Hätäkeskuslaitos - Tiedotteet

Ohjeet droonihavaintojen varalle 112 Suomi -sovellukseen

Wed, 15 Apr 2026 09:10:00 GMT

Sisäministeriö on yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa laatinut ohjeet droonihavaintojen varalle, jotka on nyt lisätty Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen. Ohjeiden avulla osaat toimia, jos

saat vaaratiedotteen drooneista
löydät pudonneen droonin tai
havaitset droonin ilmassa.

On tärkeää, että kansalainen löytää ohjeet helposti eri turvallisuustilanteisiin. 112 Suomi -sovelluksen tarkoituksena on tarjota väestölle turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta.

– Viranomaisten ohjeet droonihavaintojen varalle löytyvät nyt mobiilisti muiden tärkeiden turvallisuuspalveluiden kanssa. Suosittelemme, että jokainen lataa 112 Suomi -sovelluksen puhelimeensa ja tutustuu sen sisältöön, toteaa pelastusylitarkastaja Tuomas Pylkkänen sisäministeriöstä.

Vaaratiedotteet käden ulottuvilla

Ilmasta uhkaavasta vaarasta varoitetaan tarpeen mukaan vaaratiedotteella. Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja Marko Niemisen mukaan 112 Suomi -sovellus on yksi virallisista vaaratiedotekanavista, ja sen avulla tiedotteen saa suoraan puhelimeen oman sijainnin perusteella.

Vaikka Suomessa pystytään jo nyt varoittamaan väestöä monikanavaisesti, järjestelmiä pitää kehittää jatkuvasti nykyisessä turvallisuusympäristössä ja teknologian kehittyessä. Sisäministeriön maaliskuussa asettaman SIREN-hankkeen tehtävänä on luoda 112 Suomi -sovellukseen vielä erillinen ominaisuus ilmasta uhkaavasta vaarasta tiedottamiseen tämän ja ensi vuoden aikana. Hanke toteutetaan EU-rahoituksella.

– 112 Suomi -sovelluksesta on kasvanut vuosien varrella turvallisuuspalveluiden työkalupakki. Ilmasta uhkaavaan vaaraan liittyviin viestintätarpeisiin on järkevää hyödyntää olemassa olevaa sovellusta, joka on tuttu jo yli kahdelle miljoonalle käyttäjälle, Marko Nieminen toteaa.

112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu. Drooni-ohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut - Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store). Huolehdithan sovelluksen päivityksestä.

Tärkeä tietää 112 Suomi -sovelluksesta

Lataus: Lataa maksuton sovellus puhelimeesi (App Gallery, Google Play tai App Store).
Asennus: Syötä puhelinnumerosi ja valitse kieli (suomi, ruotsi tai englanti).
Luvat: Anna sovellukselle lupa kaikkiin kysymyksiin lataamisen yhteydessä ja anna sovelluksen seurata sijaintiasi – näin kaikki ominaisuudet ovat käytössäsi.
Asetukset: Asetuksista voit vaihtaa kieltä, kääntää näyttöä ja tehdä tiedotteiden ilmoituksiin liittyvät valinnat.
Tutustu: Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.
Säännöllinen käyttö: Avaa sovellus säännöllisesti ja tutustu sen palveluihin, jotta saat ilmoitukset esimerkiksi vaaratiedotteista. Puhelimissa sovellukset menevät offline-tilaan, mikäli niitä ei koskaan käytä.

]]>

eCall-hätäpuhelujärjestelmä estää liikennekuolemia, aiheettomat ilmoitukset kuormittavat hätäkeskuksia

Mon, 16 Mar 2026 11:03:00 GMT

Suomen ajoneuvokannassa on vuodesta 2018 pikkuhiljaa yleistynyt automaattinen hätäpuhelujärjestelmä, niin sanottu eCall. Järjestelmä tunnistaa, kun ajoneuvo joutuu onnettomuuteen, ja ottaa automaattisesti yhteyden hätäkeskukseen. Sama eCall-järjestelmä on käytössä koko Euroopassa.

eCall pakollinen uusissa henkilö- ja pakettiautoissa vuodesta 2027 alkaen

Tällä hetkellä eCall-järjestelmä on Suomessa noin joka kahdeksannessa henkilö- ja pakettiautossa. Vuodesta 2027 alkaen jokaisessa uudessa henkilö -ja pakettiautossa tulee olla eCall. Vuonna 2035 Suomen henkilö- ja pakettiautoista noin 27 %:ssa arvioidaan olevan eCall-järjestelmä. Muun tyyppisiin ajoneuvoihin järjestelmää ei ainakaan vielä ole saatavilla.

Järjestelmän tarkoituksena on nopeuttaa onnettomuudesta tehtävää ilmoitusta ja avun saamista onnettomuuspaikalle. eCallilla on suurin potentiaali säästää henkiä sellaisissa vakavissa onnettomuuksissa, joista ilman automaattista eCall-ilmoitusta tehtäisiin hätäilmoitus viiveellä onnettomuuden tapahtumisesta. Tällaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi vähäliikenteisillä teillä tapahtuvat ulosajot.

eCall-tutkimus on kansainvälisesti uraauurtava

Traficomin VTT:ltä tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia eCallilla on ollut Suomessa järjestelmän ensimmäisinä käyttövuosina. Samalla arvioitiin, millaisia vaikutuksia järjestelmällä on liikenneturvallisuuteen vuoteen 2036 mennessä.

Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2018 jälkeen tapahtuneita kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä kaikista tapahtuneista liikenneonnettomuuksista eri tavoin tehtyjä hätäilmoituksia ja onnettomuuksien pelastustoimia. Lisäksi haastateltiin hätäkeskuspäivystäjiä sekä pelastustoimen työntekijöitä.

"Tutkimus oli menetelmällisesti haastava ja kansainvälisesti uraauurtava. Vastaavaa, laajoihin aineistoihin perustuvaa tutkimusta eCall-järjestelmän todellisista vaikutuksista ei ole tehty missään muualla", kertoo johtava asiantuntija Anna Schirokoff Traficomista.

Eri aineistoja yhdistelemällä pystyttiin arvioimaan, että vuosina 2019–2023 automaattinen hätäpuhelu esti todennäköisesti Suomessa noin yhden liikennekuoleman. Tutkimuksessa ei kuitenkaan yksilöity mitään tiettyä onnettomuutta, jossa kuolema estettiin. "Tulevina vuosina, kun järjestelmä yleistyy, eCall-järjestelmän arvioidaan pelastavan vuosittain yhden henkilön. Vuoteen 2036 mennessä eCallin ansiosta vältettäneen 10 liikennekuolemaa", arvioi johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä.

eCall-järjestelmää ei pidä turhaan testata

eCallin avulla hätäkeskukseen välittyy automaattisesti onnettomuuteen joutuneen auton sijaintitieto ja muuta oleellista tietoa. Tiedot auttavat hätäkeskuspäivystäjää arvioimaan tilanteen vakavuutta ja kiireellisyyttä. eCall-järjestelmä kuitenkin myös kuormittaa hätäkeskusta: hätäkeskuksiin tulevista eCall-ilmoituksista 80 % on ollut aiheettomia. Manuaalisista eCall-ilmoituksista aiheettomia on ollut jopa 94 %.

"Hätäkeskuslaitos muistuttaa, että järjestelmää ei pidä testata, sillä se kuormittaa hätänumeroa 112. eCall on vain kiireellisiä hätätilanteita varten", tähdentää kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta.

Taustatietoja

Tutkimuksen toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy syyskuun 2024 ja joulukuun 2025 välisenä aikana. Tutkimus perustui Hätäkeskuslaitoksen hätäpuheluaineistoon, pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoihin, Onnettomuustietoinstituutin aineistoihin ja haastatteluihin.

eCall = Ajoneuvoon integroitu järjestelmä, joka onnettomuuden sattuessa muodostaa automaattisesti yhteyden hätäkeskukseen, välittää minimitietopaketin (MSD) ja mahdollistaa puheyhteyden ajoneuvossa olevien ja hätäkeskuspäivystäjän välillä; pakollinen uusissa tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa vuodesta 2018 ja kaikissa uusissa henkilö- ja pakettiautoissa vuodesta 2027 alkaen. Kuljettaja voi myös manuaalisesti aktivoida järjestelmän.

MSD (Minimum Set of Data) = eCall-puhelun mukana välittyvä minimitietopaketti, joka sisältää mm. tapahtumakoordinaatit ja ajoneuvon tiedot.

Edit 19.3.2026 klo 10.10: Lisätty kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Vaihdettu kuva.

]]>

Hätäpuheluiden tulkkaustarve kasvanut merkittävästi

Tue, 10 Mar 2026 06:36:00 GMT

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2024 lopussa 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä, mikä on noin 11 % koko väestöstä. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasosen mukaan vieraskielisen väestön kasvu näkyy myös tulkattujen hätäpuheluiden määrässä.

– Tulkattujen hätäpuheluiden määrä on kasvanut vuosien 2020-2025 aikana 212 puhelusta 1844 puheluun, mikä tarkoittaa jopa 770 prosentin kasvua. Tulkattujen hätäpuheluiden määrä on kuitenkin edelleen erittäin pieni suhteessa hätäilmoitusten kokonaismäärään.

Tulkattavien kielten määrä jatkaa kasvua

Vuonna 2025 hätäilmoituksia tulkattiin 1844 kertaa, kun vuonna 2024 määrä oli noin 25 % alhaisempi (1469 kpl). Tulkattuja kieliä oli yhteensä 41 kpl (37 kpl vuonna 2024). Suurin osa tulkatuista kielistä koskivat venäjän (710 kpl), ukrainan (594 kpl) ja arabian (214 kpl) kieliä.

Paasosen mukaan kasvu on ollut suurinta vuodesta 2022 lähtien, jolloin erityisesti ukrainan kielen tulkkaukset ovat lisääntyneet.

– Ukrainan kielisten hätäpuheluiden tulkkaustarve ajoittuu vuoteen 2022 ja sitä seuraaviin vuosiin, mikä osaltaan heijastaa sodan seurauksia ja Suomeen saapuneiden ukrainalaisten määrän kasvua.

Vuonna 2025 tulkattuja kieliä oli yhteensä 41, kun vuonna 2020 määrä oli 15. Viime vuonna listalla oli muutama uusi kieli, kuten hindi, nepali ja kreikka. Muita harvinaisempia kieliä olivat esimerkiksi kinjaruanda, badini, kurmandzi ja urdu.

Tulkkauspalvelu on Hätäkeskuslaitoksen hankkima lisäpalvelu hätäilmoituksen käsittelyn tueksi, ja se on ollut Hätäkeskuslaitoksen käytössä jo vuodesta 2013 alkaen. Tulkkauspalvelun avulla pyritään mahdollistamaan hätäkeskuspalvelu kaikille kielitaidosta riippumatta.

]]>

Hyvinvoiva henkilöstö tulosten ytimessä

Mon, 02 Mar 2026 09:09:00 GMT

Julkisen talouden kiristyessä myös Hätäkeskuslaitos on joutunut tekemään lukuisia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen määräraha vuonna 2025 oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Tästä huolimatta siirtyvää määrärahaa jäi 20,9 miljoonaa euroa, joka on pääosin sidottu viivästyneisiin investointiprojekteihin.

Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin vuonna 2024 valtion säästöihin liittyvä tuottavuusohjelma.
Toimintatapojen kehittäminen sekä tuleva virastorakenteen muutos mahdollistaa tehokkaamman työnjaon ja resursoinnin. Vuonna 2025 viraston henkilöstömäärä oli yhteensä 631 henkilöä, joista 87 % oli vakituisessa virassa ja loput määräaikaisessa virkasuhteessa. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta (619 henkilöä vuonna 2024). Vuonna 2025 vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli myös aiempaa pienempi, 5,9 %, poistuman ollessa yhteensä 37 henkilöä (6,4 % vuonna 2024).

– Käynnistimme vuoden 2025 lopussa Hätäkeskuslaitoksessa yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on uudistaa virastorakennettamme kuluvan vuoden aikana. Rakenteelliset muutokset ja henkilöstövähennykset eivät koske operatiivista toimintaamme, vaan ne toteutetaan hallinnon puolen tehtävissä luonnollisen poistuman kautta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön jäädessä eläkkeelle tai vaihtaessaan muusta syystä työpaikkaa, arvioimme tehtävien järjestämisen erikseen, kuvailee Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.

Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoiden rekrytointiin kiinnitettiin vuonna 2025 erityistä huomiota. Uuden valmistuneet hätäkeskuspäivystäjät ohjattiin töihin niihin hätäkeskuksiin, joissa oli suurin henkilöstötarve. Virastoon rekrytoitiin yhteensä 38 vastavalmistunutta hätäkeskuspäivystäjää, ja resurssien käyttöaste koko virastossa oli noin 96,7 %.

– Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan virastomme viime vuosien rekrytointitarpeita. Tällä hetkellä koulutustilanne vaikuttaa hyvältä, ja olemme toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Tänä vuonna aloittaa pääkaupunkiseudulla yksi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, josta saamme lisätyövoimaa suurimmasta henkilöstövajeesta kärsivään Keravan hätäkeskukseemme.

Sairauspoissaolot laskivat

Tuottavuusohjelmasta huolimatta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä oli 13,9 työpäivää / henkilö, kun vuonna 2024 määrä oli 14,5. Sairauspoissaolojen määrät eroavat hallintohenkilöstön ja päivystyshenkilöstön välillä selvästi. Hallintohenkilöstön sairauspoissaolot olivat 6,8 työpäivää (7,7 vuonna 2024), ja päivystyshenkilöstön 15,6 työpäivää (16,2 vuonna 2024).

– Olemme panostaneet erityisen paljon viime vuosina työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työstä palautumiseen. Hätäkeskuspalvelu on listattu yhdeksi psykososiaalisesti kuormittavimmista aloista. Koska kyse on aikakriittisestä palvelusta, jossa päivystäjät joutuvat jatkuvasti käsittelemään traumaattisia tilanteita ja tekemään nopeita päätöksiä, on hyvinvoiva henkilöstö avainasemassa onnistuneen palvelun tuottamisessa. Panostuksemme työhyvinvointiin on näkynyt muun muassa sairauspoissaolojen vähenemisenä jo kolmena vuotena peräkkäin.

Tyytyväinen henkilöstö

Yksittäinen hätäkeskuspäivystäjä vastaanotti vuositasolla 5330 hätäilmoitusta. Määrä laski selkeästi edellisvuoteen verrattuna (6010 hätäilmoitusta vuonna 2024). Tähän vaikutti osaltaan se, että vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä vuonna 2025 laski 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää enimmäkseen hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden väheneminen. Myös toimintatapojen kehittäminen on mahdollistanut tehokkaamman työnjaon ja resursoinnin. ,

Henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2025 todettiin myös hyväksi. Valtionhallinnon yhteisen Henkilöstöbaron tulokset osoittavat, että viraston kokonaistyytyväisyys saavutti hyvän tason 3,01 asteikolla 1-4.

Hätäkeskuslaitos on onnistunut parantamaan toimintansa tehokkuutta ja henkilöstön hyvinvointia talouden tiukentuessa.

– Laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Tämä sekä sairauspoissaolojen lasku, työtyytyväisyyden hyvä taso sekä rekrytointitoimenpiteiden onnistuminen ovat myönteisiä merkkejä siitä, että olemme pystyneet keskittymään oikeisiin asioihin budjettimme kiristyessä. Viraston taloudellinen tilanne on säilynyt melko vakaana, ja luottamus virastoon on pysynyt korkealla tasolla, Vainio toteaa tyytyväisenä.

EDIT 4.3.2026 klo 9.03: lisätty kieliversioihin englanti.

]]>

Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen

Wed, 04 Feb 2026 08:41:00 GMT

112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi, ja sitä on vietetty jo vuodesta 1997 lähtien. Perinteistä valtakunnallista turvallisuuskampanjaa koordinoi Hätäkeskuslaitos.

– Kampanjan avulla halutaan kiinnittää ihmisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteissa toimimiseen. Tänä vuonna erityisenä kohderyhmänä on nuoret miehet, joille muistutetaan, että hätätilanteessa on tärkeää toimia, eikä seurata sivusta. Yhdessä turvallisuustoimijoiden, oppilaitosten, työpaikkojen ja median avulla voimme edistää arjen turvallisuutta, kertoo kampanjan koordinaattorina toimiva, Hätäkeskuslaitoksen viestintäasiantuntija Katri Kalliomäki.

Mikä on 112-päivä?

Kampanja-aika: 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta, ja kampanja kestää koko viikon. Vuonna 2026 hätänumeroviikkoa vietetään viikolla 7.
Pitkä perinne: 112-päivää on vietetty Suomessa jo vuodesta 1997 lähtien.
Kaikki voivat osallistua: Kuka tahansa voi olla mukana kampanjassa – järjestämällä yleisötapahtuman, pitämällä teemapäivän tai oppitunnin esimerkiksi työpaikalla, koulussa tai harrastusporukassa, tai jakamalla turvallisuustietoa somessa.
EU:n yhteinen asia: 112-päivä on suomalainen keksintö, jota on vietetty kaikissa EU-maissa vuodesta 2008 alkaen. Nykyään se on EU:n laajuinen turvallisuuskampanja, jonka avulla tehdään vaikuttavaa ja elintärkeää turvallisuusviestintää.

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmän testaus 112-päivänä 11.2. klo 11.20.

Virallista vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan jälleen 11.2.2026 klo 11.20 alkaen. Kokeilussa vaaratiedotteet välitetään televisioon sekä teksti-tv:n sivulle 112, radioon ja 112 Suomi -sovellukseen. Hätäkeskuslaitos julkaisee vaaratiedotteet myös Hätäkeskuslaitoksen Facebook-tilillä.

Yleisötapahtumissa kohdataan ihmisiä

Hätäkeskuslaitos on mukana 112-päivän turvallisuustapahtumissa kuudella paikkakunnalla.

VANTAA: Kauppakeskus Jumbo
ke 11.2.2026 klo 10-14

OULU: Kauppakeskus Valkea
ke 11.2.2026 klo 10-18

TURKU: Keskustan kävelykatu
la 14.2.2026 klo 10-13

PORI: Kauppakeskus Puuvilla
la 14.2.2026 klo 12-16

VAASA: Kauppatori
la 14.2.2026 klo 10-14

KUOPIO: Kauppakeskus Matkus
la 14.2.2026 klo 12-16

Kaikki ilmoitetut yleisötapahtumat löytyvät kampanjan verkkosivuilta.

]]>

Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan

Tue, 03 Feb 2026 07:41:00 GMT

Hätäilmoitusten kokonaismäärä oli vuonna 2025 alhaisin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Hätäkeskuslaitos käsitteli viime vuonna noin 2 653 000 hätäilmoitusta (2 793 000 vuonna 2024). Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin 6 sekunnissa, mikä oli hieman parannusta edellisvuoteen (7 s.).

Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasosen mukaan tilastot antavat viitteitä siihen, että ihmiset tunnistavat hätätilanteet aiempaa paremmin.

– Tämä näkyy viranomaisille välitettyjen tehtävien määrästä suhteessa hätäilmoitusten määrään. Vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä on laskenut, viranomaisille muodostuneiden tehtävien osuus kasvoi noin 2 prosenttia. Lisäksi hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat laskeneet merkittävästi tämän vuosikymmenen aikana. Nämä yhdessä antavat viitteitä siitä, että hätänumeroa osataan käyttää paremmin oikeissa tilanteissa.

Vuonna 2025 hätänumeroon kuulumattomia ilmoituksia vastaanotettiin yhteensä 505 000 (568 500). Näistä ilkivaltaisten ja asiattomien ilmoitusten osuus oli 29 000 (29 680).

Hätätekstiviestit pääosin aiheettomia

Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö kasvoi viime vuonna merkittävästi, mutta valtaosa viesteistä oli aiheettomia. Tekstiviestejä lähetettiin 23 900 vuonna 2025, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin edellisvuonna (7390).

Paasosen mukaan syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta, jonka vuoksi hätätekstiviestin voi lähettää kuka tahansa.

