Hyppää sisältöön

Mediaa palvellaan 24h uudessa keskitetyssä numerossa 0295 481 273 virka-ajalla viestintä/virka-ajan ulkopuolella johtokeskus.

Kadonneiden lasten vihjepuhelin 116 000

Kadonneiden lasten vihjepuhelin on kiireettömiä soittoja varten. Kun on kyse hätätilanteesta, soita aina hätänumeroon 112.

Erityistilanne

Esimerkiksi myrskyt ovat nopeasti syntyviä erityistilanteita, joiden vuoksi useat ihmiset soittavat samanaikaisesti hätänumeroon. Yhtäaikaiset tiedustelusoitot saattavat aiheuttaa hätänumeroon hetkellisiä ruuhkapiikkejä.  Tällaisissa tilanteissa on...

Koronavirus

Soita hätänumeroon vain hätätilanteissa: älä soita koronavirustartunnan epäilystä hätänumeroon 112. Mikäli oireesi viittaavat kiireelliseen hätätilanteeseen, jolloin tarvitset paikalle kiireellisesti ambulanssia, soita hätänumeroon 112.

Opeta lasta

Lasten kanssa on hyvä harjoitella hätätilanteessa toimimista ja hätänumeroon 112 soittamista, jotta he osaavat toimia mahdollisessa hätätilanteessa.

Hädässä ulkomailla

Ulkomailla hätänumeroon soitto ohjautuu aina kohdemaan hätäkeskukseen. 112 on EU:n yhteinen hätänumero.

Ruuhkatilanne hätäkeskuksessa

Hätäpuheluihin vastataan aina soittojärjestyksessä. Jos hätänumerossa on ruuhkaa, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla. 

Hätäilmoitus satelliittipuhelimella

Hätäkeskuslaitoksella on satelliittipuhelimille tarkoitettu puhelinnumero +3589 2355 0545. Satelliittipuhelimella hätäkeskukseen saa yhteyden Manner-Suomen alueelta. 

Hätätilanne vesillä

Sisävesillä sattuneissa onnettomuuksissa soitetaan hätänumeroon 112. Merellä sattuvissa hätätilanteissa yhteys Meripelastuksen hälytysnumeroon. 

Tulostettavat lomakkeet ja julisteet

  • Sijaintitietolomake
    0.14MB pdf

    Vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla, esimerkiksi pääoven sisäpuolella. Sijaintitietolomakkeeseen täytetään kohteen osoite ja koordinaatit. Koordinaatit saat paikanpäällä esimerkiksi 112 Suomi -sovelluksen avulla tai osoitteella maanmittauslaitoksen sivuilta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

  • Sijaintitietolomake ruotsiksi
    0.14MB pdf

    Vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla, esimerkiksi pääoven sisäpuolella. Sijaintitietolomakkeeseen täytetään kohteen osoite ja koordinaatit. Koordinaatit saat paikanpäällä esimerkiksi 112 Suomi -sovelluksen avulla tai osoitteella maanmittauslaitoksen sivuilta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Videot

Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla

112-rescuebuster opastaa: Ethän kuormita hätänumeroa turhilla puheluilla. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin. Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista.

Soita 112 kiireellisessä hätätilanteessa

112-rescuebuster opastaa: Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisessä hätätilanteessa. 

Näin rekisteröidyt hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi

Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, mikä on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään suomi.fi-sivustolla.

Näin lähetät hätätekstiviestin

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestin voi lähettää kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Verkottunut hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa koko Suomen verkottuneen hätäkeskustoiminnan. ERICAa käyttävät kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset: poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja Rajavartiolaitos yhdessä...

112 Suomi: Löydä lähin sydäniskuri

Katso videolta, miten löydät 112 Suomi -sovelluksesta lähimmän sydäniskurin.

112 Suomi -sovellus lyhyesti

Katso videolta, miten käytät 112 Suomi -sovellusta. 112 Suomi -sovelluksen keskeisin hyöty on, että avunsaanti hätätilanteessa nopeutuu.

Painotuotteet ja tunnukset

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus - Usein kysyttyä

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.

Hätätekstiviesti - Usein kysyttyä

Hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 on ilmaista.

Saldon loppuminen prepaid-liittymäpuhelimista tai operaattorin tekstiviestisopimuksen enimmäismäärän täyttyminen eivät estä 112-tekstiviestin lähettämistä.

12-tekstiviestiä ei voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia. Jos puhelimen muisti on täynnä, asiakkaan puhelin ei välttämättä vastaanota tekstiviestejä. Tällöin hätäkeskuksen ja asiakkaan välinen tekstiviestikeskustelu ei ole mahdollista.

Tekstiviestin lähettäjän pystyy paikantamaan samalla tavalla kuin hätäpuhelunsoittajan.

Hätätekstiviestejä ei voida priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan. Tämän vuoksi tekstiviestien välittämisessä voi esiintyä viiveitä eikä niiden nopeaa perillemenoa hätäkeskukseen taata. Viiveitä voi esiintyä esimerkiksi juhlapyhien aikana tai aikoina, jolloin tekstiviestiliikenne on vilkasta.

