puhelimen ollessa suljettuna lähetetään useampi tiedote, laite antaa ilmoituksen vain viimeisimmästä tiedotteesta. Kaikki aktiiviset ja päättyneet tiedotteet voi halutessaan tarkistaa sovelluksen listauksesta.

Uusimmissa Samsung puhelimissa täytyy antaa myös oikeus puhelimelle käyttää liikuntatietoja. Ne pitää sallia, jotta vaaratiedote tulee perille. Ominaisuus käyttää puhelimen kiihtyvyysantureita tarkistaakseen sijaintiaan suhteessa vaara-alueeseen vain, kun puhelin liikkuu. Tämä toteutus säästää akkua.

Päivityksen jälkeen käyttäjien tulee avata sovellus kerran, jotta tiedotetoiminto käynnistyy ja antaa sovellukselle lupa seurata käyttäjän sijaintia myös sovelluksen ollessa suljettuna.

Sovellus toimii eri käyttöjärjestelmien puhelimissa pääosin samalla tavalla, mutta pieniä eroja on.
Tärkein ero on, että iPhonessa 112 Suomi -sovellus tulisi pitää koko ajan taustalla päällä, jotta tiedotteet tulevat läpi. Android- ja Huawei-käyttöjärjestelmän puhelimiin tiedote tulee, olipa sovellus päällä tai ei.

Aktiiviset tiedotteet voi tarkistaa avaamalla 112 Suomi -sovelluksen Tiedotteet-välilehden.

Tiedote lähetetään taustalla kaikkiin puhelimiin, missä sovellus on. Tiedotteen saapuessa puhelimeen se suodatetaan näkyviin niissä puhelimissa, jotka ovat tiedotteelle määritellyllä vaikutusalueella. Jos puhelin ei ole lähetyshetkellä tiedotteen vaikutusalueella, siirtyy alueelle saapuminen taustaprosessin tehtäväksi. Tällöin puhelin käy itse omalla rytmillään ja omilla ehdoillaan tarkastelemassa, onko puhelin kyseisellä alueella. 

Puhelin ei lähetä missään vaiheessa tietoa hätäkeskukseen tai taustajärjestelmään vaan puhelin itsenäisesti tarkistaa tiedotteiden listalta, onko saavuttu jonkin aktiivisena olevan tiedotteen alueelle.

Alueelliset liikennetiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, missä sovellus on  asennettu, asetuksista sallittu sijaintitietojen käyttö jatkuvasti sekä valinta Liikennetiedotteet näytetään. Puhelin käy taustaprosesseissa liikennetiedotteeseen asetettuun alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko liikennetiedotteesta heräte puhelimeen. Liikennetiedoteprosessissa käyttäjältä ei välity sijaintitietoa pilveen eikä muuallekaan. Käyttäjä voi valita asetuksista haluaako liikennetiedotteista herätteen vai ei (valinta Liikennetiedot näytetään/ei näytetä).

Et saa. Kun otat lentotilan pois päältä, ilmoitus tulee Android-puhelimissa läpi ja näkyy puhelimen näytöllä, jos uusia tiedotteita on julkaistu.

Saadakseen alueellisen tiedotteen, on puhelimessa aina oltava sijaintitiedot päällä. Paikannus perustuu WiFi- ja mobiiliverkon tukiasemiin. GPS-paikannusta käytetään vain silloin, jos päällä on myös toinen GPS-sijaintia hyödyntävä sovellus. Koska WiFi on paikannuksen perusteista tärkein ja tarkin, puhelimessa tulisi olla Wifi-toiminnallisuus päällä, jotta sovellus tunnistaa puhelimen olevan tai siirtyvän tiedotteen voimassaoloalueelle.

Alueellisen ilmoituksen saanti riippuu siitä, tunnistaako sovellus puhelimen olevan tai siirtyvän alueelle, missä tiedote on voimassa. Paikannustarkkuuteen vaikuttavat muun muassa käynnissä olevat sovellukset, laitteessa olevat anturit ja käyttäjän omat asetukset.

Puhelinten käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden läpituloa. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi, jos puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut.

Tiedotteet välitetään sovelluksella sijaintitietoon perustuen. Mikäli tiedottava viranomainen ei määrittele julkaisusädettä, julkaistaan alueellinen tiedote 20 kilometrin säteelle tapahtumapaikasta. Ilmoituksen saa myös silloin, kun siirtyy alueelle, missä tiedote on voimassa.