– Hätätekstiviestin käyttäjien rekisteröitymisvelvoite poistui hätäkeskustoimintaan annetusta laista kesäkuussa 2025, ja muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää kuka tahansa. Lakimuutos liittyy EU:n esteettömyysdirektiiviin, jonka tavoitteena on tarjota puhe- ja kuulovammaisille saavutettavampaa palvelua.

Puolet ilmoituksista johti tehtävän välittämiseen

Hätäilmoituksista muodostui noin 1 384 700 viranomaisille välitettävää tehtävää. Tehtävät jakautuivat eri viranomaisille seuraavasti: ensihoito 50 %, poliisi 37 %, sosiaali- ja kriisipäivystys 7 %, pelastus ja muut viranomaiset 6 %.

Paasosen mukaan noin puolet hätäilmoituksista ei johtanut tehtävän välittämiseen viranomaiselle.

– Ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voi todeta, ettei tilanteessa ole hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä voi ohjeistaa ilmoittajaa puhelimessa ja neuvoa, miten hän voi omalla toiminnallaan ratkaista tilanteen.

Vieraskielisen väestön kasvu kuuluu hätänumerossa

Tulkattujen hätäilmoitusten määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2025 hätäilmoituksia tulkattiin 1844 kertaa (1469). Tulkattuja kieliä oli yhteensä 41 kpl (37 kpl). Suurin osa tulkatuista kielistä koski venäjän (710 kpl), ukrainan (594 kpl) ja arabian (214 kpl) kieliä.

Hätäilmoitusten tulkkaustarve on kasvanut merkittävästi Ukrainan sodan myötä.

]]>

Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua

Fri, 30 Jan 2026 07:00:00 GMT

Nuoret miehet ovat usein siellä, missä tapahtuu. Tämän päivän ilmiötä ovat esimerkiksi vaaralliset some-haasteet, korkealla kiipeileminen, väkivalta, päihdekokeilut, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, hätätilanteiden kuvaaminen ja autioihin rakennuksiin tunkeutuminen mielenterveyden haasteita unohtamatta.

─ Pahoinpitelyn näkeminen, perheen sisällä tapahtuva väkivalta, ystävien hengenvaaralliset leikit ja lumihankeen sammunut nuori ovat esimerkkejä tilanteista, jolloin moni miettii uskaltaako puuttua tilanteeseen, johtokeskuspäivystäjä Lauri Järvenpää kertoo.

Nuoriin liittyvät hätätilanteet näkyvät merkittävänä kasvuna erityisesti hätäkeskuksen sosiaalitoimelle välittämissä tehtävissä. Vuonna 2025 sosiaalitoimelle välitettiin joka päivä keskimäärin 35 tehtävää alaikäisen katoamiseen, karkaamiseen ja muihin erityisvaikeuksiin liittyen. Vuonna 2021 vastaava luku oli 20. Vastaavasti alaikäisen päihteiden ja /tai huumeiden käyttö aiheuttaa päivittäin 19 tehtävää sosiaalitoimelle, kun vuonna 2020 luku oli 13. Monet tilanteista aiheuttivat tehtäviä myös muille viranomaisille.

Hätäilmoituksen tekeminen on rohkeutta

Nuoret voivat olla hätätilanteissa ensimmäisenä paikalla, mutta eivät välttämättä uskalla tai halua puuttua tilanteisiin. Suorituspaineet kaveriporukassa ja pelko leimautumisesta voivat estää heitä hakemasta apua. Osa nuorista on kertonut jännittävänsä hätäilmoituksen tekemistä, koska he eivät tiedä, mitä puhelussa tulisi kertoa. Jokaisen onkin tärkeä tietää, ettei hätäilmoituksen tekijän tarvitse valmistautua puheluun etukäteen, tai tietää mitä viranomaista paikalla tarvitaan.

─ Hätäkeskuspäivystäjä on opiskellut juuri sitä varten, että hän osaa kysyä ja oikeat kysymykset, ja tietää mitä selvittää. Tärkeää sen sijaan on, että jokainen tietää milloin hätäilmoitus kuuluu tehdä, ja vastaa hätälinjalla esitettyihin kysymyksiin, sidosryhmäasiantuntija Patrick Tiainen kommentoi.

Hätäilmoitus kuuluu tehdä kiireellisessä hätätilanteessa. Sen tunnistaa siitä, että paikan päälle tarvitaan viranomaispua: pelastustoimen, ensihoidon, poliisin, rajavartiolaitoksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen apua.

─ Nuoren vastuulla ei ole itse ratkaista tai selvittää esimerkiksi ystävän hätää. Tärkeää on hätäilmoituksen tekeminen. Se ei ole vasikoimista, vaan avun pyytämistä ja rohkea teko, Tiainen lisää.

112-päivä helmikuussa 2026

• Kampanja-aika: Kampanja-aika: 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta, ja kampanja kestää koko viikon. Vuonna 2026 hätänumeroviikkoa vietetään viikolla 7.
• Kohderyhmä: Nuoret miehet
• Teema: Käytä oikein hätänumeroa 112
• Slogan: 112 – sinun elämäsi, sinun numerosi, älä missaa sitä.

Lisätietoa 112-päivästä saat kampanjan verkkosivuilta.

Edit 2.2.2026 klo 10.48: Lisätty tiedotteen luokitteluksi "112-päivä" ja asiasanaksi "tiedotteet".

]]>

Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta

Fri, 02 Jan 2026 06:56:00 GMT

Hätäkeskukset vastaanottivat 31.12.2025 klo 18 – 1.1.2026 klo 24 välisenä aikana 13 500 hätäilmoitusta. Viime vuonna vastaava luku oli 14 200. Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 6 sekunnissa (4 sekuntia vuonna 2024).

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 6600 hälytystehtävää (vuotta aiemmin 7000 hälytystehtävää). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.

Välitetyt tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 42% (44 %), poliisi 43 % (43 %), pelastus 7% (5 %), ja sosiaalipäivystys 8% (8 %).

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, muu sairastuminen ja kaatuminen. Kolme suurinta tehtävää toimialoittain:

Ensihoito:

Muu sairastuminen
Kaatuminen
Rintakipu

Poliisi:

Ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen
Potkiminen, hakkaaminen
Perheväkivalta

Pelastus:

Tulipalo muu: pieni
Rakennuspalo: pieni
Rakennuspalo: keskisuuri

Sosiaalipäivystys:

Alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointi
Aikuisen kiireellinen hoidon -ja huolenpitotarpeen arviointi
Alaikäisen päihteiden ja/tai huumeiden käyttö

Edit 2.1.2026 klo 9.47: Korjattu viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä.

]]>

Joulupyhinä 19 800 hätäilmoitusta

Mon, 29 Dec 2025 07:23:00 GMT

Hätäkeskukset vastaanottivat 24.12.2025 kello 00 – 26.12.2025 kello 24 välisenä aikana 19 800 hätäilmoitusta (19 700 vuonna 2024). Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 5 sekunnissa (5 sekuntia vuonna 2024).

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 10 400 hälytystehtävää (10 300). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. Välitetyt tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 56 %, poliisi 32 %, pelastus 4 %, ja sosiaalipäivystys 8 %. Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat sairastuminen, kaatuminen ja rintakipu.

Kolme suurinta hälytystehtävää toimialoittain:

Ensihoito

sairastuminen
kaatuminen
rintakipu

Poliisi

ilkivalta/häiriökäyttäytyminen
perheväkivalta
yksilön suojaan kohdistuva pelastustehtävä

Pelastus

automaattinen palohälytys
pieni tieliikenneonnettomuus
pieni rakennuspalo

Sosiaalipäivystys

välittömän huolenpidon tarve
alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpidon arviointi
kotipalvelutehtävä

]]>

Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa

Wed, 17 Dec 2025 06:49:00 GMT

Kun arjen kiire pysähtyy ja ihmiset hiljentyvät joulunviettoon, surulliset ja synkät ihmiskohtalot nousevat esiin hätäilmoituksissa. Hätäkeskuspäivystäjä Tiina Mittsin mukaan joulunpyhinä korostuvat erityisesti yksinäisyys, kotihälytykset ja päihteiden käyttö.

Jouluna tapahtuu perinteisesti myös onnettomuuksia, ja kodeissa vaaratilanteita aiheuttavat esimerkiksi varomaton kynttilöiden polttaminen, kinkun paistaminen ja saunan lämmittäminen. Liiallinen syöminen ja stressi voivat taas aiheuttaa sairauskohtauksia.

– Joulu on perinteisesti juhlapyhä, jota vietetään läheisten kanssa. Jos omia läheisiä ei ole, yksinäisyyden tunne ja ahdistus voivat korostua. Joulunpyhiin kohdistuu myös suuria odotuksia, mutta jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, se voi johtaa pettymyksiin ja epätoivoisiin tilanteisiin. Tämä voi ilmetä itsetuhoisuutena ja muina mielenterveyden ongelmina, kuten ahdistuksena ja masennuksena. On hyvä muistaa, että keskusteluapua tarjoavat monet palvelut ja yhteisöjen järjestämät joulunajan tapahtumat, kertoo Mitts.

Käytä oikein hätänumeroa

Hätäkeskuslaitos muistuttaa, että hätänumeroon 112 tulisi soittaa vain silloin, kun on kyse kiireellisestä hätätilanteesta, jossa tarvitaan viranomaisapua paikan päälle. Kaikki tilanteet eivät vaadi kiireellistä viranomaisapua, ja esimerkiksi keskusteluapua on tarjolla monilta järjestöiltä.

– Monet ammattilaiset ja vapaaehtoiset päivystävät eri yhteisöjen kriisipuhelimissa ja chat-palveluissa myös juhlapyhinä. Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on koottu kaikki tärkeimmät päivystysnumerot, kuten Päivystysapu 116 117, Kriisipuhelin ja Tienkäyttäjän linja, kertoo Mitts.

Hätäkeskuslaitos toivottaa kaikille rauhallista joulua

Tiina Mitts kannustaa ihmisiä huolehtimaan toisistaan ja jakamaan hyvää mieltä erityisesti heille, joilla ei ole läheisiä.

– Ystävällinen sana, tervehdys tai pelkkä hymy voi pelastaa toisen joulun. Ja kun hätätilanne iskee, hätäkeskus on valmiina auttamaan ja tukemaan.

Hätäkeskuslaitos toivottaa kaikille rauhallista joulua ja muistuttaa, että hätätilanteet eivät katso aikaa tai paikkaa. On tärkeää kiinnittää huomiota tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sillä ne voivat tapahtua milloin tahansa.

]]>

Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui

Wed, 10 Dec 2025 06:36:00 GMT

Hätätekstiviestin käyttäjien rekisteröitymisvelvoite poistui hätäkeskustoimintaan annetusta laista viime kesäkuussa, ja muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää kuka tahansa. Valtaosa tekstiviesteistä on aiheettomia.

Vuonna 2024 hätänumeroon lähetettiin noin 7390 tekstiviestiä, ja tänä vuonna marraskuun lopussa määrä oli jo lähes 20 000. Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa viesteistä ei liity todellisiin hätätilanteisiin.

– Hätänumero on kiireellisiä hätätilanteita varten, kun paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Viestillä ei pidä lähettää esimerkiksi vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä. Turhat viestit hidastavat avunsaantia heiltä, jotka eivät voi tehdä hätäilmoitusta soittamalla.

”Hätätekstiviestipalvelu ei ole leikkikenttä”

Hätäkeskuspäivystäjä Hannah Salon mielestä tekstiviestiä pidetään vähempiarvoisena kuin puhelua, sillä ilmoituksia tulee laidasta laitaan. Salon mukaan monet tekstiviestit ovat täysin asiattomia. Viestit voivat olla tyhjiä, sisällöltään loukkaavia tai tyyliin ’mitä äijä’.

– Aiheettomat ilmoitukset voivat viedä päivystäjän aikaa kohtuuttoman pitkään, sillä tekstiviestien kautta kokonaiskuvan muodostaminen on huomattavasti hankalampaa kuin puhelussa. Viesteissä äänensävyt ja taustaäänet jäävät pois, ja viestittely on hitaampaa.

Hätäpuhelun kannattaa olla aina ensisijainen tapa tehdä ilmoitus, jos kuulee ja pystyy puhumaan. Salo toivoo, että hätätekstiviestipalvelu säästettäisiin ihmisille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat hätätilanteessa.

Näin teet hätäilmoituksen tekstiviestillä

Tommi Hopearuohon mukaan jokainen hätäilmoitus arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, tehdäänkö se puheluna vai tekstiviestinä.

– Ensimmäiseen hätätekstiviestiin on tärkeää kirjoittaa mahdollisimman paljon tietoa, jotta hätäkeskus saa kattavat alkutiedot. Sen jälkeen päivystäjä kysyy aina lisätietoja, joten yhden hätäilmoituksen tekeminen vaatii useamman viestin lähettämistä.

Hätäkeskuspäivystäjä voi tiedustella tekstiviestissä pystytkö puhumaan tai löytyykö paikalta henkilöä, joka voi puhua. Tämän tarkoituksena on karsia tekstiviestilinjalta pois sellaiset henkilöt, jotka voisivat soittaa hätäpuhelun.

Esimerkki hätätekstiviestistä:
Pori, Satakunnankatu 3. Henkilöauto on törmännyt pyöräilijään suojatiellä. Pyöräilijä on tajuissaan, mutta hänellä on kovia kipuja ja ruhjeita. Olen kuuro. Nimi: Maija Virtanen.

Ensimmäisessä viestissä on hyvä kertoa kunta ja osoite, mitä on tapahtunut, mahdolliset lisätiedot tapahtumasta ja oma nimi. Kannattaa myös mainita, jos ei kuule tai pysty puhumaan.

RTT:ssä myös puheyhteys

Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on ottaa vuonna 2027 käyttöön EU:n esteettömyysdirektiiviin perustuva (Real-Time-Text) -palvelu.

– 112 RTT mahdollistaa tekstin kirjoittamisen hätäpuhelun aikana siten, että teksti näkyy kirjain kerrallaan molemmille osapuolille. Tekstin lisäksi myös ääni välittyy, Hopearuoho kuvailee.

Hätäkeskuslaitos tulee viestimään laajasti 112 RTT:n edistymisestä ja ohjeistamaan sen käyttöä.

Taustaa hätätekstiviestipalvelusta

Hätänumeroon 112 on voinut lähettää tekstiviestin vuodesta 2017.
Kesäkuuhun 2025 asti hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi on pitänyt rekisteröityä ennakkoon. Ennakkorekisteröinnillä haluttiin turvata puhe- ja kuulovammaisille suunnattu palvelu ja välttää palveluun kohdistuva ilkivalta.
Rekisteröitymisvelvoite poistui hätäkeskustoimintaan annetusta laista 28.6.2025. Muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.

10.12.2025 klo 12:03: Muokattu ennakkorekisteröinnin päättymisen vuosiluku Taustaa hätätekstiviestipalvelusta -osioon.

]]>

Hätäkeskuslaitoksen maine tukevalla tasolla

Tue, 09 Dec 2025 08:24:00 GMT

Hätäkeskuslaitos on saavuttanut jälleen erinomaisia tuloksia Luottamus&Maine-tutkimuksessa, jossa se sijoittui julkishallinnon neljänneksi parhaaksi organisaatioksi. Arvosana 3,85 (asteikolla 1–5) osoittaa ihmisten korkean luottamuksen hätäkeskustoimintaa kohtaan, ja se on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna (3,84 vuonna 2024).

Tutkimuksessa erityisesti Hätäkeskuslaitoksen vastuullisuus sekä sen tuotteet ja palvelut saivat kiitosta. Vastuullisuus sai arvosanan 4,11 ja tuotteet ja palvelut 4,06, mikä kertoo organisaation korkeasta kyvystä tarjota ihmisille laadukasta palvelua verorahoilla.

Ylijohtaja Taito Vainio kommentoi tuloksia seuraavasti:

"Odotukset virastoamme ja valtion toimintaa kohtaan ovat kasvaneet entisestään, mutta tulosten mukaan olemme myös vastanneet näihin odotuksiin, vaikka käynnissä oleva tuottavuusohjelma tuo omat haasteensa. Olemme suuren yleisön mielestä avoin, läpinäkyvä ja toimimme oikein. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstöllemme!"

Vainio korostaa, että luottamuksen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä:

"On merkityksellistä, että Suomessa tutkimuksen kärjessä ovat turvallisuusviranomaiset. En voi tässä yhteydessä tarpeeksi korostaa viranomaisten saumatonta yhteistyötä, jonka ansiosta luottamus on säilynyt vahvana vuodesta toiseen. Pidämme ydintehtävämme kirkkaana mielessä, jotta voimme lunastaa ihmisten luottamuksen myös tulevaisuudessa."

Luottamus&Maine-tutkimus on vuosittainen tutkimus, joka arvioi julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tänä vuonna tutkimuksessa arvioitiin 80 organisaatiota, ja tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 10 727 suomalaista.

Edit 5.1.2026 klo 14:01 Lisätty kieliversioihin englanti.

]]>

Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä laskussa

Wed, 24 Sep 2025 11:43:00 GMT

Hätäkeskuslaitos vastaanotti tammi-kesäkuun 2025 aikana 1 247 050 hätäilmoitusta (1 331 300 tammi-kesäkuussa 2024). Hätäilmoitusten määrän väheneminen näkyy erityisesti hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten osuudessa. Kaikista hätäilmoituksista noin 239 920 (286 640 tammi-kesäkuu 2024) olivat sellaisia, jotka eivät sisältönsä puolesta olisi kuuluneet hätänumeroon. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 226 480 (271 170) ja ilkivaltaisesti soitettuja 13 440 (15 470).

Ilmoitukset olivat muun muassa tiedustelusoittoja, joissa kansalaisella ei ole ollut tietoa oikeasta tahosta. Ilkivaltaisten ilmoitusten osuus jatkoi positiivista kehitystä, ja niiden laskeva trendi jatkui jo kuudetta vuotta.

Hätäilmoituksiin vastattiin 6 sekunnissa

Tammi-kesäkuussa hätäilmoituksiin kyettiin vastaamaan keskimäärin 6 sekunnissa (6 sekuntia tammi-kesäkuu 2024). Hätäilmoituksista 98 prosenttiin vastattiin alle 30 sekunnissa (tulostavoitteena 95%).

Hätäkeskuspäivystäjien työkuorma helpottui hätäilmoitusten määrän osalta. Tammi-kesäkuun aikana hätäkeskuspäivystäjät käsittelivät keskimäärin 7,6 ilmoitusta tunnissa, kun vuonna 2024 vastaavaan aikaan luku oli 8,0 ja vuonna 2023 jopa 9,1.

Ensihoidolle suurin tarve

Tammi-kesäkuun aikana kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 53 prosenttia johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle (52 % vuonna 2024). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.

Välitetyt tehtävät jakautuivat viranomaisten kesken seuraavasti: ensihoito 52 %, poliisi 36 %, sosiaalitoimi 7 % ja pelastus 5 %. Sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna 13 prosenttia, kun taas ensihoidolle välitetyt tehtävät laskivat 7 %. Poliisin ja pelastuksen kohdalla määrä pysyi samalla tasolla kuin aiemmin.

Hätätekstiviestien määrä kasvoi

Hätätekstiviestien määrä oli vuoden alkupuoliskolla 4640, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 3330. Tekstiviestien päiväkohtainen määrä nousi kesäkuun lopussa yli 200:een, kun tammikuun alussa luku oli muutamia kymmeniä päivässä.

Kasvu johtuu kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun rekisteröintivelvoitteen päättymisestä, joka astui voimaan kesäkuun lopussa. Muutoksen myötä tekstiviestin on voinut lähettää mistä tahansa numerosta. Vain pieni osuus tekstiviesteistä on koskenut kiireellisiä hätätilanteita.

]]>

Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä

Wed, 03 Sep 2025 14:12:00 GMT

Palkinnot luovutti Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio PRO112-palkitsemistilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 3. syyskuuta 2025. Tervehdyksen palkitsemistilaisuuteen toi sisäministeri Mari Rantanen. Tilaisuudessa jaettiin myös valtion kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä Vuoden Viestintäteko.

