Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Färre sjukfrånvaron och bättre trivsel i arbetet år 2023
Nödcentralsverkets bokslut för 2023 är färdigt. I fjol började personalens sjukfrånvaron minska, rekryteringen av nödcentraloperatörer var lyckad och personaltillfredsställelsen förbättrades.
Uppdragshanteringen för akutsjukvårdsuppdrag förnyades
Instruktionen för uppdragshantering för den prehospitala akutsjukvården förnyades i slutet av november 2023. Syftet med den nya instruktionen för uppdragshantering är att vägleda den hjälpbehövande till den rätta hjälpen redan i det första skedet.
PRO 112 -palkittu Juha Viitaluoma: ”Hädässä olevien auttaminen on sydämenasia”
Suunnittelupäällikkö Juha Viitaluoman vuosikymmenien työ hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan kehittämisen eteen huomioitiin PRO 112 -palkinnolla.
– Ei sitä ajattele, että tässä oltaisiin sankaritekoja tekemässä - kunhan parhaamme tehdään, sanoo suunnittelupäällikkö Juha Viitaluoma vaatimattomalla tavallaan työstään Suomen turvallisuuden eteen.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön keskuudessa Viitaluomaa kuvaillaan asiantuntijaksi, jonka kädenjälki näkyy lukuisissa ohjeissa tai uusissa toimintatavoissa ja -malleissa, joita hän on ollut mukana valmistelemassa.
– Viitaluoma pyrkii työssään yhdistämään tekniikan, toimintaohjeet, viranomaistoiminnan ja operatiivisen hätäkeskustoiminnan kansalaisten turvallisuutta palvelevaksi järkeväksi kokonaisuudeksi. Hän on aina toiminut ammattimaisesti edistääkseen hätäkeskustoimintaa siten, että hädässä oleva kansalainen saa nopeasti oikeaa apua sitä tarvitessaan, sanoo Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen.
Viitaluoma aloitti uransa poliisissa vuonna 1984. Poliisiuransa loppuvaiheessa Viitaluoma veti poliisin hälytyskeskusta Oulussa. Sieltä hän siirtyi vuonna 2004 viestipäällikön tehtäviin Pohjois-Pohjanmaan hätäkeskukseen. Kun vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Oulun hätäkeskukset yhdistyivät, aloitti hän erityisasiantuntijan työt Oulun hätäkeskuksessa. Hän muistelee, miten aikoinaan 15 hätäkeskuksen perustaminen oli varsinainen voimanponnistus.
– Hätäkeskusten perustaminen hoidettiin todella hienosti. Sen jälkeen oli kivuliasta vähentää hätäkeskusten määrä kuuteen, mutta sen myötä pääsimme malliin, jossa meillä on mahdollisuus menestyä. Nyt voimme pyrkiä tasalaatuiseen ja yhdenvertaisempaan hätäkeskustoimintaan koko Suomessa. Virastomme 20 ensimmäistä vuotta ovat olleet viraston toiminnallista kehittämistä, ja nyt olemme saaneet sen paikan, mitä valtionhallinnossa pitää ollakin. Tuo matka on jokaisen nuoren viraston käytävä, ja moni asia helpottuu sen jälkeen.
Sydämen asiana hädässä olevien ihmisten auttaminen
Viitaluoma pitää tärkeänä, että oma henkilöstö pidetään mukana päätöksenteossa ja koska se synnyttää sitoutumista muutokseen.
– Koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöllä tulee olla samanlainen tahtotila sydämessä - hädässä olevien ihmisten auttaminen. Olemme täällä tekemässä töitä niitä ihmisiä varten, jotka tarvitsevat hädässä apua. Siihen me keskitymme, ja kaikki toimet, jotka tähtäävät tuon tavoitteen saavuttamiseen, ovat oikean suuntaisia, hän sanoo.
Lisäksi Viitaluoma painottaa sitä, että henkilöstön kehitysideat tulisi saada yhteiseen tietoisuuteen ja yhteisen tekemisen alle. Hätäkeskuslaitoksessa ollaankin juuri aloittamassa yhteistä aloitetoimintaa.
– Kehitysideat tulee saada esille, yhteiseen keskusteluun ja tekemiseen. Näin saadaan uusia näkökulmia ja kehittämisen tarpeita tietoisuuteen. Se pitää tietenkin ymmärtää, että ohjeistukset ja lainsäädäntö antavat raamit, minkä sisällä voidaan liikkua. Mutta kun se käytävän leveys on riittävä, niin siinä voi ja saa liikkua, hän kuvailee.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle hän haluaa välittää viestin oman ammattitaidon arvostamisen tärkeydestä.
– Hätäkeskuslaitoksessa on ammattitaitoisia päivystäjiä, jotka ovat saaneet hyvän koulutuksen työhönsä. Päivystäjän ammattitaidolla ja päätöksillä pelastetaan ihmisiä joka päivä. Henkilöstömme arvioi usein omaa toimintaansa itsekriittisesti, mutta oikeasti meidän pitäisi arvostaa omaa ammattitaitoamme yhtä paljon kuin meitä arvostetaan myös organisaatiomme ulkopuolella.
Viranomaisyhteistyö tärkeää
Viitaluoma pitää tärkeänä hätäkeskuspäivystäjien ammattitaidon lisäksi myös turvallisuusviranomaisten hyvää yhteistyötä
– Hätäkeskuslaitoksen onnistuminen pohjautuu siihen, että meillä työskentelee ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä ja teemme hyvää viranomaisyhteistyötä. Kaikilla viranomaisilla on pulaa resursseista, joten pitää löytyä yhteistä ymmärrystä ja ottaa toiset viranomaiset huomioon myös organisaatiotasolla, hän sanoo.
Turvallisuuskulttuuri muuttuu ajan mukana, mutta viranomaiset on Viitaluoman mukaan vastanneet haasteisiin hyvin.
– Vaikka maailma on muuttunut entistä turvattomammaksi, turvallisuusala on kuitenkin pysynyt ajan hermoilla, ja Suomi on edelleen maailman turvallisin maa.
Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä Viitaluoma uumoilee, että viraston perustekeminen, eli hätäilmoitusten vastaanottaminen ja välittäminen ei muutu. Mutta se voi muuttua, miten hätäilmoituksia tulee hätäkeskuksiin ja miten niitä käsitellään.
– Voi tulla uusia hätäilmoitusmuotoja, ehkä joskus hätäkeskukseen voi ottaa yhteyttä myös esimerkiksi chat-tyyppisellä kanavalla. Mutta ennen kuin tällaisia voidaan ottaa käyttöön, vaatii se yhteiskunnallista keskustelua muiden turvallisuusviranomaisten kanssa.