Saat ilmoituksen myös siinä tapauksessa, mikäli siirryt tiedotteen alueelle vasta tiedotteen julkaisemisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa viive on noin 10-15 minuuttia puhelimen ja käyttöjärjestelmän ominaisuuksista riippuen.

Ei kuulu. Jos puhelimesi on äänettömällä, uudet ilmoitukset ilmestyvät näytölle, mutta ääntä ei kuulu.

Yksittäisen sovelluksen voi useimmissa puhelinmalleissa valita vaimennettavaksi, niin myös 112 Suomi -sovelluksen. Jos puhelin on äänettömällä, yksittäisen sovelluksen ääniä ei saa päälle.  

Vaaratiedotteen äänimerkki on tunnistettava ja useimmille suomalaisille tuttu television ja radion vaaratiedotteista. Kahdesta kolmeen sekuntiin kestävä morsetuskoodi "CQ" (seek you) on kansainvälinen koodi vaaratiedotteilla. 

Viranomaistiedotteen äänimerkki on lyhyt noin puoli sekuntia kestävä ”ti tu”. 

Äänimerkkejä ei toisteta vaan ne kuuluvat kerran.

Mikäli olet tiedotteen vaikutusalueella, saat puhelimesi näytölle ilmoituksen. Ilmoituksen lisäksi kuulet äänimerkin.

Tiedotteen kieli, suomi tai ruotsi, määräytyy sen mukaan, minkä kielen käyttäjä on sovellukseen määritellyt.

Hätäkeskuslaitos julkaisee sovelluksen kautta viranomaisten välittämät vaaratiedotteet, muut viranomaistiedotteet sekä liikennetiedotteet. 

112 Suomi -sovellus on yksi lakisääteisistä vaaratiedottamisen kanavista. Viranomaistiedotteella sen sijaan tarkoitetaan erilaisia poikkeuksellisiin tilanteisiin, hälytystehtäviin, harjoituksiin tai olosuhteisiin liittyviä viestejä ja ohjeita ihmisille, joilla vähennetään esimerkiksi huhuja ja yhteydenottoja hätänumeroon tai opastetaan ihmisiä toimimaan oikein. Näitä käytetään tilanteissa, missä on tarpeen informoida tai ohjeistaa väestöä, mutta vaaratiedottamisen kynnys ei kuitenkaan ylity.

Jos antaa sovellukselle luvan käyttää sijaintitietoa, käyttäjä saa puhelimen näytölle ilmoituksen oman alueen liikennetiedotteista. Kaikki voimassa olevat tiedotteet näkyvät aina sovelluksen tiedotelistauksessa. Tiedot tulevat sovellukseen Digitraffic-palvelusta.

Lähimmän sydäniskurin sijaintitieto saadaan Sydänliiton yhteistyössä Punaisen Ristin ja Elvytysneuvoston kanssa hallinnoimasta defi.fi-rekisteristä. Lähin sydäniskuri -valikko löytyy sovelluksesta Palvelut ja Muut palvelut -välilehtien alta. Reittiohjeet avautuvat puhelimen omassa karttasovelluksessa. Lisätietoa sydäniskurien rekisteröimisestä: www.defi.fi 

Kyllä toimii, mutta Hätäkeskuslaitokseen saattaa välittyä sijaintitieto eri puhelinnumerosta, josta soitat. Sanele tällöin hätäkeskuspäivystäjälle sijaintikoordinaattisi suullisesti.

Satelliittipaikannus toimii parhaiten ulkotiloissa, mahdollisimman korkeilla ja aukeilla paikoilla. Sisätiloissa paikannustarkkuutta saa parannettua huomattavasti hakeutumalla ikkunoiden ääreen tai kokonaan ulos sisätiloista. Ulkona kannattaa siirtyä alavammille tai korkeammille paikoille, jos mahdollista.

Paikannustarkkuuden mediaani on noin 11 metriä. Tarkkuus vaihtelee riippuen puhelimesta ja ympäristöstä. Korkeat rakennukset ja maastonmuodot vaikeuttavat sekä satelliittipaikannusta, että mobiiliverkon tukiasemiin perustuvaa paikannusta. Paikannuksen tarkkuuden näkee sovelluksesta suoraan koordinaattitietojen alapuolelta. Voit tarkistaa sijaintisi myös kartalta sovelluksen alkunäytössä olevasta painikkeesta ”Näytä kartalla”. 