Turvallisuutta tekniikan ja yhteistyön voimin

PRO112-palkinto myönnettiin tänä vuonna Hätäkeskuslaitoksen järjestelmäpäällikkö Mika Lamulle. Lamu on tehnyt ammattimaista ja ansiokasta työtä 112-hätänumeron sekä hätäkeskustoiminnan kehittämisen hyväksi, ja tukenut merkittävästi turvallisuuskulttuurin vahvistamista PRO112-hengen mukaisesti.

Järjestelmäpäällikkönä Lamu johtaa Järjestelmät-yksikköä, jonka tehtävänä on varmistaa, että hätäkeskuspäivystäjien käytössä olevat työkalut toimivat moitteetta, tukevat operatiivista toimintaa ja kansalaisten avunsaantia. Järjestelmäpäällikön tehtävänä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta merkittävä, sillä hän johtaa sisäisen turvallisuuden tärkeimmän tietojärjestelmän, ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän, käyttöä, ylläpitoa sekä kehittämistä. Lamun sitoutunut ja intohimoinen työpanoksensa ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä on valtakunnallisesti merkittävä ja ansiokas.

Poikkeuksellinen kielitaito ja erinomaiset ohjaustaidot

Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä Tiina Mitts on osoittanut työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista hätäilmoituksen käsittelyssä sekä riskinarvioinnissa. Hän omaa vahvan ammattitaidon hätäkeskustietojärjestelmän käytössä ja viestiliikenteen osalta. Hän on sisäistänyt hätäkeskustoimintaan liittyvät operatiiviset ohjeet ja osaa soveltaa niitä hyvin käytäntöön. Hän on osoittanut työssään hätäkeskustoiminnan arvojen mukaista asiakaspalveluasennetta sekä hädässä olijoille että yhteistyöviranomaisille.

Mittsillä on poikkeuksellinen kielitaito, erinomaiset ohjaustaidot päivystäjien työn tukemisessa sekä koko salihenkilöstöä kannustava esimerkki ammattitaidon ylläpitämiseen. Mitts kehittää aktiivinen omaa osaamista hätäkeskustyössä. Mitts paneutuu syvällisesti ohjeiden sisältöön ja niiden perusteisiin.

]]>

Jaa vaaratiedote kaverille 112 Suomi -sovelluksen avulla

Thu, 28 Aug 2025 11:13:00 GMT

Kun avaat sovelluksen Tiedotteet-välilehdeltä vaara- tai liikennetiedotteen, näet oikeassa yläkulmassa ”Jaa tiedote” -painikkeen. Sen avulla voit jakaa tiedon alueellasi olevasta vaarasta eri sovellusten avulla. Painike luo linkin sivulle, johon päivittyy tilannetta koskeva tiedoteketju alusta loppuun. Jaetussa tiedotteessa näkyy teksti: ”Sinulle jaettiin tiedote 112 Suomi -sovelluksesta.” Linkki johtaa osoitteeseen content.112suomi.fi.

28. elokuuta 2025 tehdyssä päivityksessä tehtiin myös seuraavia tiedotteita koskevia parannuksia:

tiedotteiden asetusvalikon selkeyttäminen
tiedotteiden järjestäminen käyttäjän valinnan mukaan
tiedotteiden näkymiseen liittyviä parannuksia
palautelinkin lisäys Tietoja sovelluksesta -sivulle.

Hae viimeisin päivitys sovelluskaupastasi. Tarkista myös tiedotteiden ilmoitusasetukset, jotta ne ovat sinulle sopivat.

Näin varmistat, että saat tiedotteen puhelimeesi

112 Suomi -sovellus antaa tiedotteesta ilmoituksen puhelimen näytölle ja äänimerkin. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos käyttäjä ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästö- tilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut.

Muistathan, että 112 Suomi -sovellukseen tuleva ilmoitus ei ole kehotus soittaa hätänumeroon.

Ohjeet

Lataus: Lataa maksuton sovellus puhelimeesi App Gallerysta, Google Playsta tai App Storesta.
Asennus: Syötä puhelinnumerosi ja valitse kieli (suomi, ruotsi tai englanti).
Luvat: Anna sovellukselle lupa kaikkiin kysymyksiin lataamisen yhteydessä – näin kaikki ominaisuudet ovat käytössäsi.
Asetukset: Asetuksista voit vaihtaa kieltä, kääntää näyttöä ja tehdä tiedotteiden ilmoituksiin liittyvät valinnat.
Säännöllinen käyttö: Avaa sovellus säännöllisesti ja tutustu sen palveluihin, jotta saat ilmoitukset esimerkiksi vaaratiedotteista. Puhelimissa sovellukset menevät offline-tilaan, mikäli niitä ei koskaan käytä.

]]>

Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa

Wed, 02 Jul 2025 13:01:00 GMT

Myrskyt ovat usein yllättäviä ja nopeasti eteneviä tilanteita. Sähkökatko tai kaatunut puu voivat olla isoja ongelmatilanteita yksittäisille kotitalouksille, mutta ne eivät välttämättä ole hätätilanteita. Hätänumeroon 112 soitetaan vain kiireellisessä hätätilanteessa, kun paikalle on hälytettävä auttavia turvallisuusviranomaisia (poliisi, pelastus, ensihoito, sosiaali- ja kriisipäivystys).

Näin toimit yleisimmissä myrskyn aiheuttamissa tilanteissa

Sähkökatko: Sähkökatkoihin liittyvät tiedustelusoitot eivät kuuluu hätänumeroon. Seuraa alueesi sähköverkkoyhtiön tiedotteita.

Kaatunut puu: Jos puu on kaatunut sähkölinjan päälle, ilmoita siitä sähkölaitokselle. Jos kaatunut puu ei aiheuta vaaratilanteita, siitä vastaa alueesta riippuen kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja. Kun puusta aiheutuu tai voi aiheutua vaaratilanteita, soita hätänumeroon 112.

Puhelinverkko ei toimi: Hätänumeroon soittamisessa voi esiintyä ongelmia, jos puhelinverkossa on häiriöitä. Mikäli et saa yhteyttä hätänumeroon, toimi seuraavasti: Käynnistä puhelin uudelleen ja ohita PIN-koodi. Soita 112. Tällöin puhelin hakee toimivan verkon.

Hätänumero on ruuhkautunut – toimi näin

Hätänumero voi pahimmillaan ruuhkautua, jos hätänumeroon tulee yhtäaikaisesti paljon hätäilmoituksia myrskytuhoista. Hätäpuheluihin vastataan aina soittojärjestyksessä. Jos hätänumerossa on ruuhkaa, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla. Kuulet seuraavan nauhoitteen:

Älä katkaise puhelua. Olet hätäkeskuksen jonossa.
Avbryt inte samtalet. Du är i kö till nödcentralen.
Please hold the line. You are in the queue for the Emergency Response Centre.

Mikäli katkaiset puhelun ja soitat uudelleen hätänumeroon, joudut jonon viimeiseksi.

Onnettomuuspaikalle pysähtyminen

Jos näet tien päällä onnettomuuden tai vaaratilanteen, älä aja ohi. Kun hätäilmoitus tehdään suoraan onnettomuuspaikalta, välittyy hätäkeskukselle tarkka sijainti ja oikeat tiedot tilanteesta. Näin paikalle voidaan hälyttää tarkoituksenmukaisin apu ja antaa henkeä pelastavia ohjeita.

112 Suomi -sovellus apuna

112 Suomi -mobiilisovelluksesta löydät erilaisia palveluita hätä- ja ongelmatilanteiden varalle. Sovelluksen kautta saat yhteyden esimerkiksi Tienkäyttäjän linjalle, johon ilmoitetaan maanteiltä akuutit ongelmat, joista on vaaraa liikenteelle. 112 Suomi -sovelluksen kautta saat myös sijaintiin perustuvat tieliikenteen häiriötiedotteet sekä mahdolliset vaaratiedotteet.

Hätäkeskuslaitos muistuttaa, että hätänumero säästetään vain kiireellisiin hätätilanteisiin. Näin ruuhkien aikana myös ne, jotka tarvitsevat esimerkiksi kiireellistä ensihoitoa, eivät joutuisi jonottamaan vuoroaan. Muista käyttää oikein hätänumeroa 112.

Edit 2.7.2025 klo 16:15 Otsikosta Hätänumero on ruuhkautunut – toimi näin korjattu kirjoitusvirhe.

]]>

112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy

Fri, 27 Jun 2025 04:41:00 GMT

Hätänumeroon 112 on ollut mahdollista lähettää tekstiviesti vuodesta 2017 alkaen vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity palveluun etukäteen. Rekisteröitymisvelvoite poistuu hätäkeskustoimintaan annetusta laista 28.6.2025.

Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä on suunnattu erityisesti kuulo- ja puhevammaisille ihmisille.

− Hätätekstiviestipalvelu on kehitetty ensisijaisesti erityisryhmien palvelun turvaamiseksi kiireellisissä hätätilanteissa. Rekisteröintivelvoitteen poistuminen on merkittävä 112-palvelun saavutettavuuden parannus, Hopearuoho toteaa.

Tekstiviestillä ei vain tilata apua

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy tekstiviesteissä samat perustiedot kuin puhelussa ja tekee lain mukaisen riskinarvion avun välittämisestä. Tämän vuoksi ensimmäisessä viestissä kannattaa lähettää mahdollisimman paljon tietoa.

− Hätätilanteessa nopea avun saaminen kannattaa varmistaa lähettämällä mahdollisimman paljon tietoa jo ensimmäisessä viestissä. Hätäilmoituksen käsittelyaika kasvaa, jos viestejä vaihdetaan paljon, Hopearuoho opastaa.

Hätänumero 112 on vain kiireellisiä hätätilanteita varten, kun tarvitset poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua. Hätänumeroon ei pidä lähettää vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä.

112 RTT vuonna 2027

Vuonna 2027 Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Euroopan Unionin esteettömyysdirektiiviin perustuvan palvelun, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tekstin (Real-Time-Text, RTT) hätäilmoituksen yhteydessä.

− Kyseessä on puhelimissa oleva reaaliaikaisen tekstin ominaisuus, joka mahdollistaa tekstin kirjoittamisen puhelun aikana. 112 RTT:ssä teksti näkyy kirjain kerrallaan hätäkeskuksen ja avuntarvitsijan välillä. Myös äänet kuuluvat vastaanottajalle RTT-puhelussa, kuvailee Hopearuoho.

Hätäkeskuslaitos tulee viestimään laajasti 112 RTT:n edistymisestä ja ohjeistamaan sen käyttöä.

Vanhat alueelliset tekstiviestinumerot lakkautetaan

Ennen vuonna 2017 lanseerattua 112-hätätekstiviestipalvelua oli käytössä alueelliset gsm-numerot hätäilmoituksen tekemistä varten. Hätäkeskuslaitos poistaa numerot käytöstä 1.8.2025. Numeroiden pitkällä siirtymäajalla on haluttu varmistaa, ettei apu jää keneltäkään saamatta.

Lisätietoa hätätekstiviestipalvelusta 112.fissä

Uutisia aiheesta:

Sisäministeriön tiedote 5.6.2025: Reaaliaikaisen tekstinsyötön käyttöönotolle hätäilmoitustapana esitetään lisäaikaa

Hätäkeskuslaitoksen tiedote 29.4.2025: Hätänumeron esteettömyyteen tulossa parannuksia

Edit 27.6.2025 klo 12.23: Lisätty linkki "Lisätietoa hätätekstiviestipalvelusta"

]]>

112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta

Tue, 24 Jun 2025 10:39:00 GMT

112 Suomi -sovellus on samanlaista arjen turvallisuutta ja vaaroihin varautumista kuin sammutuspeitteen hankinta tai turvavyön käyttö. Kännykät ja mobiililaitteet ovat tiivis osa arkea, joten on tärkeää, että arjen turvaa löytyy myös mobiililaitteista.

Sovellusasiantuntija Sami Suomalaisen mukaan Hätäkeskuslaitoksen omistama sovellus julkaistiin kesäkuussa 2015. Kymmenen vuoden aikana sovelluksesta on kasvanut turvallisuuden työkalupakki, johon on koottu jo yli 20 erilaista palvelua. Se on myös yksi lakisääteisistä vaaratiedotekanavista.

Sami Suomalainen

− 112 Suomi kehitettiin alun perin hätäpuhelujen paikantamiseen, ja sen suosio yllätti kaikki. Miljoonan latauksen raja meni rikki alle kahdessa vuodessa, ja käyttäjämäärä on jatkanut tasaisesti kasvuaan tähän päivään asti. Sovelluksen tekniikkaa ja palveluvalikoimaa on kehitetty laajemmaksi yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista viranomaisten tuottamissa sovelluksissa valvotaan tarkasti. 112 Suomi -sovellukselle on tehty jo kaksi kertaa saavutettavuustarkastus. Suomalaisen mukaan sovellusta voi tänä päivänä käyttää yhdenvertaisesti toimintarajoitteista tai vammoista huolimatta suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Tekniikalla tuetaan turvallisuutta

Sovelluksen käyttöönottaminen on varautumista samana tapaan kuin kotivaran hankkiminen tai ensiapukoulutus. Se on yksi tärkeimmistä palvelukokonaisuuksista, mistä on apua erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa. Pelkkä lataaminen ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide.

− Muistutamme käyttäjiä huolehtimaan sovelluksen asennuksesta ja tutustumaan sen palvelusisältöön. Mikäli sovellusta ei koskaan avaa, puhelin voi laittaa sovelluksen lepotilaan, jolloin sovelluksen asetukset voivat nollautua eivätkä ilmoitukset tule perille. Sovelluksen kehittämisessä ei pystytä ohittamaan puhelinten käyttöjärjestelmiin kuuluvia rajoituksia.

112 Suomi -sovelluksen suosio on osoittanut, kuinka teknologia voi tukea turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta nykypäivän Suomessa. Sovellus on myös toiminut esimerkkinä muille eurooppalaisille 112-sovelluksille.

− On upeaa, kuinka hienosti 112 Suomi -sovellus on löytänyt suomalaisten puhelimiin sekä tärkeäksi osaksi turvallisuustoimijoiden ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksia. Voi sanoa, että kymmenessä vuodessa suomalaiset ovat ottaneet sovelluksen omakseen, Suomalainen toteaa tyytyväisenä.

Näin varmistat, että sovellus toimii eri tilanteissa

Lataus: Lataa maksuton sovellus puhelimeesi App Gallerysta, Google Playsta tai App Storesta.
Asennus: Syötä puhelinnumerosi ja valitse kieli (suomi, ruotsi tai englanti).
Luvat: Anna sovellukselle lupa kaikkiin kysymyksiin lataamisen yhteydessä – näin kaikki ominaisuudet ovat käytössäsi.
Säännöllinen käyttö: Avaa sovellus säännöllisesti ja tutustu sen palveluihin, jotta saat ilmoitukset esimerkiksi vaaratiedotteista. Puhelimissa sovellukset menevät offline-tilaan, mikäli niitä ei koskaan käytä.
Asetukset: Tutustu asetuksiin ja valitse haluamasi toiminnot. Asetuksista voit vaihtaa kieltä, kääntää näyttöä ja säätää tiedotteisiin liittyviä asetuksia.

112 Suomi on palkittu sovellus

Vuoden digitaalisin teko -finalisti 2022
Suomen paras mobiilipalvelu (Android) 2017
Sosiaali- ja terveysalan Turvallisuus-palkinto 2017
Timanttiteko 2016, Autoilun turvallisuusteko 2016
Blue Arrow Awards -finalisti 2016

Lue lisää aiheesta

Näin hyödynnät 112 Suomi -sovellusta hätä- ja ongelmatilanteissa
Hylkeenpyytäjät pelastettiin sumun keskeltä 112 Suomi -sovelluksen avulla

]]>

Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon

Mon, 23 Jun 2025 06:00:00 GMT

Kesä ja kesän juhlat ovat perinteisesti kiireistä aikaa hätänumerossa. Juhannusajalle tyypillisenä haasteena ovat olleet yksittäiset ruuhkahuiput, jolloin hätäpuheluita tulee runsaasti samaan aikaan. Perjantain ja sunnuntain välisenä aikana hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin 5 sekunnissa (8 sekuntia vuonna 2024).

Käsitellyistä hätäilmoituksista noin 50 prosenttia välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille (49 % vuonna 2024). Välitetyt tehtävät jakaantuivat viranomaisille seuraavasti:

ensihoito 48 % (49 %)
poliisi 40 % (40 %)
sosiaali- ja kriisipäivystys 7 % (6 %)
pelastustoimi 5 % (5 %).

Juhannuksen viisi yleisintä tehtävälajia olivat:

kaatuminen
muu sairastuminen
ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen
rintakipu
hengitysvaikeus

Hätäilmoitusten määrä

Perjantaina 20.6.

Hätäilmoitusten määrä: 9100
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 4300

Lauantaina 21.6.

Hätäilmoitusten määrä: 8600
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 4500

Sunnuntaina 22.6.

Hätäilmoitusten määrä: 7200
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 3600

Edit 15.9.2025 klo 12.55: Lisätty asiasanoihin Tilastot.

]]>

Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän

Tue, 17 Jun 2025 05:25:00 GMT

Hätäkeskuspäivystäjä Markus Purdyn mukaan alkoholi ja ihmisten huoleton asenne näkyvät hätäilmoitusten taustalla kesäaikaan. Onnettomuuksia ja tapaturmia sattuu laidasta laitaan esimerkiksi mökkeilijöille, vesillä liikkujille ja marjastajille. Jos sää on helteinen, maastopalot ja sairauskohtaukset lisääntyvät, ja etenkin ikäihmiset voivat huonosti. Liikenteessä taas ruuhkat ja rattijuopot aiheuttavat vaaratilanteita. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat ihmisten lataamat kovat odotukset kesän ykkösjuhlalle.

− Suunnitelmiin on hyvä ottaa aikaa ja realismia. On ihan ok, ettei juhannuksena pitkän ajomatkan jälkeen yritetä maalata mökkiä, kitkeä perunapenkkiä ja valmistaa monen ruokalajin ateriaa ennen savusaunan laittamista käyttökuntoon vuoden tauon jälkeen. Liika stressi luo ainoastaan turhaa kitkaa, jonka seuraukset voivat olla ikäviä. Kenenkään vieraslistan kärkeen ei kuulu poliisi, mutta vielä harvempi kaipaa mökkipihaansa ruumisautoa, Purdy toteaa.

Kenenkään vieraslistan kärkeen ei kuulu poliisi, mutta vielä harvempi kaipaa mökkipihaansa ruumisautoa, Purdy toteaa.

Hätänumero 112 palvelee kellon ympäri myös kesällä, mutta vain kiireellisissä hätätilanteissa. Mikäli kohtaat hätätilanteen, on tärkeää pysähtyä paikalle, tehdä hätäilmoitus, vastata kysymyksiin ja toimia hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan.

− Vaikka hätätilanne olisi ilmeinen, hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä tilannetta kysymyksillä, jotta avun tarve, kiireellisyys sekä tarvittavat resurssit saadaan selville. Kysymys ei ole vain avun hälyttämisestä yhteen kohteeseen vaan kaikkien jonossa olevien hälytystehtävien priorisoinnista, sillä kentällä on rajallinen määrä yksiköitä. Soita 112, kun tarvitset poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua. Kun vastaat ytimekkäästi hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin, nopeutat häntä selvittämään, minkälaista apua paikalle välitetään ja kuinka kiireellisesti.

Kaikki ongelmat eivät ole kiireellisiä hätätilanteita

Hätäkeskuspäivystäjä Markus Purdy muistuttaa, että kaikilla auttavilla viranomaisilla kesä on lomakausi, kuten muuallakin yhteiskunnassa. Käytössä olevat resurssit on tärkeää kohdistaa kiireellisiin hätätilanteisiin.

− Meille hätäkeskukseen tulee runsaasti erilaisia tiedustelusoittoja, jotka eivät kuulu hätänumeroon. Esimerkiksi juhannuksen alla hätänumerosta tiedustellaan avotulen tekoon liittyviä asioita. Ohjeet kokkoon liittyviin asioihin löytyvät pelastuslaitosten verkkosivuilta, ei hätänumerosta.

Koska kaikki tilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista, matkapuhelimeen ladattava 112 Suomi -mobiilisovellus on verraton apu erilaisten ongelmatilanteiden varalle.