Et voi. Teknisesti se kyllä on mahdollista, mutta viesti ei tällöin ohjaudu kyseisen maan hätäkeskukseen.

Ulkomaalaisista liittymistä tulevat tekstiviestit eivät ohjaudu Suomen hätäkeskukseen.

Puhelimen vaihto ei vaikuta hätätekstiviestipalveluun, mutta puhelinnumeron vaihtaminen vaikuttaa. Puhelinnumeron vaihtuessa tulee palvelussa käydä poistamassa vanha numero ja lisäämässä uusi.

Ilman ennakkorekisteröitymistä hätätekstiviesti ei saavu hätäilmoitusjonoon.

Ei-rekisteröitynyt käyttäjä saa hätätekstiviestin lähettämisen jälkeen automaattisen vastausviestin, missä asiakasta ohjeistetaan rekisteröitymään. Lisäksi vastausviestissä kehotetaan soittamaan hätänumeroon 112, mikäli kyseessä on kiireellinen hätätilanne.

Alle 18-vuotiaan voi rekisteröidä hänen huoltajansa tai muu edunvalvoja. Alaikäisen omaan rekisteröitymishakemukseen tulee liittää hänen huoltajansa suostumus.

Ennakkorekisteröityminen ei vaikuta yksityisyydensuojaan. Puhelinnumeroa käytetään ainoastaan tilanteessa, jolloin käyttäjä tekee hätäilmoituksen tekstiviestillä ja rekisteröityneen käyttäjän tekstiviestit välittyvät hätäkeskuksiin.

Laissa on määritelty ennakkorekisteröinnin yhteydessä talletettavat tiedot:
1) käyttäjän täydellinen nimi ja henkilötunnus
2) käyttäjän osoite ja sähköpostiosoite
3) käyttäjän puhelinnumero

Rekisteröityminen edellyttää ns. vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksia käyttäen. Käyttäjän tulee ennakkorekisteröitymisen yhteydessä hyväksyä käyttöehdot. Hätätekstipalvelussa käytetään vain käyttäjän puhelinnumeroita.

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä numeroon 112 vain, jos on rekisteröitynyt palveluun. 

Hätätekstiviestipalvelun ennakkorekisteröinti on lain mukainen vaatimus. Ennakkorekisteröitymisellä pyritään välttämään palveluun kohdistuva ilkivalta.

Hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi rekisteröidytään Väestörekisterikeskuksen ylläpitämällä suomi.fi-sivustolla.

Rekisteröinti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Rekisteröinti tulee uusia vuosittain. Rekisteröinnin voimassaoloajan päättymisestä lähetetään muistutusviesti rekisteröityyn matkapuhelinnumeroon.

Ensimmäisessä hätänumeroon lähetetyssä tekstiviestissä kannattaa kertoa mahdollisimman paljon tietoa, esimerkiksi:

  • mikä hätätilanne on kyseessä
  • mitä apua tarvitsee ja miksi
  • mikä on osoite
  • tapahtuman kannalta olennainen tieto

Jos ensimmäisessä viestissä kertoo mahdollisimman paljon tietoa, vuorovaikutus hätäkeskuspäivystäjän kanssa on tehokkaampaa ja apua saadaan nopeammin paikalle.
 

Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta.

Hätätekstiviesti lähetetään vain silloin, kun on kyseessä todellinen hätätilanne, ja tarvitsee paikalle auttavia viranomaisia.

Soittaminen on aina ensisijainen tapa tehdä hätäilmoitus. Puhelimitse vuorovaikutus on nopeampaa kuin tekstiviestitse, ja näin myös apu saadaan välitettyä nopeammin paikalle.

112 Suomi -sovellus - Usein kysyttyä

Sovellusta voi käyttää, vaikka mobiilidatayhteyttä ei ole saatavilla. Sijaintitiedon automaattinen välitys vaatii verkkoyhteyden, mutta satelliittipaikannus ei. Voit soittaa hätänumeroon tavalliseen tapaan ja kertoa päivystäjälle sijaintisi suullisesti lukemalla koordinaatit ääneen 112 Suomi -sovelluksen näkymästä. 

Sovellus siis kertoo luotettavasti sijaintisi silloinkin, kun sijaintitieto ei välity automaattisesti. Tällöin on tärkeää kertoa päivystäjälle myös paikannustarkkuus, joka näkyy sovelluksessa suoraan koordinaattitiedon alapuolella.

Teknisesti 112 Suomi -sovellus ja AML tapahtuvat hieman eri tavoin. 112 Suomi -sovellus perustuu puhelimen GPS-paikannukseen. AML hyödyntää paikannuksessa GPS:n lisäksi myös esimerkiksi etäisyyttä tunnistettuihin WiFi-laitteisiin. AML-paikannusmenetelmä on siis tarkempi, mutta myös alttiimpi virheille, jos esimerkiksi WiFi-laitteita liikutellaan. Tarkin ja varmin paikannus tapahtuu AML-paikannuksen ja 112 Suomi -sovelluksen yhtäaikaisella käytöllä.

