Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Färre sjukfrånvaron och bättre trivsel i arbetet år 2023
Nödcentralsverkets bokslut för 2023 är färdigt. I fjol började personalens sjukfrånvaron minska, rekryteringen av nödcentraloperatörer var lyckad och personaltillfredsställelsen förbättrades.
Vastavalmistuneet hätäkeskuspäivystäjät aloittivat työnsä
Pelastusopistosta valmistui 4. kesäkuuta uusia hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaneita. Heistä 19 henkilöä aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt 10.6. neljässä eri hätäkeskuksessa.
- Kesä on hätäkeskusten kiireisintä aikaa, joten halusimme heidät töihin mahdollisimman nopeasti. Rekrytoinnit jakautuivat siten, että Turkuun otettiin kuusi, Poriin viisi, Ouluun neljä ja Keravalle viisi hätäkeskuspäivystäjää, sanoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.
Avoimien paikkojen määrän jakautuminen eri hätäkeskuksiin määräytyy hätäkeskuskohtaisten henkilöstöresurssitarpeiden ja -suunnitelmien mukaan. Joihinkin hätäkeskuksiin oli enemmän hakijoita, kuin mitä voitiin ottaa – tai toisin päin.
- Keravalle oltaisiin voitu rekrytoida jopa 11 henkilöä, mutta sinne haki vain viisi henkilöä. Niin ikään Turussa olisi ollut yhdeksän paikkaa auki, mutta sinne haki vain viisi henkilöä.
Koskela alleviivaa, että aina ei välttämättä heti pääse siihen hätäkeskukseen, mihin ensisijaisesti haluaisi. Työkokemus jossain toissijaisessa hätäkeskuksessa kuitenkin auttaa pääsemään myöhemmin sinne hätäkeskukseen, mihin haluaa.
- Kuopioon olisi halunnut sijoittua useampikin henkilö, mutta tässä rekrytoinnissa siellä ei valitettavasti ollut avoimia paikkoja, kuten ei myöskään Vaasassa. Avoimien paikkojen määrä ja valmistuneiden hätäkeskuspäivystäjien työpaikan sijaintitoiveet eivät aina mene yksiin, mutta teemme parhaamme niiden yhteensovittamiseksi, Koskela sanoo.
Hän myös lisää, että kaikkiin hätäkeskuksiin kannattaa hakea töihin, koska työkokemus auttaa sitten myöhemmin työnhaussa juuri siihen hätäkeskukseen, mihin haluaa. Työnantaja täyttää avoimet työpaikat henkilöstöresurssitarpeen mukaisesti.
- Kun itsellä on jo työkokemusta jostain hätäkeskuksesta, niin se on eduksi siinä kohtaa, kun myöhemmin hakee töihin toiseen hätäkeskukseen - jos se ei siis heti onnistunut. Paikkoja avautuu eri hätäkeskuksiin sitä mukaa kun ihmisiä jää eläkkeelle tai irtisanoutuu, hän lisää.
Henkilöstötilanne valoisammaksi pienin askelin
Koskelan mukaan tämä rekrytointi parantaa henkilötyövuosivajeen tilannetta noin 10:llä. Suunta on parempaan päin.
- Lisäksi syksyllä 2021 ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin toteutuminen tulee auttamaan henkilöstövajeeseemme merkittävästi. Tosin sen vaikutukset näkyvät vasta kurssin valmistuttua alkuvuonna 2023, mutta suunta on siis juuri oikea. Tuolloin voimme toivottavasti jättää huolet henkilöstövajeesta ja sen vaikutuksista henkilöstön jaksamiseen taaksemme, hän sanoo.
Edit 10.6. klo 11:41: korjattu kirjoitusvirhe