− 112 Suomi -sovelluksen palveluvalikoimasta löytyy useita päivystysnumeroita ja palveluita erilaisiin avuntarpeisiin. Sovelluksesta löytyy muun muassa huviveneilijöille suunnatut toimintaohjeet vesillä sattuneisiin hätä- ja ongelmatilanteisiin. Lisäksi soittajan tarkka sijaintitieto välittyy Meripelastuskeskukselle ja Tienkäyttäjän linjalle, kun soittaa numeroon sovelluksen kautta. Sovellus kertoo sinulle myös lähimmän sydäniskurin sijainnin ja päivystysavun numeron, mistä saa neuvoa äkillisissä terveysongelmissa.

Tiedätkö missä olet?

Purdyn mukaan ihmiset eivät aina osaa kertoa, mikä kunta tai maantie on kyseessä. Oman sijainnin tietäminen voi olla erityisen vaikeaa silloin, kun ollaan vieraalla paikkakunnalla, mökillä, saaressa, vesillä, retkeilemässä tai liikenteessä.

− Harva soittaja on totaalisen hukassa siitä mistä soittaa, mutta jos sijainnin selvittämiseen vierähtää puolikin tuntia, on avun paikalle tulo usein auttamattoman myöhässä. Älypuhelimista sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskukseen hätänumeroon soitettaessa, mutta pelkän tekniikan varaan ei voi kuitenkaan hätätilanteessa heittäytyä. Sen vuoksi hätäkeskuspäivystäjä varmistaa sijainnin aina myös suullisesti.

Koordinaatit tai osoitteen voi merkitä tulostettavaan sijaintitietolomakkeeseen, joka kiinnitetään näkyvälle paikalle esimerkiksi kesämökille, uimarannalle tai retkikohteisiin mahdollisten hätätilanteiden varalle. Koordinaatit voi ottaa paikan päällä esimerkiksi 112 Suomi -sovellusta apuna käyttäen. Sijaintitietolomakkeet löytyvät eri kielillä 112.fi-sivustolta.

Vaikka kesä on monelle rentoutumisen ja auringosta nauttimisen aikaa, voi hätätilanne kuitenkin sattua täysin odottamatta. Suuri osa hätätilanteista voidaan välttää hyvällä asenteella ja varautumisella.

Hätäkeskuslaitos toivottaa kaikille hyvää ja turvallista kesää!

Hätäkeskuslaitos tiedottaa medialle juhannuksen tehtävämääristä maanantaina 23.6.2025.

]]>

Kaksikielinen päivystäjäkurssi valmistui Pelastusopistolta

Fri, 06 Jun 2025 11:10:00 GMT

Kurssilta valmistui 15 uutta hätäkeskuspäivystäjää, jotka suuntaavat kaikki ensi viikolla hätäkeskuksiin ympäri Suomea. Vastavalmistuneet päivystäjät työllistyvät Vaasaan, Keravalle, Turkuun, Poriin tai Ouluun.

Valmistunut kurssi oli kaksikielinen, ja opinnot suoritettiin suomeksi ja ruotsiksi. Kurssin pääsyvaatimuksena oli suomen- ja ruotsin kielen taito. Opinnot alkoivat tammikuussa 2024. Nyt 1,5 vuotta myöhemmin uudet hätäkeskuspäivystäjät ovat valmiita siirtymään työelämään.

– Lakisääteinen tehtävämme on vastaanottaa hätäilmoituksia suomeksi ja ruotsiksi. On hienoa saada lisää ruotsinkielistä osaamista virastoon, sanoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.

Kattava perehdytys

Vastavalmistuneet päivystäjät tutustuivat jo opintojensa aikana hätäkeskustyöhön käytännössä, mikä helpottaa siirtymistä työelämään. Uusien työntekijöiden perehdytys hätäkeskuksissa alkaa heti ensimmäistä päivistä.

– Ensimmäisten kuukausien aikana uusille päivystäjille tarjotaan kattava perehdytys. Työyhteisö tukee jokaista tulijaa, eikä yksin tarvitse jäädä myöhemminkään. Apua ja tukea on aina saatavilla, Koskela kertoo.

Kaksikielistä palvelua

Hätäkeskuslaitoksen velvollisuus on palvella hätänumeroon soittaneita suomeksi ja ruotsiksi. Vuonna 2024 noin 10 % hätäkeskuspäivystäjistä työskenteli molemmilla kotimaisilla kielillä. Nyt valmistuneet vahvistavat tätä joukkoa.

– Kaksikielinen kurssi on ollut pitkään tavoitteemme. Hienoa, että se nyt toteutui. Toivomme, että jatkossakin järjestetään vastaavia kursseja, Koskela kertoo.

Hallitusohjelman mukaisesti Hätäkeskuslaitos selvittää, voisiko kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssia järjestää säännöllisesti.

]]>

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan TV:ssä 6. kesäkuuta

Thu, 05 Jun 2025 09:38:00 GMT

Vaaratiedotejärjestelmää testataan 6. kesäkuuta klo 12 alkaen televisiossa ja Ylen teksti-TV:n sivulla 112. Kokeilusta vastaavat Yleisradio Oy, Digita Oy sekä Hätäkeskuslaitos.

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan säännöllisesti joka vuosi. Testien avulla varmistetaan järjestelmän toimivuus.

]]>

Koulut päättyivät – hätänumeroon 13 800 ilmoitusta

Mon, 02 Jun 2025 05:33:00 GMT

Koulujen päättäjäisviikonloppu on yksi turvallisuusviranomaisten kiireisimmistä ajankohdista, eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. Perjantain 30.5.2025 klo 18.00 ja sunnuntain 1.6.2025 klo 6.00 välisenä aikana hätänumeroon 112 tehtiin yhteensä 13 800 hätäilmoitusta. Määrä oli hieman vähemmän kuin viime vuonna koulujen päättymisen yhteydessä (15 900 vuonna 2024).

Hätäilmoituksista 50 prosenttia välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille. Loput ilmoituksista saatiin ratkaistua hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja opastuksen avulla. Välitetyt tehtävät jakaantuivat viranomaisille seuraavasti:

poliisi 43 %
ensihoito 43 %
sosiaali- ja kriisipäivystys 11 %
pelastus 3 %.

Koulujen päättymisen yhteydessä ensihoidolle, poliisille, sosiaalipäivystykselle ja pelastustoimelle välitettäviin tehtäviin liittyy perinteisesti päihteiden käyttöä, häiriökäyttämistä, väkivaltaa sekä alkoholin vaikutusta eriasteisina myrkytystiloina ja loukkaantumisina. Viisi yleisintä tehtävää viikonlopun tarkastelujaksolla olivat:

ilkivalta, järjestyslakirikkomus, häiriökäyttäytyminen
muu sairastuminen
kaatuminen
potkiminen, hakkaaminen
päihtynyt henkilö

Lisätietoa:

Näin hätäkeskuksissa varauduttiin päättäjäisviikonloppuun

Edit 2.6.2025 klo 8.34: Poistettu ylimääräinen linkki

Edit 15.9.2025 klo 12.56: Lisätty asiasanoihin sana Tilastot.

]]>

Hätänumeron esteettömyyteen tulossa parannuksia

Tue, 29 Apr 2025 08:55:00 GMT

Hätätekstiviesti on ollut mahdollista lähettää hätänumeroon 112 vuodesta 2017 alkaen vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity palveluun etukäteen. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin tehdyn muutoksen myötä rekisteröitymisvelvoite poistuu 28.6.2025, jonka jälkeen hätätekstiviestin voi lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.

Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan hätätekstiviesti on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta.

– Hätätekstiviestipalvelu on kehitetty ensisijaisesti erityisryhmien palvelun turvaamiseksi kiireellisissä hätätilanteissa. Rekisteröintivelvoitteen poistuminen tuo hetkellisesti parannusta hätänumeron esteettömyyteen.

112 RTT käyttöön vuonna 2027

– Kyseessä on puhelimissa oleva reaaliaikaisen tekstin ominaisuus, joka mahdollistaa tekstin kirjoittamisen puhelun aikana. 112 RTT:ssä teksti näkyy kirjain kerrallaan hätäkeskuksen ja avuntarvitsijan välillä. Myös äänet kuuluvat vastaanottajalle RTT-puhelussa, kuvailee Hopearuoho.

Hätäkeskuslaitos tulee viestimään laajasti 112 RTT:n edistymisestä ja ohjeistamaan sen käyttöä.

]]>

Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä

Tue, 11 Mar 2025 08:30:00 GMT

Taloustutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on tällä hetkellä 11 prosenttia, ja maahanmuuttajat ovat käytännössä maan ainoa kasvava väestöryhmä. Tämä näkyy myös hätäpuheluissa, joiden tulkkausmäärä on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä.

Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa vieraskielisistä ilmoituksista pystytään hoitamaan hätäkeskuspäivystäjien kieli- ja ammattitaidon avulla. Jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy, hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkia.

Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa ulkopuolista lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.

Tulkkausten määrä kasvoi vuodessa 40 %

Vuonna 2024 tulkattiin 1469 hätäilmoitusta, joka on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 (1056 kpl). Kalenterivuoden aikana tulkattujen hätäpuheluiden määrä on viiden vuoden tarkastelujaksolla lähes tuplaantunut joka vuosi.

Tulkattuja kieliä oli viime vuonna yhteensä 37 (29 vuonna 2023). Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin kieliä oli 15. Viime vuonna suurin osa puheluista tulkattiin venäjän (594 kpl), ukrainan (371 kpl) ja arabian (78 kpl) kielillä. Uusia tilastoihin nousseita kieliä olivat soninke (3 kpl), lingala (1 kpl) ja kinjaruanda (1 kpl).

– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja tämä näkyy myös tulkatuissa hätäpuheluissa. Esimerkiksi ukrainan kieli ei ollut viime vuosikymmenellä lainkaan tulkattujen kielten joukossa, mutta nyt sen tarve on toiseksi suurin, kuvailee Hopearuoho.

Tulkki yhdistetään hätälinjalle

Tommi Hopearuohon mukaan tulkkauspalvelu on Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä ympäri vuorokauden.

– Tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjä pyrkii ensin selvittämään mitä kieltä asiakas puhuu. Asian selvittäminen ei aina ole helppoa ja siinä voi mennä aikaa. Tämän jälkeen päivystäjä ottaa yhteyttä tulkkauspalveluun, josta lisätään tarvittava tulkki samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.

Avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.

Vieraskielisille suunnattuja materiaaleja:

]]>

Hätänumeroon joka päivä 1600 virheellistä ilmoitusta

Tue, 11 Feb 2025 06:28:00 GMT

Hätäkeskuksissa käsiteltiin viime vuonna noin 2 792 600 hätäilmoitusta (3 030 600 vuonna 2023).

− Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä laski kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Laskun taustalla on Android -puhelimissa vuoden 2023 lopussa esiintynyt vika, jonka vuoksi puhelimet tekivät automaattisesti hätäilmoituksia. Vika saatiin korjattua samana vuonna, toteaa Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen.

Paasosen mukaan hätäilmoitusten määrän kehitys kahdeksan vuoden aikana on ollut vaihtelevaa. Vuosina 2020-2021 ilmoitusten määrä kääntyi laskuun koronapandemian vuoksi, ja vuonna 2022 määrä kääntyi uudelleen nousuun. Seitsemän vuoden tarkastelujaksolla hätäilmoitusten määrä oli suurin vuonna 2023 ja matalin 2024.

Hätäilmoituksiin vastattiin 7 sekunnissa

Hätäkeskustoiminta kyetään turvaamaan verkottuneen toimintamallin avulla esimerkiksi ruuhkatilanteissa. Hätäilmoituksista 13 % prosenttia käsiteltiin verkottuneen toiminnan avulla (13 % vuonna 2023) ja 87 % (87 %) käsiteltiin ensisijaisessa hätäkeskuksessa. Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin 7 sekunnissa (4 sekuntia vuonna 2023).

Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä kääntyi laskuun

Hätäilmoituksista muodostui 1 412 700 viranomaisille välitettävää tehtävää (1 501 100). Välitettyjen tehtävien määrä laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttia. Tehtävistä 52 % välitettiin ensihoidolle, 36 % poliisille ja 7 % sosiaalipäivystykselle. Loput 5 % välitettiin pelastukselle ja muille viranomaisille.

Paasosen mukaan välitettyjen tehtävien määrän laskua selittää erityisesti terveystoimen tekemä ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen uudistus, joka tuli voimaan vuoden 2023 loppupuolella. Uusien ohjeiden tavoitteena on ollut varmistaa ensihoidon resurssien riittävyys. Hätäkeskuspäivystäjät välittävät tehtävät toimialoilta saatujen ohjeiden mukaan.

Noin puolet hätäilmoituksista eivät johtaneet tehtävän välittämiseen viranomaiselle.

− Ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voi todeta, ettei tilanteessa ole hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin ilmoittajalle neuvotaan, mihin hän voi olla yhteydessä tai miten hän voi omalla toiminnallaan ratkaista tilanteen.

Ilkivaltaiset ilmoitukset ovat vähentyneet

Virheellisten ilmoitusten kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä 568 500 (815 420 vuonna 2023) virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. Virheellisistä ilmoituksista ilkivaltaisten ja asiattomien ilmoitusten osuus oli 29 680 (32 800).

− Olemme tyytyväisiä, että asiattomien ja ilkivaltaisten ilmoitusten määrä on ollut laskusuunnassa koko seitsemän vuoden tarkastelujakson ajan. Määrä on silti edelleen suuri, ja jokainen turha ilmoitus voi viivästyttää todellisessa hädässä olevan ihmisen avunsaantia, muistuttaa Paasonen.

Tulkatuissa hätäpuheluissa hurja kasvu

Tulkattujen hätäilmoitusten määrä nousi ennätystasolle. Vuonna 2024 hätäilmoituksia tulkattiin 1469 kpl. Määrä on kasvanut tasaisesti tällä vuosikymmenellä: 295 kpl vuonna 2021, 575 kpl vuonna 2022 ja 1056 kpl vuonna 2023.

Tulkattuja kieliä oli yhteensä 37. Suurin osa tulkatuista kielistä koski venäjän (594 kpl), ukrainan (371 kpl) ja arabian (193 kpl) kieliä.

Asiakastyytyväisyys korkealla tasolla

Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Arvioita pyydettiin asteikolla 1-5, jossa 5 on erittäin hyvä ja 1 erittäin huono.

Emma Paasosen mukaan parhaat arviot annettiin hätäilmoitukseen vastaamisen nopeudesta arvosanalla 4,52 (4,60 vuonna 2021). Matalin, mutta silti erittäin hyvä arvosana annettiin hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemuksesta arvosanalla 4,34 (4,46 vuonna 2021).

− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, kertoo Paasonen.

Valtakunnallista hätänumeroviikkoa vietetään 10.-16. helmikuuta 2025. Viikon juhlapäivä on EU:n yhteinen 112-päivä tiistaina 11.2.

Edit 11.2.2025 klo 15.50: Lisätty englanninkielinen versio tiedotteesta

]]>

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11.2.

Fri, 07 Feb 2025 08:27:00 GMT

Kokeilussa vaaratiedotteet päivittyvät television kuvaruutuun sekä teksti-tv:n sivulle 112. Vaaratiedotejärjestelmää testataan myös tuttuun tapaan radioissa sekä 112 Suomi -sovelluksessa.
Lisäksi vaaratiedotteet julkaistaan Hätäkeskuslaitoksen 112.fi-sivustolla sekä Facebook- ja X-tileillä.

Testin tarkoituksena on kokeilla vaaratiedotejärjestelmän toimivuutta.

Kokeilusta vastaavat Yleisradio Oy, Digita Oy sekä Hätäkeskuslaitos.

]]>

Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille

Wed, 05 Feb 2025 11:12:00 GMT

Yleisissä hätänumero-ohjeissa korostetaan, että hätänumeroon soitetaan, kun paikalle tarvitaan poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua. Hätätilanne on kiireellinen, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Hätäilmoitukseen vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä, joka auttaa esittämällä kysymyksiä ja antamalla ohjeita. Kun vastaa kysymyksiin, auttaa hätäkeskuspäivystäjää selvittämään, minkälaista apua paikalle välitetään ja kuinka kiireellisesti. Nopeutat avun saamista vastaamalla kysymyksiin. Hätäkeskuspäivystäjä voi hälyttää apua jo puhelun aikana.

Hätänumeroon soitetaan usein silloinkin, kun kyseessä ei ole kiireellinen hätä. Kaikki arjen yllättävät asiat, kuten sähkökatko, ihottuma, vatsatauti tai pihaan kaatunut puu, eivät välttämättä ole hätätilanteita. Turvallisuusviranomaiset kannustavat ihmisiä lataamaan 112 Suomi -sovelluksen, johon on koottu hätänumeron lisäksi myös muita turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä palveluita.

Lapsille ja nuorille rohkaisu on avainasemassa

Lapset ja nuoret ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat hätäkeskuspäivystäjän ohjeita.

Lapsille ja nuorille on kuitenkin hyvä korostaa, että hätäilmoituksen tekeminen on rohkea teko. Avun pyytäminen ei koskaan voi pahentaa tilannetta, mutta ilmoittamatta jättäminen saattaa näin tehdä. Soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kertoo hätäpuhelussa.

Silloin tällöin lapset ja nuoret saattavat soittaa hätänumeroon pilailumielessä. Asiattomat ja ilkivaltaiset hätäilmoitukset voivat viivästyttää todellisessa hädässä olevan henkilön avun saamista, jolloin seuraukset voivat olla vakavia.

Ikäihmiset eivät ole vaivaksi

Ikäihmisille on hyvä painottaa, että hätätilanteessa on muistettava vain yksi numero – 112. Avun saanti viivästyy, jos hätätilanteessa soittaa ensin sukulaiselle tai ystävälle. Hätätilanteessa ei kannata ajatella, että olisi muille vaivaksi.

Kiireellisessä hätätilanteessa 112:een on soitettava mahdollisimman nopeasti. Koulutettu hätäkeskuspäivystäjä auttaa esittämällä kysymyksiä ja antamalla ohjeita.

Hätäpuhelu on aina hyvä soittaa itse, jos se on mahdollista. Jokainen osaa itse parhaiten kertoa esimerkiksi omista tuntemuksistaan. Hätäpuhelu päätetään vasta sitten, kun päivystäjä antaa siihen luvan.

Puhelin kannattaa pitää vapaana, sillä auttamaan tuleva viranomainen voi soittaa lisätietoja tuntemattomasta numerosta hätäpuhelun jälkeen.

Ulkomaalaisille on hyvä korostaa yhden numeron palvelua

Maahanmuuttajille ja Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille on hyvä korostaa, että kiireellisessä hätätilanteessa palvelee vain yksi numero – 112. Suomalainen malli poikkeaa monesti ulkomaalaisista toimintamalleista, sillä maailmalla voi olla eri viranomaisten ja alueiden omia hätänumeroita. Suomessa saa avun yhden hätänumeron kautta, kun paikalle tarvitaan poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua.

Jos hätäkeskuksen kanssa ei löydä yhteistä kieltä, voi saada tulkin linjalle. Vieraskielisten kannattaa opetella kertomaan suomeksi tai englanniksi, mitä kieltä puhuu. Näin hätäkeskus osaa pyytää linjalle oikean kielen tulkin.

Materiaaleja eri ikäryhmille

Hätänumeroviikolla turvallisuustoimijat sekä esimerkiksi koulut, työpaikat, harrasteseurat, yhdistykset ja media voivat jakaa arvokasta turvallisuustietoutta hätänumerosta ja hätätilanteista. Lisäksi jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta kiinnittämällä huomion pieniin arjen tekoihin ja valintoihin. Osallistumalla hätänumeroviikkoon, tietoisuus hätänumerosta, hätätilanteiden tunnistamisesta ja hätänumeroon soittamisesta lisääntyy.

Eri kohderyhmille suunnatut materiaalit löytyvät kootusti 112-päivän verkkosivuilta materiaalipankista.

]]>

Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta nyt 112 Suomi -sovelluksessa

Tue, 04 Feb 2025 08:32:00 GMT

Ihmisten oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Siksi on tärkeää, että luotettavat toimintaohjeet löytyvät myös mobiilisti.