Puhelinnumero tarvitaan, jotta sijaintitieto voidaan hätätilanteessa yhdistää oikeaan hätäpuheluun.
Numeroa ei käytetä henkilötietojen hakemiseen tai muiden tietojen välittämiseen. Hätäkeskuspäivystäjä näkee ainoastaan numeron, josta puhelu tulee, sekä sijaintitiedon.

Sovellus käyttää sijaintitietoa ainoastaan silloin, kun soitat sovelluksen kautta hätänumeroon 112, Tienkäyttäjän linjalle tai Meripelastuskeskukseen. Sijaintitiedon lähetys aktivoituu, kun painat sovelluksesta Soita-valikkoa kyseisen numeron kohdalta.

Sovellus lähettää paikannussignaalia 60 minuuttia puhelun alkamisesta, ja se tallentuu välityspalvelimelle vuorokaudeksi (24h). Tällöin aiemman puhelun sijaintitieto on haettavissa uuteen puheluun puhelinnumeron perusteella, jos joudut soittamaan samassa hätätilanteessa toisen kerran hätäkeskukseen, ja esimerkiksi datayhteys ei ole käytettävissä.

Vaara- ja muut viranomaistiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, joissa on sovellus asennettuna ja asetuksista valittuna paikannus. Puhelin käy taustaprosesseissa vaara- tai muuhun viranomaistiedotteeseen asetettuun alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko tiedotteesta heräte puhelimeen. Vaara- tai muu viranomaistiedoteprosessissa käyttäjältä ei välity sijaintitietoa pilvipalveluun tai muualle.

Alueelliset liikennetiedotteet lähetetään kaikkiin puhelimiin, joissa on sovellus asennettuna, asetuksista valittuna paikannus sekä valinta ”Liikennetiedotteet näytetään”. Puhelin käy taustaprosesseissa liikennetiedotteeseen asetettuun alueeseen peilaten tarkistamassa aktivoidaanko liikennetiedotteesta heräte puhelimeen. Liikennetiedoteprosessissa käyttäjältä ei välity sijaintitietoa pilvipalveluun tai muualle.

Lähin sydäniskuri näytetään puhelimen sijaintiin perustuen. Listauksen hakeminen sovellukseen ei välitä käyttäjästä mitään tietoa kolmansille osapuolille. 

Sovelluksen kautta siirryttäessä Omaolo.fi-verkkopalveluun ja täytettäessä koronavirustaudin kyselyä verkkopalvelussa, ei käyttäjästä välity tietoja SoteDigi Oy:lle.

Suomessa hätäpuhelut välittyvät hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos siis oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Tällöin käytössä ei kuitenkaan ole pakettidataa eikä paikkatieto välity automaattisesti hätäkeskukseen. Sanele tällöin paikkakoordinaattisi suullisesti puhelimen näytöltä.

Suomessa hätäpuhelut välittyvät hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos siis oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Tällöin käytössä ei kuitenkaan ole pakettidataa eikä paikkatieto välity automaattisesti hätäkeskukseen. Sanele tällöin paikkakoordinaattisi suullisesti puhelimen näytöltä.

Suomessa hätäpuhelut välittyvät hätänumeroon 112 minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta. Jos siis oman palveluntarjoajan puhelinverkkoa ei ole saatavilla, hätäpuhelu yhdistyy toisen operaattorin verkon kautta hätäkeskukseen. Tällöin käytössä ei kuitenkaan ole pakettidataa eikä paikkatieto välity automaattisesti hätäkeskukseen. Sanele tällöin paikkakoordinaattisi suullisesti puhelimen näytöltä.

Sijaintikoordinaatit esitetään kolmen desimaalin tarkkuudella WGS84-koordinaattimuodossa. 

Tällainen toiminnallisuus vaatii käyttäjän puhelutietojen seuraamista, joka on useimmilla puhelinalustoilla tietoturvasyistä kokonaan estetty. Lisäksi hätäpuhelu on puhelimen erikoistoiminto, ja osa puhelimista voi rajoittaa sovellusten toimintaa hätäpuheluiden aikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että sovellus saa paikkatiedon jo ennen hätäpuhelun alkamista.

Sovellukselle on siis erikseen "kerrottava" hätäpuhelusta käynnistämällä sovellus ja soittamalla puhelu sen kautta. Tämä johtuu teknisestä syystä, sillä laitealustat eivät salli puhelurajapinnan yhteyteen tehtävää sovellusta.

Sovellus päivittyy automaattisesti, jos käyttäjä on sallinut oman puhelimensa asetuksissa automaattipäivitykset. Jos automaattipäivitykset eivät ole käytössä, päivityksen saa asennettua sovelluskaupasta etsimällä 112 Suomi -sovelluksen ja painamalla päivitä-painiketta. Huomaathan, että sovellus saattaa kysyä uudelleen puhelinnumeroa, kun sen käynnistää ensimmäistä kertaa päivityksen jälkeen.