Vaara- ja muut viranomaistiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, joissa sovellus on asennettu ja sovelluksen sijaintitiedon käyttö on sallittu. Puhelin käy taustaprosesseissa tiedotteessa määriteltyyn alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko heräte puhelimeen. Tiedoteprosessissa sijaintitietosi ei välity pilveen eikä muuallekaan. 

Sijaintipalveluiden automaattinen käynnistys on puhelinalustoissa sovelluksilta estetty. Mikäli sinulla ei ole soittaessasi sijaintitiedot päällä, sovellus tarjoaa oikotien puhelimen asetuksiin.

Paikannus toimii älypuhelimen oman GPS-satelliittipaikannustoiminnon avulla. Sijaintitiedon välitys aktivoituu 60 minuutin ajaksi, kun soitat sovelluksen kautta hätänumeroon, meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon tai tienkäyttäjän linjalle.

Sovellusta voi käyttää, vaikka mobiilidatayhteyttä ei ole saatavilla. Sijaintitiedon automaattinen välitys vaatii verkkoyhteyden, mutta satelliittipaikannus ei. Voit soittaa hätänumeroon tavalliseen tapaan ja kertoa päivystäjälle sijaintisi suullisesti lukemalla koordinaatit ääneen 112 Suomi -sovelluksen näkymästä. 

Sovellus siis kertoo luotettavasti sijaintisi silloinkin, kun sijaintitieto ei välity automaattisesti. Tällöin on tärkeää kertoa päivystäjälle myös paikannustarkkuus, joka näkyy sovelluksessa suoraan koordinaattitiedon alapuolella.

Teknisesti 112 Suomi -sovellus ja AML tapahtuvat hieman eri tavoin. 112 Suomi -sovellus perustuu puhelimen GPS-paikannukseen. AML hyödyntää paikannuksessa GPS:n lisäksi myös esimerkiksi etäisyyttä tunnistettuihin WiFi-laitteisiin. AML-paikannusmenetelmä on siis tarkempi, mutta myös alttiimpi virheille, jos esimerkiksi WiFi-laitteita liikutellaan. Tarkin ja varmin paikannus tapahtuu AML-paikannuksen ja 112 Suomi -sovelluksen yhtäaikaisella käytöllä.

Sovellus käyttää sijaintitietoa ainoastaan silloin, kun soitat sovelluksen kautta hätänumeroon 112, Tienkäyttäjän linjalle tai Meripelastuskeskukseen. Sijaintitiedon lähetys aktivoituu, kun painat sovelluksesta Soita-valikkoa kyseisen numeron kohdalta.

Sovellus lähettää paikannussignaalia 60 minuuttia puhelun alkamisesta, ja se tallentuu välityspalvelimelle vuorokaudeksi (24h). Tällöin aiemman puhelun sijaintitieto on haettavissa uuteen puheluun puhelinnumeron perusteella, jos joudut soittamaan samassa hätätilanteessa toisen kerran hätäkeskukseen, ja esimerkiksi datayhteys ei ole käytettävissä.

Vaara- ja muut viranomaistiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, joissa on sovellus asennettuna ja asetuksista valittuna paikannus. Puhelin käy taustaprosesseissa vaara- tai muuhun viranomaistiedotteeseen asetettuun alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko tiedotteesta heräte puhelimeen. Vaara- tai muu viranomaistiedoteprosessissa käyttäjältä ei välity sijaintitietoa pilvipalveluun tai muualle.

Alueelliset liikennetiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, joissa on sovellus asennettuna, asetuksista valittuna paikannus sekä valinta ”Liikennetiedotteet näytetään”. Puhelin käy taustaprosesseissa liikennetiedotteeseen asetettuun alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko liikennetiedotteesta heräte puhelimeen. Liikennetiedoteprosessissa käyttäjältä ei välity sijaintitietoa pilvipalveluun tai muualle.

Lähin sydäniskuri näytetään puhelimen sijaintiin perustuen. Listauksen hakeminen sovellukseen ei välitä käyttäjästä mitään tietoa kolmansille osapuolille. 

Sovelluksen kautta siirryttäessä Omaolo.fi-verkkopalveluun ja täytettäessä koronavirustaudin kyselyä verkkopalvelussa, ei käyttäjästä välity tietoja SoteDigi Oy:lle.

Sovelluksen voi kytkeä päälle kesken puhelun. Paikkatiedon lähetyksen saa käynnistettyä painamalla 112 -näppäintä. 