Sisäministeriön tuottama opas häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta julkaistiin marraskuussa 2024. Suomi.fi-verkkopalveluun rakennettu laaja-alainen opas kokoaa yhteen eri toimijoiden varautumis- ja toimintaohjeita. Oppaaseen pääsee nyt suoraan myös 112 Suomi -mobiilisovelluksesta, jolla tavoitetaan jo runsaat kaksi miljoonaa käyttäjää.

− Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin. Kansalaisten olisi hyvä varautua ennalta esimerkiksi pitkiin sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkoihin, sään ääri-ilmiöihin, suuronnettomuuksiin sekä pandemian kaltaisiin pitkäkestoisiin kriiseihin, kertoo viestintäjohtaja Eriikka Koistinen sisäministeriöstä.

112 Suomi -sovelluksen tarkoituksena on tarjota väestölle turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta.

− Varautuminen on tärkeä kansalaistaito, joka koskettaa meitä kaikkia. Siksi siihen liittyvät ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen. Kannustankin ihmisiä lataamaan älypuhelimiin 112 Suomi -sovelluksen ja tutustumaan sen kattavaan palvelusisältöön. Myös se on hyvää varautumista yllättävien tilanteiden varalle, muistuttaa Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.

Suomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa kansalaisille erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä toimintaohjeita ja palveluita.

− Monet kansalaiset haluavat löytää selkeää tietoa varautumisesta helposti yhdestä osoitteesta. Tietoa on ollut paljon tarjolla eri sivustoilla, mutta Suomi.fin varautumisoppaaseen on koottu yhteistyössä eri tahojen ohjeet ja palvelut. On erinomaista, että opas löytyy nyt myös 112 Suomi -sovelluksesta, kiteyttää johtava asiantuntija Terhi Tuokkola Suomi.fi-verkkopalvelua tuottavasta Digi- ja väestötietovirastosta.

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

Edit 4.4.2025 klo 13:30 lisätty kieliversio (englanti).

]]>

Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää

Wed, 29 Jan 2025 06:45:00 GMT

Yhdeksänvuotias Eemeli oli hetken yksin sisällä kotona, kun palovaroitin alkoi piippaamaan. Äiti oli ulkoiluttamassa koiraa aivan lähistöllä ja ruoka valmistui airfryerissa. Mausteinen ruoka alkoi savuamaan laitteessa, ja käry levisi nopeasti kaikkialle taloon. Eemeli sammutti laitteen, haki puhelimensa ja poistui talosta sulkien ovet perässään. Hätänumeroon hän soitti 112 Suomi -sovelluksen avulla.

− Mulle on opetettu, että pitää aina soittaa suoraan hätänumeroon, jos kyseessä on hätätilanne. Niinpä soitin sinne, enkä lähtenyt äidin perään. Täti kysyi puhelimessa, mikä on hätänä. Kerroin mitä on tapahtunut ja vastasin hänen kysymyksiinsä.

Eemeli on harjoitellut hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron käyttöä koulussa järjestetyllä hätänumeroviikon oppitunnilla. 112 Suomi -sovellus muistui heti mieleen palovaroittimen piipatessa, ja oma osoitekin oli hyvin hallussa. Soittamista edeltävä tilanne oli kuitenkin niin jännittävä, että ulos poistuessa kengät ja avaimet jäivät sisälle ja ovi meni lukkoon. Kaikki tapahtui muutamissa minuuteissa, sillä äiti oli pois vain hetken.

− Palovaroittimet sammuivat lopulta puhelun aikana, jolloin hätäkeskuksen täti sanoi, että voisin mennä naapuriin odottamaan äitiä, ja että mitään hätää ei pitäisi olla. Puhelimessa oli tosi kiva tyyppi, ja hän sanoi minun toimineen hienosti, vaikka apua ei paikalle tarvinnut lähettää.

Eemeliä jännittää joskus uudet tilanteet ja vieraille aikuisille puhuminen, mutta hätäpuhelussa sitä ei lainkaan ajatellut.

− Ei mun oikeastaan tarvinnut osata mitään. Vastailin vaan kaikkiin kysymyksiin. Sanoin kavereillekin, että hätäpuhelun soittamista ei tarvitse pelätä.

Lapsille rohkaisu on avainasemassa

Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat hätäkeskuspäivystäjän ohjeita.

Lapsille on hyvä korostaa, että hätäilmoituksen tekeminen on rohkea teko. Avun pyytäminen ei koskaan voi pahentaa tilannetta, mutta ilmoittamatta jättäminen saattaa näin tehdä. Soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kertoo hätäpuhelussa. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on ohjata puhelua.

Muistilista lapsille hätäilmoituksen tekemisestä

Ole rauhallinen ja kerro, mitä tapahtuu.

Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.

Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.

Opeta lasta

On tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan turvallisuusasioista. Arjen turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät tulevat konkreettisiksi, kun turvallisuutta mietitään yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. Sinäkin voit osallistua, mikäli esimerkiksi valmennat tai koulutat lapsia ja nuoria.

Koulutuksessa voit käydä läpi esimerkiksi hätätilanteen tunnistamista, onnettomuuspaikalle pysähtymisen tärkeyttä ja sitä, ettei hätätilanne ole lapsen tai nuoren vastuulla – apu on kolmen numeron päässä.

112-päivä on teettänyt lapsille ja nuorille suunnattuja opetusmateriaaleja 112-päivän verkkosivujen materiaalipankkiin.

]]>

Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta

Thu, 02 Jan 2025 05:38:00 GMT

Hätäkeskukset vastaanottivat 31.12.2024 klo 18 - 1.1.2025 klo 24 välisenä aikana 14 200 hätäilmoitusta. Viime vuonna vastaava luku oli 13 200. Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 6 sekunnissa (4 sekunnissa vuonna 2023–2024).

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 7 000 hälytystehtävää (vuotta aiemmin 6 600 hälytystehtävää). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.

Välitetyt tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 44 % (45 %), poliisi 43 % (38 %), pelastus 5 % (8 %), ja sosiaalipäivystys 8 % (8 %).

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen.

Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat:

Ensihoito:

Kaatuminen
Muu sairastuminen
Hengitysvaikeus

Poliisi:

Ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen
Perheväkivalta
Päihtynyt henkilö

Pelastus:

Tulipalo muu: pieni
Tieliikenneonnettomuus: pieni
Rakennuspalo: pieni

Sosiaalipäivystys:

Alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointi
Välittömän huolenpidon tarve
Alaikäisen päihteiden ja/tai huumeiden käyttö

]]>

Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta

Fri, 27 Dec 2024 06:34:00 GMT

Hätäkeskukset vastaanottivat 24.12.2024 kello 00 – 26.12.2024 kello 24 välisenä aikana 19 700 hätäilmoitusta. Viime vuonna vastaava luku oli 21 400. Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 5 sekunnissa (5 sekuntia vuonna 2023).

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 10 300 hälytystehtävää (10 800 vuonna 2023). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.

Välitetyt tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 56 % (61 %), poliisi 32 % (29 %), pelastus 4 % (4%), ja sosiaalipäivystys 8 % (6 %).

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu. Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat:

Ensihoito

heikentynyt yleistila
kaatuminen
rintakipu

Poliisi

ilkivalta/häiriökäyttäytyminen
perheväkivalta
muu yksilönsuojaan kohdistuva tehtävä

Pelastus

automaattinen palohälytys
tieliikenneonnettomuus: pieni
virka-apu toiselle viranomaiselle

Sosiaalipäivystys

välittömän huolenpidon tarve
alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpidon arviointi
kotipalvelutehtävä

]]>

Hätätilanteet eivät pysähdy edes jouluna

Wed, 18 Dec 2024 06:15:00 GMT

Ylipäivystäjä Essi Molkkarin mukaan erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat ja yksinäisyys korostuvat hätäilmoituksissa joulun aikaan. Liikenteessä tapahtuu onnettomuuksia, ja kodeissa vaaratilanteita aiheuttavat esimerkiksi varomaton kynttilöiden polttaminen, kinkun paistaminen ja saunan lämmittäminen. Poliisin kotihälytykset korostuvat myös juhlapyhinä. Sairauskohtaukset ja tapaturmatkaan eivät katso aikaa, ja hätänumero soi jouluna samaan tapaan kuin tavallisena viikonloppuna.

Kaikille meistä joulu ei ole tunnelmallista yhdessäolon aikaa vaan jotkut joutuvat kokemaan elämän synkimpiä asioita juuri tuolloin.

− Olen itsekin vastaanottanut hätäilmoituksia, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten joulumieleen ehkä pysyvästi. Kun joku menettää jouluna läheisensä tai koti palaa tuhkaksi, ne muistot palaavat ihmisten mieleen joka vuosi. Tämä ajatus tekee päivystäjän työstä tavallista raskaampaa näinä aikoina, sillä tahtoisimme kaikille joulurauhaa. Vaikka me hätäkeskuksissa työskentelemme ikävien asioiden äärellä, on meillä keskenämme kuitenkin lämmin tunnelma herkkujen äärellä hauskat päähineet päässämme, kuvailee Essi Molkkari joulun aikaa hätäkeskuksessa.

Kaikki tilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista

Hätänumeroon 112 tulisi soittaa vain hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan kiireellistä viranomaisapua eli poliisi- pelastus-, sosiaali- tai terveystoimen yksiköitä. Kaikki yllättävät asiat, kuten flunssa, vatsatauti, kinastelu joulukinkun kypsyydestä tai tontille kaatunut puu eivät vaadi viranomaisapua paikan päälle.

− 112 Suomi -sovelluksesta löydät erilaisia turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä palveluita, joista voi olla apua yllättävissä ongelmissa. Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on koottu muun muassa erilaisia päivystysnumeroita, kuten Päivystysapu ja Tienkäyttäjän linja. Sovelluksen lataaminen omaan puhelimeen on hyvää varautumista erilaisiin ongelmatilanteisiin.

Molkkarin mukaan kiireetöntä avuntarvetta varten on tarjolla muun muassa keskusteluapua eri järjestöjen toimesta. Ennen hätänumeroon soittamista on hyvä harkita, voisiko erilaisten järjestöjen tarjoama neuvonta tai keskusteluapu ratkaista tilanteen.

− Monet ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät päivystävät eri yhteisöjen auttavissa puhelimissa ja chat-palveluissa myös juhlapyhinä. Sovelluksesta löytyy numeroita myös erilaiseen keskusteluapuun, hän muistuttaa.

Hätäkeskuslaitos toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa! Hätätilanteet eivät katso aikaa tai paikkaa, joten on tärkeää, että jokainen meistä kiinnittää huomionsa tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne.

Hätäkeskuspäivystäjän viisi vinkkiä joulun viettoon

Vahdi kinkun paistoa, äläkä jätä kynttilöitä yksin palamaan.
Varaa tarpeeksi aikaa ja malttia joululiikenteeseen.
Älä stressaa, nauti alkoholia kohtuudella.
Kysy kuulumiset naapuriltasi, soita yksinäiselle ihmiselle jouluntoivotus ja ole läsnä läheisillesi.
Lataa 112 Suomi -mobiilisovellus. Sovelluksesta löydät hätänumeron lisäksi mm. päivystysnumeroita ja lähimmän sydäniskurin.

Edit: 18.12.2024 klo 10:17 tilauspalvelun ontologiaa muutettu.

]]>

Hätäkeskuslaitokseen luotetaan

Wed, 04 Dec 2024 06:37:00 GMT

Luottamus&Maine-tutkimuksen kärkisijoilta löytyy jälleen useita turvallisuusviranomaisia. Hätäkeskuslaitoksen kokonaismaine sijoittui kolmanneksi arvosanalla 3,84 (3,91 vuonna 2023), kun koko julkishallinnon keskiarvo oli 3.39.

Hätäkeskuslaitoksen maineen osa-alueista kaikki tulokset olivat joko hyviä tai erinomaisia. Parhaimmiksi maineen osa-alueiksi nousivat ensimmäistä kertaa vastuullisuus (4,09) ja hallinto (4,05). Lisäksi tuotteet ja palvelut (4,02) saivat yli neljän keskiarvon. Vähiten pisteitä sai innovaatiot (3,57).

Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio pitää merkityksellisenä, että koko Eurooppaa ravistelevan kriisin aikana sisäisen turvallisuuden toimijat ovat ansainneet kansalaisten luottamuksen. Luottamus tutkitusti vahvistaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Hätäkeskuslaitos on taho, johon kiireellisissä hätätilanteissa ollaan ensimmäisenä yhteydessä ja jonka toimenpiteillä eri viranomaisten hälytysluonteinen toiminta käynnistyy.

− Olemme hätätilanteessa lähellä, ja vastaamme hätäilmoituksiin ympäri vuorokauden keskimäärin 4 sekunnissa. Olemme pyrkineet tuottamaan palvelumme mahdollisimman yhdenmukaisesti riippumatta ihmisen kansalaisuudesta, etnisestä taustasta, asuinpaikasta tai muista apua tarvitsevan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Olen iloinen, että työmme näkyy tutkimustuloksissa erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on, että kestävää kehitystä ja yhdenvertaisuutta edistävät toimet ovat luonnollinen osa toimintaamme.

Luottamuksen ylläpitäminen vaatii jatkossakin paljon työtä.

− Muutokset turvallisuussektorilla heijastuvat lähes aina 112-toimintaan. On hienoa, että toiminnassamme tapahtuneista muutoksista huolimatta luottamus on säilynyt vahvana. Kun pidämme ydintehtävämme jatkossakin kirkkaana mielessä, voimme lunastaa luottamuksen myös tulevaisuudessa. 112-ammattilaiset tekevät merkittävää työtä ja heidän ammattitaitoonsa voi luottaa hädän hetkellä. Se on meillä Hätäkeskuslaitoksessa toimintamme ydin. Olen ylpeä koko henkilöstömme osaamisesta ja sitoutumisesta ihmisten auttamiseen.

Luottamus&Maine-tutkimus on T-Median toteuttama vuosittainen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tänä vuonna tutkimuksessa arvioitiin 82 julkishallinnon organisaatiota. Tutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista. Hätäkeskuslaitos on saavuttanut mainetutkimuksessa kärkisijan vuosina 2018, 2021 ja 2023 ja kolmannen sijan vuonna 2020, 2022 ja 2024. Tutkimuksessa mainetta arvioidaan kahdeksalla eri osa-alueella: Hallinto, Talous, Johto, Innovaatiot, Vuorovaikutus, Tuotteet&Palvelut, Työpaikka ja Vastuullisuus.

]]>

Petteri Helisten Kuopion hätäkeskuksen päälliköksi

Mon, 23 Sep 2024 07:39:00 GMT

Diplomi-insinööri Petteri Helisten siirtyy Kuopion hätäkeskuksen johtoon Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen riskienhallintapäällikön virasta, jota hän on hoitanut vuodesta 2022 lähtien.

Helistenillä on pitkä historia pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tehtävistä. Vuosina 2011–2022 Helisten toimi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Ennen siirtymistä pelastusjohtajaksi, Helisten oli perustamassa Pohjois-Savon hätäkeskusta ja toimi hätäkeskuksen johtajana vuosina 2002–2011.

Helisten tuo Hätäkeskuslaitokselle laaja-alaista tuntemusta hallinnonalalta, oppeja suuren organisaation johtamisesta, verkosto-osaamista sekä osaamista projektijohtamisesta ja riskienhallinnasta.

− Turvallisuuskulttuuri asenteineen sekä arvoineen ovat olleet minulle aina itsestäänselvyyksiä. Hätäkeskuksen päällikkönä aion kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa, jotta asiakkaat saavat jatkossakin parhaat mahdolliset hätäkeskuspalvelut, Helisten kertoo.

Helisten on työskennellyt lähes koko työuran päällikkö- ja johtajatehtävissä. Hänellä on pitkä kokemus julkishallinnon tulosohjausjärjestelmistä sekä strategisesta suunnittelusta.

]]>

112 Suomi -sovellukseen uusia ominaisuuksia

Tue, 03 Sep 2024 09:55:00 GMT

Uusi hätänumeroon soitto -widget mahdollistaa hätänumeroon soittamisen ilman sovelluksen avaamista. Widgetin saa ladattua älypuhelimen näytölle sovelluspäivityksen jälkeen.

Widgetin lisäksi päivityksellä parannetaan vaaratiedotteiden näyttämiseen liittyvää toiminnallisuutta, tehdään saavutettavuuteen liittyviä parannuksia ja sovelluksen vakauteen liittyviä korjauksia. Sovellukseen on myös lisätty tilastointiominaisuus, jonka avulla kerätään anonymisoitua tilastotietoa vaara- ja viranomaistiedotteiden läpimenosta.

Sovellus päivittyy automaattisesti, jos käyttäjä on sallinut oman puhelimensa asetuksissa automaattipäivitykset. Jos automaattipäivitykset eivät ole käytössä, päivityksen saa asennettua sovelluskaupasta etsimällä 112 Suomi -sovelluksen ja painamalla päivitä-painiketta. Huomaathan, että sovellus saattaa kysyä uudelleen puhelinnumeroa, kun sen käynnistää ensimmäistä kertaa päivityksen jälkeen.

112 Suomi -sovellus on Hätäkeskuslaitoksen teettämä mobiilisovellus, jota on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Sovelluksesta löytyy palveluita ja palvelunumeroita erilaisiin avuntarpeisiin, muun muassa lähin sydäniskuri ja päivystysavun numero. 112 Suomi -sovelluksella on yli 2,5 miljoonaa aktiivista käyttäjää.

]]>

Ensihoidolle välitetyt tehtävät kääntyivät laskuun

Wed, 28 Aug 2024 05:26:00 GMT

Hätäkeskuslaitos vastaanotti tammi-kesäkuun 2024 aikana 1 331 300 hätäilmoitusta (1 535 870 tammi-kesäkuussa 2023. Laatupäällikkö Emma Paasosen mukaan hätäilmoitusten määrän väheneminen näkyy erityisesti virheellisten ilmoitusten osuudessa.

− Viime vuonna Android-puhelinten ohjelmistopäivityksen seurauksena laitteet tekivät hätäilmoituksia niin, ettei puhelimen omistaja ollut tästä tietoinen. Nämä automaattiset ilmoitukset kuormittivat toimintaamme ja aiheuttivat runsaasti hätänumeroon kuulumattomia ilmoituksia. Ongelma korjattiin kesällä 2023, mikä näkyy nyt positiivisesti tilastoissamme.

Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 286 640 (466 860 tammi-kesäkuu 2023) sisältönsä puolesta hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 271 170 (449 800) ja ilkivaltaisesti soitettuja 15 470 (17 060).

Paasosen mukaan virheelliset ilmoitukset olivat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Tahallisesti tehtyjen asiattomien ja ilkivaltaisten ilmoitusten osuus jatkoi positiivista kehitystä ja niiden väheneminen jatkui jo viidettä vuotta.

Ensihoidon tehtävänkäsittelyuudistuksella vaikutuksia tehtävien kiireellisyyteen

Hätäkeskuslaitos välittää hätäilmoitusten perusteella muodostuneet tehtävät viranomaisille heidän laatimiensa ohjeiden mukaan. Välitettyjen tehtävien määrässä näkyy selkeä muutos viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi-kesäkuun aikana kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 686 250 johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle, kun viime vuonna vastaavalla aikajaksolla luku oli 731 520. Paasosen mukaan välitettyjen tehtävien määrän väheneminen näkyy erityisesti ensihoidon tehtävämäärässä.

− Suurin muutos koski odotetusti ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrää, joka oli tammi-kesäkuussa 367 140 (410 860). Muutoksen taustalla on vuoden 2023 loppupuolella toteutettu ensihoidon tehtävänkäsittelyuudistus, joka näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa.

Uudistuksella on ollut vaikutuksia myös tehtävien kiireellisyyteen. Mikäli riskinarvioinnissa päädytään tehtävän välittämiseen, tehtävälle muodostuu kiireellisyysluokka A-, B-, C- tai D, joista A on kiireellisin ja D kiireettömin. Kiireellisimmän luokituksen saanut tehtävä priorisoidaan aina ensimmäiseksi

− Ensihoidon A- ja B-tehtävissä on nähtävissä jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna, kun taas C-tehtävien määrä on kasvanut. Pelastuksen kohdalla B-tehtävien määrässä on pientä laskua, kun taas C-tehtäviä on aiempaa enemmän. Poliisin ja sosiaalipäivystyksen kohdalla tehtävien kiireellisyysjakaumissa ei ole merkittäviä muutoksia, Paasonen kertoo.

Hätäilmoituksiin vastattiin 6 sekunnissa

Emma Paasosen mukaan hätäkeskustoiminta kyetään turvaamaan verkottuneen toimintamallin avulla esimerkiksi ruuhkatilanteissa.

− Hätäpuhelu yhdistyy ensisijaisesti tapahtuma-alueen omaan hätäkeskukseen, mutta tietyn odotusajan jälkeen hätäilmoitus siirtyy automaattisesti toiseen hätäkeskukseen vapaalle päivystäjälle. Hätäkeskuslaitos voi säätää verkottumisen aikamäärittelyä muun muassa resurssoinin ja ruuhkatilanteiden perusteella. Omatoiminen aikamäärittelymme selittää tänä vuonna keskimääräisen vastausajan heikentymistä.

Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin 6 sekunnissa (3 sekuntia tammi-kesäkuu 2023). Ilmoituksista 88 % (89 %) käsiteltiin ensisijaisessa hätäkeskuksessa ja loput verkottuneen toimintamallin avulla. Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteena on vastata 95 prosenttiin hätäilmoituksista alle 30 sekunnissa.

]]>

Yleinen ALV-kanta muuttuu – Vaikuttaa ilmoitinlaitteiden laskutukseen 1.9. alkaen

Mon, 19 Aug 2024 07:14:00 GMT

ALV-kannan muutos koskee kaikkia ilmoitinlaiteasiakkaita, jotka ovat saaneet laskun 1.9. jälkeen.

Hätäkeskuslaitos laskuttaa kerran vuodessa ilmoitinlaiteasiakkaita ilmoitinlaitteen toimintavalmiuden testaamisesta, hälytysten vastaanottamisesta, välittämisestä sekä laitteiden ja ohjelmistojen ylläpitämisestä. Hinta määräytyy sisäministeriön voimassa olevan asetuksen mukaisesti.

Lue lisää ilmoitinlaitteiden hinnastosta Hinnasto-sivulta.

Lue lisää yleisen ALV-kannan muutoksesta Verohallinnon sivuilta.

Lisätty tieto 6.9.2024 klo 15:43 miten ALV-kanta määräytyy ja mitä ALV-kantaa käytetään olemassa olevissa sopimuksissa.

Edit 3.10.2024 klo 10.45: Poistettu tieto ALV-kannan määräytymisestä hinnoittelupäivän mukaan. Lisätty tieto, että muutos koskee kaikkia asiakkaita, jotka ovat saaneet laskun 1.9.2024 jälkeen.

]]>

Juhannuksena 28 300 hätäilmoitusta

Mon, 24 Jun 2024 06:10:00 GMT

Käsitellyistä hätäilmoituksista 49 prosenttia välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille. Välitetyt tehtävät jakaantuivat viranomaisille seuraavasti: ensihoito 49 %, poliisi 40 %, sosiaali- ja kriisipäivystys 6 %, pelastustoimi 5 %. Juhannuksen kolme yleisintä tehtävälajia liittyivät sairastumiseen, kaatumiseen ja rintakipuun.

Hätäilmoitusten määrä

Perjantaina 21.6.

Hätäilmoitusten määrä: 9 900
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 4 800

Lauantaina 22.6.

Hätäilmoitusten määrä: 10 400
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 5 200

Sunnuntaina 23.6.

Hätäilmoitusten määrä: 8 000
Välitettyjen tehtävien osuus kaikista hätäilmoituksista: 4 000

]]>

Kesälomakaudella hätätilanteita tapahtuu tavallista enemmän

Tue, 18 Jun 2024 05:29:00 GMT

Suuri osa hätätilanteista voitaisiin välttää hyvällä asenteella ja varautumisella.

"Mitä enemmän ihmiset liikkuvat ja tekevät asioita, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu odottamattomia tilanteita. Päihteiden käyttö lisää huomattavasti riskiä esimerkiksi onnettomuuksille, vammoille, sairauskohtauksille, järjestyshäiriöille sekä väkivaltatilanteille", toteaa hätäkeskuspäivystäjä Anniina Takala.

Hätäkeskuksissa varaudutaan juhlapyhiin optimoimalla resursseja. Tästä huolimatta hätäilmoituksen tekijä voi joutua jonottamaan vuoroaan puhelimessa. Takala muistuttaa, että ruuhkien välttämiseksi avuntarvitsijan on tärkeää osata arvioida, minkälaiset tilanteet vaativat hätänumeroon soittamista. Hätänumeroon 112 tulee soittaa vain kiireellisessä hätätilanteessa, jolloin paikalle tarvitaan poliisi, ensihoito, sosiaalipäivystys tai pelastustoimi.

112 ei ole neuvontanumero

Koska kaikki tilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista, matkapuhelimeen ladattava 112 Suomi -mobiilisovellus on verraton apu erilaisten ongelmatilanteiden varalle.

"112 Suomi -sovelluksen palveluvalikoimasta löytyy useita päivystysnumeroita erilaisiin avuntarpeisiin. Sovelluksesta löytyy myös huviveneilijöille suunnatut toimintaohjeet vesillä tapahtuviin hätä- ja ongelmatilanteisiin. Lisäksi soittajan tarkka sijaintitieto välittyy, kun soittaa sovelluksen kautta hätänumeroon, Meripelastuskeskukselle tai Tienkäyttäjän linjalle."

Hätäkeskukset vastaanottavat runsaasti erilaisia tiedustelusoittoja, jotka eivät kuulu hätänumeroon. Esimerkiksi juhannuksen alla hätänumerosta tiedustellaan avotulen teosta ja maastopalovaroitusten voimassaoloajasta. Takala muistuttaa, että juhannuskokon polttamiseen liittyviä kyselyitä ei tule tehdä hätänumeroon 112 vaan oman alueen pelastuslaitokseen, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta pelastustoimi.fi.

Hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin vastaaminen on tärkeää

Mikäli kohtaat hätätilanteen, on tärkeää pysähtyä paikalle, tehdä hätäilmoitus, vastata kysymyksiin ja toimia hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan. Vaikka hätätilanne olisi ilmeinen, hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä tilannetta kysymyksillä, jotta avun tarve, kiireellisyys sekä tarvittavat resurssit saadaan selville. Kysymys ei ole vain avun hälyttämisestä yhteen kohteeseen vaan kaikkien jonossa olevien hälytystehtävien priorisoinnista, sillä kentällä on rajallinen määrä yksiköitä.

"Jos huolestut nähdessäsi ihmisen makaamassa maassa liikkumattomana, pysähdy paikalle, tarkista tilanne ja soita hätänumeroon. On tärkeää selvittää, onko kyse esimerkiksi sairauskohtauksesta, ylilämpöisyydestä, päihtymyksestä vai onko henkilö muuten vain käynyt nukkumaan julkiselle paikalle. Avuntarvitsijan ennuste voi heiketä puutteellisten tietojen vuoksi, kun ensiapu viivästyy. Mikäli avuntarve taas yliarvioidaan, voi tilanne johtaa siihen, että toisen hädässä olevan henkilön apu viivästyy. Jos henkilö esimerkiksi nukkuu, viranomaisyksiköt lähetetään turhaan paikan päälle."

Hätänumeroon tulee usein myös ilmoituksia autoilijoilta, jotka ovat ajaneet onnettomuuspaikan ohi pysähtymättä. Näissä tapauksissa hätäkeskuspäivystäjän on todella hankala arvioida avuntarvetta ja onnettomuuspaikan sijaintia, sillä ilmoittaja voi soittaessaan olla jo kaukana kolaripaikalta. Juhannusliikenteessä on hyvä pitää mielessä meitä kaikkia koskeva auttamisvelvollisuus, pysähtyä kolaripaikalle ja soittaa tarvittaessa hätänumeroon.

Osaatko kertoa sijaintisi?

Tänä päivänä ihmiset eivät aina osaa kertoa, mikä kunta tai maantie on kyseessä. Oman sijainnin tietäminen voi olla erityisen vaikeaa silloin, kun ollaan vieraalla paikkakunnalla, mökillä, saaressa, vesillä, retkeilemässä tai liikenteessä. Älypuhelimista sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskukseen hätänumeroon soitettaessa. Pelkän tekniikan varaan ei voi kuitenkaan heittäytyä, ja tämän vuoksi hätäkeskuspäivystäjä varmistaa sijaintisi aina myös suullisesti.

"Koordinaatit tai osoitteen voi merkitä tulostettavaan sijaintitietolomakkeeseen, joka kiinnitetään kohteeseen näkyvälle paikalle. Lomakkeen voi laittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi kesämökille, uimarannalle tai retkikohteisiin mahdollisten hätätilanteiden varalle. Koordinaatit voi ottaa paikan päällä esimerkiksi 112 Suomi -sovellusta apuna käyttäen", Takala ohjeistaa.

Hätäkeskuslaitos toivottaa kaikille hyvää ja turvallista keskikesän juhlaa!

]]>

Koulut päättyivät – hätänumeroon 15 900 ilmoitusta

Mon, 03 Jun 2024 06:18:00 GMT

Perjantain klo 18.00 ja sunnuntain klo 06.00 välisenä aikana hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä 15 900 hätäilmoitusta (16 700 vuonna 2023).

Hätäilmoituksista 46 prosenttia välitettiin tehtäväksi muille viranomaisille. Välitetyt tehtävät jakaantuivat viranomaisille seuraavasti: poliisi 44 %, ensihoito 41 %, sosiaali- ja kriisipäivystys 8 %, pelastus 7 %.

Viisi yleisintä tehtävää olivat:

ilkivalta, järjestyslakirikkomus, häiriökäyttäytyminen
kaatuminen
muu sairastuminen
päihtynyt henkilö
myrkytys

]]>

Työhyvinvointi näkyy arjessa

Wed, 22 May 2024 09:39:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksessa kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja jaksamisen tueksi. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on tehty jo vuosia. Hätäkeskuksissa järjestetään muun muassa tyhy-toimintaa ja -tapahtumia ympäri vuoden. Arjessa tukea vaikeiden tilanteiden käsittelyyn on saatavilla jatkuvasti.

Työssä viihtyminen näkyy pitkinä työurina. Esimerkiksi Vaasan hätäkeskuksessa keskimääräinen työura lähentelee arvioiden mukaan jo kymmentä vuotta. Vuosittain keskuksessa juhlitaan henkilöitä, jotka ovat olleet virastossa töissä jopa kaksikymmentä vuotta. Tapa on vakiintunut kaikissa keskuksissa.

Hallintosihteeri Joona Linna on ollut Hätäkeskuslaitoksella töissä viisi vuotta. Työn haastavuus, hyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva innostavat lähtemään töihin joka aamu.

− Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä pitää innostuksen yllä. Työyhteisö on myös toimiva ja tosi hyvä. Täällä saa tehdä töitä eri tyyppisten ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Hyvät työkaverit Vaasassa, mutta myös läpi koko viraston, tekevät työn teosta mieluista, Linna kertoo.

Panostus työhyvinvointiin näkyy myös sairauspoissaolojen laskuna. Viime vuonna koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Sama laskeva trendi on jatkunut tänä vuonna.

Tunnustus henkilöstön työkyvyn vahvistamisesta

Työ henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseksi palkittiin tällä viikolla Kevan toimesta. Keva myönsi Hätäkeskuslaitokselle Työkykyjohtamisen teot- palkinnon aktiivisesta ja vaikuttavasta työstä henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Yksi keskeinen esimerkki työkyvyn vahvistamisesta ja siihen satsaamisesta on ennakoiva työkykyjohtamisen toimintamalli, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nyt jo nähtävissä työhyvinvoinnin vahvistumisena, työkyvyttömyyskustannusten alenemisena ja viraston työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.

Ennakoiva työkykyjohtaminen osana arkea

Ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Prosessin tavoitteena oli tuottaa toimintamalli, joka tukee viraston toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä oli mukana useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita.

Työn tuloksena syntyi neljä painopistealuetta: osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. Työkykyjohtamisen keskeisinä keinoina ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen.

Toimintamalli näkyy arjessa muun muassa varhaisen tuen keskusteluina, johtajuuden tukemisella kaikilla tasoilla ja henkilöstön osallistamisen vahvistamisella. Työkykyjohtamisen kokonaisuuksien kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa.

Tutustu YouTubessa Ennakoiva työkykyjohtaminen Hätäkeskuslaitoksessa -videoon

]]>

ILTA-palvelun käyttöönotto siirtyy keväälle 2025

Tue, 07 May 2024 12:31:00 GMT

ILTA-palvelu on paloilmoitinlaitteiden itsenäiseen testaukseen kehitetty verkkosovellus. Palvelun avulla testaaja voi testata paloilmoitinlaitteen itsenäisesti, soittamatta Hätäkeskuslaitokseen.
Palvelun oli tarkoitus tulla asiakkaiden käyttöön jo tänä keväänä. Käyttöönottoa on kuitenkin jouduttu siirtämään keväälle 2025.

− ILTA-palvelun kehitystyö on ollut arvioitua työläämpi ja monimutkaisempi. Myös turvallisuusverkossa toimiminen on tuonut kehittämiseen omat haasteensa, projektiasiantuntija Mari Suksi Hätäkeskuslaitokselta kertoo.

Uuden ajan testausta

ILTA-palvelua voivat käyttää kaikki yritysasiakkaat, joiden paloilmoitinlaite on kytketty Hätäkeskuslaitoksen valvontaan. Palvelun käyttö edellyttää testaajien valtuuttamista ILMO-järjestelmässä.

Lanseerauksen jälkeen palvelu mullistaa paloilmoitinlaitteiden testauksen ja tuo sen nykyaikaan.

− ILTA-palvelu tulee olemaan paloilmoitinasiakkaille arjen helpottaja. Haluamme, että palvelu toimii moitteettomasti, kun se lanseerataan keväällä 2025. Sen eteen teemme koko ajan töitä, Suksi kertoo.

]]>

Uusia työkaluja jaksamisen tueksi

Mon, 22 Apr 2024 06:25:00 GMT

Hätäkeskuspäivystäjä kohtaa työssään koko elämän kirjon, ja osa materiaalista on potentiaalisesti traumatisoivaa. Auttajien ammateissa myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen ovat todellisia riskejä, ja sen koskee myös hätäkeskuspäivystäjän työtä. Väkivaltatilanteet, kuolemanpuhe ja elämän varjopuolten kanssa työskentely vaatii rinnalleen työkykyä ylläpitäviä toimia.

Tähän kuormitukseen on pyritty vastamaan monin eri keinoin. Hätäkeskuslaitoksen keinovalikoimasta löytyy tällä hetkellä defusing eli purkukeskustelu, rakenteilla oleva vertaistukitoiminta, työnohjaus, työterveyshuollon tarjoamat palvelut sekä Keravalla, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa työpaikkapapit. Näiden lisäksi käytössä on posttraumatyöpaja, jota on tarkoitus toteuttaa seuraavan kerran vuonna 2025.

Tällä hetkellä rakenteilla oleva vertaistukiohjaus on toimintamuodoltaan uusi. Vertaistukiohjaajia on koulutettu oman henkilöstön keskuudesta vuoden pituiseen pilottiin. Ohjaajat tarjoavat matalan kynnyksen tukea, rauhallista ja luottamuksellista keskusteluapua. Vertaistukiohjaus on pidemmän aikavälin toimintaa, kun defusing-istunnot jäävät yleensä vain yhteen kertaan ja tilanteeseen. Vertaistukiohjauksella pyritään lievittämään mahdollista ahdistuneisuutta, poistetaan pelkoja yksin jäämisestä, tilanteesta selviämisestä tai siitä, ettei tiedä miten toimia, kun tilanne toistuu.

Vertaistukitoiminnan yksi parhaista puolista on se, että vertaistukiohjaaja ymmärtää päivystäjän ammatin kokonaisuuden ja piirteet paremmin kuin kukaan ulkopuolinen. Hän on vertainen ja kokemusasiantuntija, joka tietää mitkä asiat tässä työssä voivat kuormittaa ja miten niistä voisi päästä eteenpäin, kertoo Hätäkeskuslaitoksen vertaistukiohjaajamallia rakentamassa ollut vuoromestari Miia Pohjolainen.

Ensimmäiset vertaistukiohjaajat on nyt koulutettu, ja toimintamallia ollaan rakentamassa koko henkilöstön tueksi kaikkiin hätäkeskuksiin ja keskushallintoon. Toimintamallia testataan ensin vuoden pilottina. Tavoite on kirjattuna pitkän aikavälin työhyvinvointisuunnitelmaan, ja se liittyy myös viraston työkykyjohtamisen tavoitteisiin, henkisen kuormituksen purkamisen kehittämiseen ja yksilön hyvinvointipolun tukemiseen.

Moniammatillinen purku rakentaa yhteistä kuvaa

Henkistä kuormaa on turvallista purkaa yksilöille räätälöityjen menetelmien avulla, mutta paljon voimavaroja on löydettävissä myös yhteisistä purkukeskusteluista. Keravan hätäkeskusalueella pilotoidaankin parhaillaan moniammatillisia purkutilaisuuksia, joihin kutsutaan kyseistä tehtävää hoitaneita niin hätäkeskussalissa kuin kentällä. Kyseessä ei ole ryhmädefusing, vaan tapahtumat käydään läpi kronologisesti jokaisen toimijan kertomana ja kokemana. Moniammatillista purkumallia kehittää Keravan hätäkeskuksen asiantuntija Henrik Vornanen.

− Törmäsin itse moniammatilliseen purkuun erään liikenneonnettomuustehtävän jälkeen vuonna 2015. Toimin silloin vuoromestarina hätäkeskuksessa, ja muistan että noin kuukausi tapahtuman jälkeen kaikki toimijat kutsuttiin yhteiseen tilaisuuteen käymään tehtävää läpi. Koin toimintamallin todella hyväksi. Viimeisen vuoden aikana olen pitänyt kolme moniammatillisia purkutilaisuutta, Henrik Vornanen kertoo.

Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniina Takala on mukana Turun hätäkeskuksen työhyvinvointi-työryhmässä sekä defusing- ja vertaistukiohjaajana. Hänen haastattelustaan voit lukea lisää psykososiaalisen tuen merkityksestä hätäkeskuspäivystäjän työssä.

]]>

Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä

Tue, 09 Apr 2024 14:30:00 GMT

Palkinnot luovutti Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöseminaarin yhteydessä tiistaina 9. huhtikuuta 2024. Tilaisuudessa jaettiin myös valtion kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä Vuoden viestintäteko.

Ansiokasta työtä hätätietojärjestelmien kehittämisessä

PRO 112 -palkinto myönnettiin tänä vuonna Hätäkeskuslaitoksen Virve-pääkäyttäjälle Minna Yliselle.Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Minna on omalla toiminnallaan edistänyt hätänumeron 112 asianmukaista käyttöä, tukenut yleisesti myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista sekä toiminut yleisesti PRO112-hengen mukaisesti.

Minnalla on pitkä työhistoria hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisessä ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Tilanteet, joissa hätäkeskuslaitoksen järjestelmissä on häiriö ja vaaditaan häiriönhallintaa ovat niitä hetkiä, jolloin Ylinen loistaa henkilökohtaisella osaamisellaan. Hän pitää kokonaisuuden pyörimässä ja huolehtii, että vika saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Ylisen kaiken toiminnan keskiössä on hätäkeskuspäivystäjän työskentelyn turvaaminen. Minna on vankalla osaamisella ja avoimella asenteella saavuttanut luottamuksen henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Minnan uran varrelle on mahtunut lukuisia eri tietojärjestelmiä, opettavaisia häiriötilanteita ja onnistumisen hetkiä kollegoiden kanssa.