Suomessa hätäpuhelut välittyvät hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos siis oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Tällöin käytössä ei kuitenkaan ole pakettidataa eikä paikkatieto välity automaattisesti hätäkeskukseen. Sanele tällöin paikkakoordinaattisi suullisesti puhelimen näytöltä.

Suomessa hätäpuhelut välittyvät hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos siis oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Tällöin käytössä ei kuitenkaan ole pakettidataa eikä paikkatieto välity automaattisesti hätäkeskukseen. Sanele tällöin paikkakoordinaattisi suullisesti puhelimen näytöltä.

Sijaintikoordinaatit esitetään kolmen desimaalin tarkkuudella WGS84-koordinaattimuodossa. 

Tällainen toiminnallisuus vaatii käyttäjän puhelutietojen seuraamista, joka on useimmilla puhelinalustoilla tietoturvasyistä kokonaan estetty. Lisäksi hätäpuhelu on puhelimen erikoistoiminto, ja osa puhelimista voi rajoittaa sovellusten toimintaa hätäpuheluiden aikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että sovellus saa paikkatiedon jo ennen hätäpuhelun alkamista.

Sovellukselle on siis erikseen "kerrottava" hätäpuhelusta käynnistämällä sovellus ja soittamalla puhelu sen kautta. Tämä johtuu teknisestä syystä, sillä laitealustat eivät salli puhelurajapinnan yhteyteen tehtävää sovellusta.

Sovellus päivittyy automaattisesti, jos käyttäjä on sallinut oman puhelimensa asetuksissa automaattipäivitykset. Jos automaattipäivitykset eivät ole käytössä, päivityksen saa asennettua sovelluskaupasta etsimällä 112 Suomi -sovelluksen ja painamalla päivitä-painiketta. Huomaathan, että sovellus saattaa kysyä uudelleen puhelinnumeroa, kun sen käynnistää ensimmäistä kertaa päivityksen jälkeen.

Puhelinta vaihdettaessa sovellus pitää asentaa uudelleen. Vastaavasti puhelinliittymää vaihdettaessa tulee sovellukseen syötetty käyttäjän oma puhelinnumero päivittää uuteen, jotta sijaintitieto voidaan hätätilanteessa yhdistää oikeaan hätäpuheluun.

Suomessa vieraileva matkailija voi käyttää sovellusta lataamalla sen puhelimeensa normaaliin tapaan. Tällöin oma puhelinnumero tulee syöttää kansainvälisessä muodossa (plus-merkki ja maanumero numeron alkuun).

Sovelluksen kautta soitettu hätäpuhelu yhdistyy Ahvenanmaalla Ahvenanmaan hätäkeskukseen ja muualla Euroopassa kohdemaan omaan hätäkeskukseen. 

Euroopassa sovelluksen kautta soitetusta hätäpuhelusta sijaintitieto ohjautuu kohdemaan hätäkeskukseen Pan-European Mobile Emergency Apps (PEMEA) -arkkitehtuurin avulla. Sijaintitieto välittyy siitä lähtien, kun PEMEA on käytössä myös kohdemaassa.

Koordinaatit voi tarkistaa sovelluksesta manuaalisesti missä tahansa. Tällöin on huomioitava, että eri maiden hätäkeskuksissa saattaa olla käytössä eri koordinaattimuoto. Muista kertoa paikalliseen hätäkeskukseen, että koordinaatit ovat Suomessa käytettävässä WGS84-muodossa (DD°MM.mm').

Päivystysnumerot-listalla olevaan ulkoministeriön päivystysnumeroon voi soittaa ulkomailla sattuneista hätä- ja kriisitilanteista. Puhelu yhdistyy Suomeen ulkoministeriön päivystykseen. Numeroon soittaminen maksaa normaalin ulkomailta soitetun matkapuhelinmaksun verran.

Voimassa olevat tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä myös ulkomailla. Manner-Suomen ulkopuolelle kohdistuvia vaara- ja viranomaistiedotteita ei välitetä sovelluksen kautta.

Sovelluksen käyttökielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Voit vaihtaa kielen sovelluksen asetuksista.

Sovellus toimii Android-, iOS- ja HarmonyOS-käyttäjärjestelmän puhelimissa. Ilmainen sovellus on ladattavissa seuraavista sovelluskaupoista: Google Play, App Store, App Gallery. 

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus - Usein kysyttyä

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.

Hätätekstiviesti - Usein kysyttyä

Hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 on ilmaista.

Saldon loppuminen prepaid-liittymäpuhelimista tai operaattorin tekstiviestisopimuksen enimmäismäärän täyttyminen eivät estä 112-tekstiviestin lähettämistä.