Laadukas työnjälki

Vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi valittiin Anniina Takala Turun hätäkeskuksesta. Anniina on osoittanut työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista hätäilmoituksen käsittelyssä sekä riskinarvioinnissa. Hän omaa vahvan ammattitaidon hätäkeskustietojärjestelmän käytössä ja viestiliikenteen osalta. Hän on sisäistänyt hätäkeskustoimintaan liittyvät operatiiviset ohjeet ja osaa soveltaa niitä hyvin käytäntöön. Hän on osoittanut työssään hätäkeskustoiminnan arvojen mukaista asiakaspalveluasennetta sekä hädässä olijoille että yhteistyöviranomaisille.

Valintakriteerien toteutumisen lisäksi tämänkertaiseen valintaan vaikutti Anniinan ammattimainen ja laadukas työnjälki vuodesta toiseen. Lisäksi hänen kykynsä kohdata soittajat, kollegat ja yhteistyöviranomaiset asiallisesti ja myötäeläen näkyy hänen jokapäiväisessä työssä. Anniina pitää huolta niin omasta kuin muiden työhyvinvoinnista työyhteisössä. Hän on työyhteisössä pidetty työkaveri.

Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun.

Edit 10.4.2024 klo 8:16 linkit uutisiin korjattu.

]]>

Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi

Fri, 15 Mar 2024 07:17:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lopussa 621 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 608 henkilötyövuotta. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta, jolloin henkilötyövuosia kertyi 588. Kohentunut henkilöstötilanne näkyy erityisesti päivystyssaleissa, joihin palkattiin vuoden aikana 60 uutta hätäkeskuspäivystäjää.

− Yksi viime vuodelle asetettu tavoite oli henkilöstöresurssien lisääminen. Siinä onnistuttiin ja olen erittäin tyytyväinen, että saimme erityisesti päivystyssalien henkilöstömäärää lisättyä, henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo.

Onnistuneista rekrytoinneista huolimatta Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio lisää, että hätäkeskustoiminnan ammattilaisista on jatkuva tarve. Viime vuonna vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (2022: 11,1 %).

− Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Ikärakenteemme edellyttää, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kurssikokoa saadaan kasvatettua, jotta voimme turvata hyvän palvelutason myös tulevaisuudessa. Lisäksi panostamme aktiivisesti veto- ja pitovoiman ylläpitämiseen, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että lähtövaihtuvuutemme oli vain 6,4 % viime vuonna, Vainio toteaa.

Sairauspoissaolot laskivat

Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö (2022: 22,2) ja hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö (2022: 6,2). Hallintohenkilöstön sairauspoissaolojen lievä nousu johtui yksittäisistä, pidempiaikaisista poissaoloista.
Koskelan mukaan sairauspoissaolojen lasku on kokonaisuus, johon on vaikuttanut useampi asia ja toimenpide. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.

− Tehostimme viime vuonna toimia henkilöstön työssä jaksamisen eteen. Teimme erilaisia kokeiluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja työterveyspalvelun yhteistoiminnan tiiviimpi kehittäminen. Otimme käyttöön myös ennakoiva työkykyjohtaminen -toimintamallin, Koskela kertoo.

Ennakoivan työkykyjohtamisen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Keskeistä on tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukea työkykyä jo varhaisessa vaiheessa.

Tyytyväinen henkilöstö

Yksittäinen päivystäjä otti vastaan hätäilmoituksia yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä virastossa kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Työmäärä pystyttiin tasaamaan uusilla rekrytoinneilla ja kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa.

Vuoden aikana kehitettiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn hallintaa mahdollistamalla puoliautomaattinen vastaus ja jononäkymän piilottaminen. Myös työstä palautumista ja defusing-toimintaan kehitettiin. Uusien hätäkeskuspäivystäjien osalta seurattiin heidän työssä jaksamista tarkemmin yhdessä työterveyden kanssa.

Tehdyt toimenpiteet näkyivät osaltaan tyytyväisyytenä työhön. Viime vuonna toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä viraston tulokset paranivat merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Viraston kokonaistuloksien keskiarvo oli 3,43, kun vuonna 2021 keskiarvo oli 3,25. Kyselyssä kaikilla osa-alueilla tapahtui nousua mutta eniten nousivat vuorovaikutus ja viestintä sekä työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kohti osallistavaa johtamista

Viime vuoden ajan Hätäkeskuslaitoksessa valmisteltiin viraston johtamisjärjestelmän uudistusta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin virastossa käyttöön 1.1.2024.

− Toimintamme kivijalka on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Uuden johtamisjärjestelmän keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme, kertoo Vainio.

Tutustu vuoden 2023 tilinpäätöksen tiivistelmään.

Lue tiedotteesta vuoden 2023 operatiivisista luvuista.

Katso Hätäkeskuslaitoksen toiminta numeroina eri vuosilta.

]]>

Hätäilmoitusten määrä nousi yli kolmeen miljoonaan

Thu, 07 Mar 2024 05:35:00 GMT

Hätäkeskuksissa käsiteltiin viime vuonna noin 3 031 000 hätäilmoitusta (2 920 000 vuonna 2022).

– Hätäilmoitusten kokonaismäärä nousi edellisvuodesta noin 4 prosenttia, ja kolmen miljoonan raja ylittyi ensimmäistä kertaa. Vilkkain kuukausi oli kesäkuu, jolloin päiväkohtainen ilmoitusmäärä nousi jopa 13 000:een. Ilmoituksista suurin kasvu koski hätäpuheluita, mutta suhteellisesti edellisvuoteen verrattuna kasvoivat autojen eCall-hälytysten määrä (33 %) sekä hätätekstiviestien määrä (34 %), toteaa Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho.

Sosiaalitoimelle välitetyissä tehtävissä hurja kasvu

Vuonna 2023 kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 1 501 000 johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle. Välitettyjen tehtävien osuus laski edellisvuodesta (1 508 000). Välitetyistä tehtävistä 55 % välitettiin ensihoidolle, 33,5 % poliisille ja 6 % sosiaalipäivystykselle. Loput 5,5 % välitettiin pelastukselle ja muille viranomaisille.

– Toimialoittain katsottuna välitetyissä tehtävissä oli jonkin verran vaihtelua edelliseen vuoteen verrattuna. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä laski 4 %, kun taas sosiaalipäivystyksen tehtävämäärässä oli kasvua 34 %. Sosiaalipäivystyksen osuus välitetyistä tehtävistä ohitti ensimmäistä kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän, Hopearuoho toteaa.

Noin puolet hätäilmoituksista eivät johtaneet tehtävän välittämiseen viranomaiselle.

– Ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voi todeta, ettei tilanteessa ole hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin ilmoittajalle neuvotaan, mihin hän voi olla yhteydessä tai miten hän voi omalla toiminnallaan ratkaista tilanteen. Hätäkeskuspäivystäjä voi esimerkiksi opastaa avuntarvitsijaa tyrehdyttämään nenäverenvuodon omin toimin, ja olemaan tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi terveysneuvontaan.

Hätäilmoituksiin vastattiin 4 sekunnissa

Hätäkeskuslaitoksen verkottuneen toimintamallin avulla hätäkeskustoiminta kyetään turvaamaan aiempaa paremmin esimerkiksi ruuhkatilanteissa. Hätäilmoituksista 13 prosenttia käsiteltiin verkottuneen toiminnan avulla ja 87 % käsiteltiin ensisijaisessa hätäkeskuksessa. Hätäilmoituksiin kyettiin vastaamaan keskimäärin 4 sekunnissa (3 sekuntia vuonna 2022).

– Hätäpuhelu yhdistyy ensisijaisesti tapahtuma-alueen omaan hätäkeskukseen, mutta tietyn odotusajan jälkeen hätäilmoitus siirtyy automaattisesti toiseen hätäkeskukseen vapaalle hätäkeskuspäivystäjälle, tarkentaa Hopearuoho.

Virheelliset ilmoitukset lisääntyivät

Tommi Hopearuohon mukaan virheellisten ilmoitusten kokonaismäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna jopa 11 prosenttia. Vuonna 2023 hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 815 500 (732 000) virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi.

– Virheellisten ilmoitusten määrän kasvua selittää Android-puhelinten ohjelmistopäivitys. Päivityksen seurauksena laite teki tietyissä tilanteissa hätäilmoituksia niin, ettei puhelimen omistaja ollut tästä tietoinen. Ongelma saatiin korjattua kesällä.

Muissa tapauksissa virheelliset ilmoitukset olivat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Ilkivaltaisten ilmoitusten osuus kaikista virheellisistä ilmoituksista oli 32 800, ja määrä laski edellisvuodesta (37 600).

– Ilkivaltaisista ilmoituksista teemme tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille, sillä jokainen virheellinen yhteydenotto hätäkeskukseen voi viivästyttää oikean avuntarvitsijan palvelua.

]]>

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 112-päivänä

Thu, 08 Feb 2024 10:34:00 GMT

Kokeilusta vastaavat Yleisradio Oy, Digita Oy sekä Hätäkeskuslaitos.

]]>

112-päivä muistuttaa hätänumeron oikeasta käytöstä

Mon, 05 Feb 2024 09:11:00 GMT

112-päivä on turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kohderyhmänä on tällä kertaa lapset ja nuoret ja teemana hätänumeron oikea käyttö. Kuka tahansa voi huomioida teemaviikon esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetustyössä tai harrastustoiminnassa.

– Haluamme kampanjan avulla vahvistaa hätätilanteiden tunnistamista ja rohkaista ihmisiä toimimaan hätätilanteissa. Hätäilmoituksista neljäsosa on edelleen virheellisiä, jolloin kyse ei ole kiireellisestä hätätilanteesta. Mitä suurempi joukko osallistuu hätänumeroviikon turvallisuuskasvatukseen, tietoisuus hätänumeron oikeasta käyttämisestä lisääntyy ja rohkeus auttaa kasvaa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, toteaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.

Hätäkeskuslaitos muistuttaa hätänumeroviikolla hätänumeron oikeasta käytöstä, hätätilanteissa toimimisesta sekä 112 Suomi -mobiilisovelluksen käytöstä ja ominaisuuksista. Hätäkeskukset osallistuvat tänä vuonna yleisötapahtumiin viidellä eri paikkakunnalla.

Milloin hätänumeroon kuuluu soittaa?

Suomessa on vain yksi hätänumero. Hätänumeroon soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastus, sosiaalipäivystys).
Hätänumeroon ei tarvitse osata soittaa ja soittaa voi, vaikka puhelimen saldo olisi loppu. Tärkeintä on tunnistaa kiireellinen hätätilanne, soittaa 112 ja vastata hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin.

Ohjeet

Onko kyseessä kiireellinen hätätilanne?

Soita 112

Vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin

112 Suomi -sovelluksen lataaminen on turvallisuusteko

Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen Hätäkeskuslaitos tarjoaa turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. Sovellus sisältää päivystysnumeroita ja palveluita kiireettömiin hätätilanteisiin. Sovelluksen avulla ihmiset saavat myös vaara- ja viranomaistiedotteet sijaintitietoon perustuen suoraan omaan puhelimeensa.

Noin puolet suomalaisista on ladannut sovelluksen puhelimeensa. Hätäkeskuslaitos kannustaa ihmisiä tekemään sovelluksen käyttöönottoasetukset, tutustumaan sovelluksen palvelukokonaisuuteen ja käyttämään sitä erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa.

Hätänumeroviikko 5.-11.2.

112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi.
Kampanjan juhlapäivä on vuosittain 11. helmikuuta, ja kampanja-aikaa on koko viikko.
Jo perinteeksi muodostunutta 112-päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997 lähtien.
Kampanjaviikon aikana kuka tahansa voi osallistua 112-päivään järjestämällä yleisötapahtuman yhdessä muiden toimijoiden kanssa, toteuttamalla teemapäivän esimerkiksi työpaikalla, koulussa ja harrastusporukassa tai jakamalla arvokasta turvallisuustietoa sosiaalisessa mediassa.
112-päivä on suomalainen keksintö ja Euroopassa sitä on vietetty vuodesta 2008 alkaen
Lisätietoja 112-päivän verkkosivuilla ja kampanjan somekanavilla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Hätäkeskukset yleisötapahtumissa

Hätäkeskuslaitos osallistuu hätänumeroviikkoon yleisötapahtumissa eri puolilla Suomea.

Turku
su 11.2. klo 10-14, Yliopistonkatu

Pori
su 11.2. klo 12-15.30, Porin Puuvilla .

Oulu
pe 9.2. Kauppakeskus Valkeassa

Espoo
su 11.2. klo 11-15, Kauppakeskus Sello

Kuopio
su 11.2. klo 10-14, Petosen pelastusasema

Tietoja muista hätänumeroviikon tapahtumista löytyy täältä 112-päivän verkkosivuilta.

]]>

Varautumisohjeet ovat nyt saatavilla 112 Suomi -sovelluksessa

Wed, 31 Jan 2024 06:21:00 GMT

Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.

– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.

– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.

Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).

– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.

Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä

Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.

Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.

– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.

Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, muiden viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia -varautumissuositusta, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.

Laajemmat varautumisohjeet kansalaisille löytyvät 72tuntia.fi-sivustolta.

]]>

Tulkkauksen tarve hätäpuheluissa lähes tuplaantui

Wed, 10 Jan 2024 06:59:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä soittajalta ensin oikea kieli. Sen jälkeen päivystäjä ottaa yhteyden tulkkiin, joka lisätään samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.

Vuonna 2023 tulkattiin 1056 hätäilmoitusta, joka on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2022 verrattuna (575 kpl). Tulkattuja kieliä oli yhteensä 29. Suurin osa tulkatuista kielistä koski venäjän (540 kpl), ukrainan (267 kpl) ja arabian (78 kpl) kieliä.

– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja näkyvät näin myös hätäilmoitusten tulkkaustarpeessa. Ukrainan kielen tulkkia tarvittiin vuonna 2021 vain kolme kertaa, kun vuonna 2023 määrä oli 267. Venäjä ja arabia ovat olleet aina tulkatuimpien kielten kärjessä, kertoo Hopearuoho.

Harvinaisten kielten kohdalla hätäkeskuspäivystäjän haasteena on tunnistaa kieli. Tulkkauksen tarvetta oli viime vuonna muun muassa darin, bosnian, turkin kurmandzin, tigrinjan ja serbian kielisille hätäilmoituksille.

– Mikäli avuntarvitsija ja päivystäjä eivät löydä kommunikointiin yhteistä kieltä, päivystäjä pyrkii selvittämään, mitä kieltä soittaja puhuu, jotta tulkki voidaan kutsua linjalle. Tulkit ovat tavoitettavissa sopimuskumppanimme kautta vuorokauden ympäri, mutta yhteyden saamisessa voi kestää minuutteja. Haasteena prosessissa on se, että avuntarvitsija turhautuu odottamiseen ja katkaisee puhelun ennen tulkin tavoittamista.

Tommi Hopearuoho muistuttaa, että avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

– Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.

Lähtökohtana Hätäkeskuslaitoksessa on, että kotimaisten kielten lisäksi englanninkieliset puhelut käsitellään ilman tulkkausta. Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.

Maahanmuuttajille suunnatut opetusvideot hätänumeron ja tulkkauspalvelun käytöstä Suomi Taskussa -sivustolla:

Hätänumero 112 englanniksi

Hätänumeron tulkkipalvelut englanniksi

Hätänumero 112 darin kielellä

Hätänumeron tulkkipalvelut darin kielellä

Hätänumero 112 arabian kielellä

Hätänumeron tulkkipalvelut arabian kielellä

]]>

Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa noin 13 200 ilmoitusta

Tue, 02 Jan 2024 07:00:00 GMT

Hätäkeskukset vastasivat 31.12.2023 klo 18 - 1.1.2024 klo 24 välisenä aikana noin 13 200 hätäpuheluun. Hätäpuheluista 98 prosenttiin vastattiin alle 30 sekunnissa. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat noin 15 800 ja 96 %.

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin noin 6 600 hälytystehtävää (vuotta aiemmin noin 7 600 hälytystehtävää). Tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 45 %, poliisi 38 %, pelastus 8 %, ja sosiaalipäivystys 8%.

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen.

Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat:

Ensihoito:

1. Kaatuminen
2. Muu sairastuminen
3. Hengitysvaikeus

Poliisi:

1. Ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen
2. Potkiminen, hakkaaminen
3. Perheväkivalta

Pelastustoimi:

1. Rakennuspalo: pieni
2. Tulipalo, muu: pieni
3. Rakennuspalo: keskisuuri

Sosiaalipäivystys:

1. Alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointi
2. Alaikäisen päihteiden ja/tai huumeiden käyttö
3. Välittömän huolenpidon tarve

]]>

Hätänumeroon tehtiin jouluna 21 400 ilmoitusta

Wed, 27 Dec 2023 06:29:00 GMT

Hätäkeskukset vastaanottivat 24.12.2023 kello 00 – 26.12.2023 kello 24 välisenä aikana 21 400 hätäilmoitusta. Viime vuonna vastaava luku oli 20 600. Hätäpuheluista 100 prosenttiin vastattiin 30 sekunnissa (100 % vuonna 2022).

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 10 800 hälytystehtävää (10 700 vuonna 2022). Välitetyt tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 61 % (62 %), poliisi 29 % (29 %), pelastus 4 % (5%), ja sosiaalipäivystys 6 % (4 %). Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu.

Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat:

Ensihoito

heikentynyt yleistila
kaatuminen
rintakipu

Poliisi

ilkivalta/häiriökäyttäytyminen
perheväkivalta
henkilö häiriöksi

Pelastus

tieliikenneonnettomuus: pieni
automaattinen palohälytys
rakennuspalo: pieni

Sosiaalipäivystys

välittömän huolenpidon tarve
alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpidon arviointi
kotipalvelutehtävä

]]>

Joulunaika tuo kiireen hätäkeskuksiin

Wed, 20 Dec 2023 07:26:00 GMT

Vaikka kyseessä on iloinen juhla, voivat perheiden ongelmat kärjistyä joulunvietossa ja aiheuttaa muun muassa kotihälytyksiä poliisille.

− Näihin tehtäviin liittyy usein päihteet. Myös yksinäisyyden tunne, ahdistus, mielenterveyden haasteet ja stressi korostuvat hätänumeroon soitetuissa puheluissa joulunaikaan, kuvailee vuoromestarina työskentelevä Katja Kankare.

Hätänumeroon 112 tulisi soittaa vain hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan kiireellistä viranomaisapua eli poliisi- pelastus-, sosiaali- tai terveystoimen yksiköitä. Henkeen ja terveyteen liittyvät hätätilanteet tunnistetaan hyvin, mutta esimerkiksi sosiaalitoimen alaan kuuluvissa viranomaistehtävissä, kuten kiireellisissä lastensuojeluasioissa, voidaan helposti jättää soittamatta hätänumeroon.

− Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät pysty viettämään joulua lasten kanssa selvänä, jolloin meidän tehtävämme on hälyttää sosiaalipäivystys puuttumaan asiaan. Toivoisin jokaiselle lapselle mahdollisuutta viettää joulua turvallisesti selvän huoltajan kanssa.

Kaikki tilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista

Kankareen mukaan kiireetöntä avuntarvetta varten on tarjolla muun muassa keskusteluapua eri järjestöjen toimesta.

− Ennen hätänumeroon soittamista on hyvä harkita, voisiko erilaisten järjestöjen tarjoama neuvonta tai keskusteluapu olla riittävää omassa tilanteessa. Monet ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät päivystävät eri yhteisöjen auttavissa puhelimissa ja chat-palveluissa myös juhlapyhinä, hän muistuttaa.

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on koottu useita päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen.

− 112 Suomi sovelluksesta löydät muun muassa Kriisipuhelimen, Nollalinjan, Lasten ja nuorten puhelimen sekä Päivystysavun yhteystiedot. Päivystysnumeroiden lisäksi sovelluksen palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa lähin sydäniskuri sekä tienkäyttäjän palveluita. Sovelluksen lataaminen omaan puhelimeen on hyvää varautumista erilaisiin hätä- ja ongelmatilanteisiin, kertoo Kankare.

]]>

Hätäkeskuslaitoksen maine kärkisijalla

Tue, 12 Dec 2023 12:10:00 GMT

Kansalaisten mielikuvaa julkishallinnon organisaatioiden maineesta selvitettiin jälleen kuluneen syksyn aikana kahdeksalla eri osa-alueella. Tutkimusta julkiselle sektorille on tehty vuodesta 2018 alkaen.