12-tekstiviestiä ei voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia. Jos puhelimen muisti on täynnä, asiakkaan puhelin ei välttämättä vastaanota tekstiviestejä. Tällöin hätäkeskuksen ja asiakkaan välinen tekstiviestikeskustelu ei ole mahdollista.

Tekstiviestin lähettäjän pystyy paikantamaan samalla tavalla kuin hätäpuhelunsoittajan.

Hätätekstiviestejä ei voida priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan. Tämän vuoksi tekstiviestien välittämisessä voi esiintyä viiveitä eikä niiden nopeaa perillemenoa hätäkeskukseen taata. Viiveitä voi esiintyä esimerkiksi juhlapyhien aikana tai aikoina, jolloin tekstiviestiliikenne on vilkasta.

Et voi. Teknisesti se kyllä on mahdollista, mutta viesti ei tällöin ohjaudu kyseisen maan hätäkeskukseen.

Ulkomaalaisista liittymistä tulevat tekstiviestit eivät ohjaudu Suomen hätäkeskukseen.

Puhelimen vaihto ei vaikuta hätätekstiviestipalveluun, mutta puhelinnumeron vaihtaminen vaikuttaa. Puhelinnumeron vaihtuessa tulee palvelussa käydä poistamassa vanha numero ja lisäämässä uusi.

Ilman ennakkorekisteröitymistä hätätekstiviesti ei saavu hätäilmoitusjonoon.

Ei-rekisteröitynyt käyttäjä saa hätätekstiviestin lähettämisen jälkeen automaattisen vastausviestin, missä asiakasta ohjeistetaan rekisteröitymään. Lisäksi vastausviestissä kehotetaan soittamaan hätänumeroon 112, mikäli kyseessä on kiireellinen hätätilanne.

Alle 18-vuotiaan voi rekisteröidä hänen huoltajansa tai muu edunvalvoja. Alaikäisen omaan rekisteröitymishakemukseen tulee liittää hänen huoltajansa suostumus.

Ennakkorekisteröityminen ei vaikuta yksityisyydensuojaan. Puhelinnumeroa käytetään ainoastaan tilanteessa, jolloin käyttäjä tekee hätäilmoituksen tekstiviestillä ja rekisteröityneen käyttäjän tekstiviestit välittyvät hätäkeskuksiin.

Laissa on määritelty ennakkorekisteröinnin yhteydessä talletettavat tiedot:
1) käyttäjän täydellinen nimi ja henkilötunnus
2) käyttäjän osoite ja sähköpostiosoite
3) käyttäjän puhelinnumero

Rekisteröityminen edellyttää ns. vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksia käyttäen. Käyttäjän tulee ennakkorekisteröitymisen yhteydessä hyväksyä käyttöehdot. Hätätekstipalvelussa käytetään vain käyttäjän puhelinnumeroita.

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä numeroon 112 vain, jos on rekisteröitynyt palveluun. 

Hätätekstiviestipalvelun ennakkorekisteröinti on lain mukainen vaatimus. Ennakkorekisteröitymisellä pyritään välttämään palveluun kohdistuva ilkivalta.

Hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi rekisteröidytään Väestörekisterikeskuksen ylläpitämällä suomi.fi-sivustolla.

Rekisteröinti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Rekisteröinti tulee uusia vuosittain. Rekisteröinnin voimassaoloajan päättymisestä lähetetään muistutusviesti rekisteröityyn matkapuhelinnumeroon.

Ensimmäisessä hätänumeroon lähetetyssä tekstiviestissä kannattaa kertoa mahdollisimman paljon tietoa, esimerkiksi:

  • mikä hätätilanne on kyseessä
  • mitä apua tarvitsee ja miksi
  • mikä on osoite
  • tapahtuman kannalta olennainen tieto

Jos ensimmäisessä viestissä kertoo mahdollisimman paljon tietoa, vuorovaikutus hätäkeskuspäivystäjän kanssa on tehokkaampaa ja apua saadaan nopeammin paikalle.
 

Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta.

Hätätekstiviesti lähetetään vain silloin, kun on kyseessä todellinen hätätilanne, ja tarvitsee paikalle auttavia viranomaisia.

Soittaminen on aina ensisijainen tapa tehdä hätäilmoitus. Puhelimitse vuorovaikutus on nopeampaa kuin tekstiviestitse, ja näin myös apu saadaan välitettyä nopeammin paikalle.