Hätäkeskuslaitos paransi tulosta viime vuodesta ja saavutti maineen kärkisijan jo kolmannen kerran. Virasto sai tutkimuksessa arvosanaksi 3.91 (asteikko 1-5), kun vuotta aiemmin tulos oli 3.85. Koko julkishallinnon keskiarvo oli 3.35. Parhaimmiksi osa-alueiksi nousivat viime vuoden tapaan Tuotteet ja Palvelut arvosanalla 4.24 (4.18) sekä Vastuullisuus 4.16 (4.06). Heikoimmat osa-alueet olivat myös samat kuin viime vuonna: Innovaatiot 3.66 (3.52) sekä Vuorovaikutus 3.69 (3.76).

Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio pitää tutkimustulosta erityisen merkityksellisenä, sillä hyvä maine rakentaa kansalaisten luottamusta ja vahvistaa samalla turvallisuuden tunnetta. Viraston yhtenä tulostavoitteena onkin lisätä osaltaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta, minkä merkitys korostuu erityisesti nyt epävarmoina aikoina. Vainion mukaan viraston hyvä maine on saavutettu hätäkeskuspalvelun hyvällä asiakaskokemuksella, suunnitelmallisella omalla viestinnällä sekä mediayhteistyöllä.

− Hyvä maine ei ole meille itsestäänselvyys. Se vaatii henkilöstöltämme jatkuvaa keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteispeliä, niin 112-palvelukokemuksen tuottamisen kuin viestintämmekin osalta. Palvelumme on erityisen hyvin tunnettu ja sen merkityksellisyys hädän hetkellä tunnustettu, mutta se asettaa meille myös vaatimuksia ja haasteita. Meidän tulee kyetä palvelemaan muuttuvassa toimintaympäristössä yhdenvertaisesti. Palvelumme pitää olla saatavilla eri tavoilla ympäri vuorokauden. Laadukkuuden lisäksi meidän on pystyttävä opastamaan ihmisiä eri hätäilmoitustapojen käytössä ja ohjaamaan heidän toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Avoimella ja oikea-aikaisella viestinnällämme sekä aktiivisella mediayhteistyöllä olemme tässä onnistuneet, Vainio toteaa tyytyväisenä.

− Nyt saavutettu hieno tutkimustulos osoittaa, että olemme oikealla suunnalla. Kehitystyö kuitenkin jatkuu. Ensi vuonna otamme käyttöön virastossa uuden johtamisjärjestelmän. Sen uusien rakenteiden keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme. Kiitän lämpimästi osaavaa henkilöstöämme kuluneen vuoden hyvästä ja arvokkaasta turvallisuuden eteen tehdystä työstä, Vainio sanoo.

Luottamus&Maine-tutkimus on T-Median toteuttama vuosittainen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 80 julkishallinnon organisaatiota. Tutkimusta varten haastateltiin n. 10 000 suomalaista. Hätäkeskuslaitos on saavuttanut mainetutkimuksessa kärkisijan vuosina 2018, 2021 ja nyt 2023. Viime vuonna virasto ylsi kolmannelle sijalle arvosanalla 3.85. ”Mainetimantissa” on kahdeksan eri osa-aluetta: Hallinto, Talous, Johto, Innovaatiot, Vuorovaikutus, Tuotteet&Palvelut, Työpaikka ja Vastuullisuus.

]]>

Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu päättyy vuoden 2023 lopussa

Thu, 07 Dec 2023 13:05:00 GMT

Viittomakieliset ovat voineet runsaan kahden vuoden ajan ottaa yhteyden hätäkeskukseen 112 Suomi -sovelluksen kautta videoyhteydellä. Kyseessä on Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan viranomaisyhteistyössä toteutettu kokeilu, joka on ollut tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Kokeilu päättyy vuoden 2023 lopussa, koska sen rahoitusta ei jatketa.

Kokeilu alkoi kesällä 2021 ja sen tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen viittomakieli ja 112- sovellus soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan.

- Yhteydenottoja on ollut vuosittain 600-700, joista Hätäkeskuslaitokseen on yhdistetty 10-20 vuodessa. Kokeilu antoi hyviä kokemuksia niin käytettävästä tekniikasta, toimeenpanosta kuin viranomaisyhteistyöstäkin, projektipäällikkö Tuomas Sola Kelasta kertoo.

Viittomakielestä tulkatut hätäpuhelut toimivat siten, että viittomakielinen henkilö ottaa yhteyttä 112 Suomi -sovelluksen kautta videoyhteydellä Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Sen jälkeen tulkkauspalvelukeskuksen tulkki soittaa hätäkeskukseen normaalin puhelun.

- Havaitsimme, että viittomakielinen tulkkaus toimii suurin piirtein samalla tavalla kuin tulkkipalvelun käyttö vieraskielisissä hätäpuheluissa. Tavalliseen hätäpuheluun verrattuna tulkin saaminen mukaan tietenkin hieman viivästyttää hätäpuhelun käsittelyä, mutta muuten palvelu toimi kuten äänellä tulkattavat puhelutkin, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio toteaa.

Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöönsä uuden hätäilmoitustavan, reaaliaikaisen tekstinsyötön (RTT) vuonna 2025. Tällä hetkellä käytössä on palvelu, jossa ihmiset voivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä. Se vaatii kuitenkin rekisteröitymistä palveluun, toisin kuin reaaliaikainen tekstinsyöttö, jota voi käyttää, kun soittaa hätänumeroon tai käyttää 112 Suomi -sovellusta.

]]>

Uusi johtamisjärjestelmä voimaan vuoden 2024 alussa

Mon, 25 Sep 2023 06:58:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksessa on valmisteltu kuluva vuosi johtamisjärjestelmän uudistamista. Keskeisenä tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne tukevat viraston strategian painopisteitä ja auttavat rakentamaan parempaa hätäkeskuspalvelua. Arjessa uudistus tulee näkymään henkilöstön osallistamisen parantumisena ja hätäkeskusten roolin vahvistumisena.

Johtamisjärjestelmän uudistaminen tuo muutoksia myös viraston rakenteeseen. Keskeisin vaikutus on osastojen ja yksiköiden rakenteissa sekä niiden johtamisessa. Johtamisjärjestelmän uudistamisen takia operatiivisen osaston, kehittämisosaston ja hallinto-osaston johtajien virat lakkautetaan. Niiden sijaan perustetaan hallinto- ja tukipalveluosaston johtajan virka, valmiusjohtajan virka ja kehitysjohtajan virka. Myös pääkäyttöyksikön, suunnitteluyksikön, tietojärjestelmät-yksikön ja esikuntayksikön päällikön virat lakkautetaan. Niiden tilalle perustetaan järjestelmät-yksikön, hätäkeskustoiminnan kehittämisyksikön, tietohallintoyksikön ja johdon tuki -yksikön päälliköiden virat.

Uusi virastorakenne vastaa paremmin toimintaympäristön muutoksiin ja tuo ketteryyttä arjen toimintaan. Uudistus ei vaikuta virkojen vähentämiseen tai virkapaikkojen muuttamiseen, eikä myöskään hätäkeskusten lukumäärään.

− On olennaista, että käytämme voimavarojamme mahdollisimman tehokkaasti. Tässä taloudellisessa tilanteessa viraston rakenteita on myös hyvä tarkastella, jotta pystymme paremmin vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja meille asetettuihin vaatimuksiin. Uudistuksessa lisäämme mm. koko henkilöstön osallistamista hätäkeskustoiminnan kehitystyöhön, lisäämme yleisesti hätäkeskusten vastuuta ja delegoimme päätöksentekoa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla nykyisen keskitetyn mallin sijasta. Tämän lisäksi panostamme sidosryhmäyhteistyön ja varautumisen parantamiseen, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.

Uudet johtajat ja yksiköiden päälliköt

Johtajien nimitykset 1.1.2024 alkaen

Kehitysjohtaja Lehti Teemu, virkapaikka Kerava
Valmiusjohtaja Nieminen Marko, virkapaikka Pori
Hallinto- ja tukipalveluosaston johtaja Perttula Arttu, virkapaikka Pori

Yksiköiden päälliköt 1.1.2024 alkaen

Johdon tuki -yksikön päälliköksi on nimitetty esikuntapäällikkö Clouberg Iiro, virkapaikka Pori
Järjestelmät-yksikön päälliköksi on nimitetty järjestelmäpäällikkö Lamu Mika, virkapaikka Vaasa
Hätäkeskustoiminnan kehittämisyksikön päälliköksi on nimitetty kehittämispäällikkö Hopearuoho Tommi, virkapaikka Pori
Tietohallinto-yksikön päälliköksi on nimitetty tietohallintopäällikkö Fågel Jesse, virkapaikka Pori

]]>

Henkilöstötilanne sekä työtyytyväisyys paranivat alkuvuonna

Wed, 20 Sep 2023 05:22:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksen puolivuotisraportin mukaan henkilöstömäärä oli kesäkuun lopulla 656 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 614 henkilötyövuotta. Alkuvuoden aikana hätäkeskuspäivystäjien henkilöstötilanne parani uusilla rekrytoinneilla. Tammi-kesäkuun aikana Pelastusopistolta valmistui kolme hätäkeskuspäivystäjäkurssia, joista rekrytoitiin 61 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Uudet päivystäjät sijoitettiin hätäkeskuksiin ympäri Suomea.

Uusien hätäkeskuspäivystäjien työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitettiin alkuvuoden aikana erityistä huomiota. Tiiviimmän seurannan avulla on voitu paremmin tukea työssä onnistumista, ohjata oikean tuen piiriin ja reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin jo ennalta.

− Tämän vuoden tulokkaat ovat saaneet heti laajemmat palvelut käytettäväksi. Heille tehtiin mm. laajennettu työhöntulotarkastus, missä arvioitiin sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa työterveyden toimesta. Näiden toimenpiteiden avulla olemme voineet tarjota apua, tukea ja ohjausta nopeammin, kertoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.

Alkuvuoden onnistuneista rekrytoinneista huolimatta toimipisteiden välillä on kuitenkin edelleen eroja virkojen täyttöasteissa ja hätäkeskuspäivystäjille on vielä paikkoja tarjolla. Varsinkin Vaasan ja Keravan hätäkeskuksissa on tarvetta kaksikielisille hätäkeskuspäivystäjille. Uusien hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on kuitenkin edelleen haastavaa.

− Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei työmarkkinoilla juuri ole. Lisäksi erityisesti kaksikielisistä hätäkeskuspäivystäjistä on pulaa. Tammikuussa 2024 alkaa kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, jolla tilannetta pyritään parantamaan, toteaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio nykyisestä henkilöstötilanteesta.

Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun

Operatiivisen henkilöstön eli hätäkeskussaleissa työskentelevien henkilöiden sairauspoissaolot olivat 1.1.-30.6.2023 välisenä aikana 17,1 työpäivää/henkilö, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 22,8. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot olivat 6,2 työpäivää/henkilö. Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat alkuvuoden aikana 15 päivää/htv. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,3 päivää/htv (2022: 19,3 päivää/htv).

− Viime vuonna korona näkyi vielä sairauspoissaolojen korkeassa määrässä. Tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden lukujen perusteella voimme olla tyytyväisiä sairauspoissaolojen laskusuunnasta. Olemme aktiivisesti panostaneet työkykyjohtamiseen ja työhyvinvointiin, mikä osaltaan näkyy nyt sairauspoissaolojen vähentymisessä, Koskela sanoo tyytyväisenä.

Operatiivisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrää on pyritty vähentämään työhyvinvointi- ja esihenkilötoimintaa sekä työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä kehittämällä.

− Olemme nostaneet työhyvinvoinnin osaksi strategista johtamistamme, mikä näkyy konkreettisesti arjen päätöksenteoissa, henkilöstön osallistamisen aktivoinnissa ja kehittämisessä sekä hyvän johtajuuden tukemisessa. Tavoitteenamme on hyvinvoiva henkilöstö, joka viihtyy työssä, Vainio kiteyttää.

Tyytyväisyys työhön lisääntyi

Henkilökunnan työtyytyväisyys oli alkuvuoden aikana 3,43 (asteikko 1-5). Työtyytyväisyys nousi edelliseen mittaukseen verrattuna (2021: 3,25). Henkilöstö voi nyt paremmin kuin koskaan aiemmin työtyytyväisyyden mittaushistoriassa virastossa.

Työssä viihtymisellä on ollut myös vaikutusta vakituisen henkilöstön vaihtuvuuteen. Alkuvuoden aikana henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 2,8 prosenttiyksikköä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 4,1. Hätäkeskuslaitoksen lähtövaihtuvuus on pysynyt matalalla tasolla verrattuna muihin valtion virastoihin.

− Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä työtyytyväisyyden parantamiseksi. Työhyvinvointia on rakennettu pienillä askelilla, mutta pitkän aikavälin tähtäimellä. Hienoa, että tehty työ näkyy jo tuloksissa. Työtä on kuitenkin edelleen jäljellä. Jatkamme määrätietoisesti työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämistä ympäri vuoden, kertoo Vainio.

]]>

Hätäilmoitusten määrä kasvoi alkuvuonna merkittävästi

Fri, 11 Aug 2023 05:52:00 GMT

Hätäkeskuslaitos vastaanotti 1.1.–30.6.2023 välisenä aikana yhteensä noin 1 536 000 hätäilmoitusta. Ilmoitusten määrä jatkoi kasvua nyt neljättä vuotta peräkkäin.

− Alkuvuosi on ollut ennätysvilkas. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärässä ollaan korkeammalla tasolla kuin edellisenä huippukautena vuonna 2019, kertoo suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho.

Hätäkeskuslaitos välitti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 732 000 tehtävää muille viranomaisille. Loput tehtävistä hoidettiin hätäkeskuksen neuvonnan ja opastuksen avulla. Välitettyjen tehtävien kokonaismääärä kasvoi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kasvu oli merkittävä erityisesti sosiaalitoimen tehtävämäärissä, joita välitettiin lähes 37 prosenttiyksikköä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Välitetyt tehtävät jakautuivat viranomaisille seuraavasti: ensihoito 56 %, poliisi 33 %, pelastus 5 %, sosiaalipäivystys 6 %.

Hätäilmoituksiin vastattiin kolmessa sekunnissa

Lisääntyneestä hätäilmoitusmäärästä huolimatta hätäilmoitusten vastausaika pysyi erinomaisella tasolla. Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa. Vaasan, Oulun ja Kuopin hätäkeskuksissa vastausaika jäi alle kolmeen sekuntiin.

Samaan aikaan yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän työkuorma kasvoi alkuvuonna merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Yksi hätäkeskuspäivystäjä vastaanotti tammi-kesäkuun aikana keskimäärin 6 800 hätäilmoitusta, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 6 430.

− Vaikka alkuvuoden aikana olemme saaneet uusia hätäkeskuspäivystäjiä, on toimipisteiden välillä edelleen eroja virkojen täyttöasteissa, kertoo suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho.

Kuulumattomien puheluiden määrä kasvussa

Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 467 000 hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 450 000 ja ilkivaltaisesti soitettuja 17 000. Tahattomasti soitetuissa puheluissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 35 prosenttiyksikköä. Sen sijaan ilkivaltaisesti soitetut hätäpuhelut vähenivät 11 prosenttiyksikköä.

Kasvu hätäkeskukseen kuulumattomissa puheluissa johtuu pääosin älylaitteiden tekemillä hätäilmoituksilla.

− Android puhelimissa on tehty alkuvuonna käyttöjärjestelmäpäivitys, jonka seurauksena puhelin on tehnyt tietyissä tilanteissa hätäilmoituksen ilmoittajan tietämättä. Ilmiö on tunnistettu koko Euroopan alueella, ja käyttöjärjestelmässä on nyt tehty korjauspäivitys, toteaa Hopearuoho.

− Tästä tunnistetusta ongelmasta huolimatta, hätäkeskuksiin tulevien kuulumattomien puheluiden määrä on korkealla tasolla. Pyrimme aktiivisella viestinnällä ja opastuksella ohjaamaan kiireettömät tiedustelut ja kyselyt muihin numeroihin, jotta ne eivät kuormittaisi hätänumeroa ja estäisivät nopeaa avunsaantia kiireellisessä hätätilanteessa.

Hätänumero 112 vain hätätilanteisiin

Hätänumero 112 tulee käyttää vain hätätilanteissa, joissa paikalle tarvitaan kiireellisesti viranomaisapua tai kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa.

− Kesällä puheluita on tullut esim. yksittäisistä ampiaisista kesäterasseilla. Nämä puhelut eivät kuulu hätälinjalle vaan asiasta kannattaa kertoa ravintolan henkilökunnalle, muistuttaa Hopearuoho.

Myös 112 Suomi -sovellus on nopea apu hätä- ja ongelmatilanteisiin. Sovelluksesta löytyy kattavasti päivystysnumeroita erilaisten tilanteiden varalle. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi puhelimen sovelluskaupasta (App Store, Google Play, App Gallery).

]]>

Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonta selvitti 3.7.2023 Mikkelin Otavassa tapahtuneen hätätilanteen käsittelyn

Thu, 13 Jul 2023 07:58:00 GMT

Tapahtumaan liittyen on tullut neljä hätäilmoitusta aikavälillä 2.7.2023 klo 20:37–3.7.2023 klo 02:18. Hätäilmoitukset ovat tulleet eri paikoista ja olleet sisällöltään erilaisia. Hätäilmoitukset ovat johtaneet tehtävien välittämiseen toimivaltaisille viranomaisille ja toimivaltaiset viranomaiset ovat niihin reagoineet. Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonnan arvion mukaan hätäkeskuspäivystäjät ovat käsitelleet hätäilmoitukset asianmukaisesti ilmoittajilta saatujen tietojen perusteella ja hätäkeskustoiminta on ollut ohjeiden mukaista.

Näin hätäilmoitukset käsitellään

Hätäkeskustoimintaa koskevan lain mukaan kukin hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa toimialaansa liittyvät tehtävien käsittelyä ja välittämistä ja muuta ilmoituksen tai tehtävän hoitamista koskevat ohjeet ja suunnitelmat Hätäkeskuslaitokselle. Näiden ohjeiden pohjalta hätäkeskuspäivystäjät ovat velvoitettuja selvittämään hätäpuhelun aikana erilaisia asioita eli tekemään niin sanotun riskinarvion. Riskinarvion tekemisen päätarkoitus on tehtävien luokittelu siten, että kyetään tunnistamaan kiireellisimmät tehtävät, kohdentamaan resurssit oikein ja rajaamaan pois tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua.

Riskinarvioprosessin lopputulos (tehtävälaji ja kiireellisyys), sijaintitieto ja mahdollisten muiden lisätietojen kuten altistuneiden lukumäärä ovat pohjana alueellisen viranomaisen antaman hälytysohjeen käyttöön. Hälytysohje sisältää mm. tiedot siitä, mitä yksiköitä kyseisessä tilanteessa tarvitaan. Tämän pohjalta hätäkeskustietojärjestelmä ehdottaa päivystäjälle, mitkä ovat hälytysohjeen mukaan lähimmät ja tarvittavat ominaisuudet täyttävät yksiköt, joille tehtävä tulisi välittää. Riskinarvion tekeminen ei viivästytä avunsaantia, vaan hälyttämistoimia voidaan tehdä jo ensitietojen perusteella hätäpuhelun aikana.

Hätäkeskuslaitos muistuttaa, että hätäpuhelun aikana on tärkeää kuunnella ja pyrkiä vastaamaan hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin. Hätäpuhelun aikana saadut tiedot auttavat kohdentamaan tilanteeseen oikeanlaista apua.

13.7.2023: Otsikkoa tarkennettu: Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonta selvitti 3.7.2023 Mikkelin Otavassa tapahtuneen hätätilanteen käsittelyn

]]>

Juhannus työllisti hätäkeskuksia

Mon, 26 Jun 2023 07:25:00 GMT

Juhannuksen yleisimmät tehtävät olivat kaatuminen, muu sairastuminen ja ilkivalta järjestyslaki rikkomus tai muu häiriö käyttäytyminen. Välitetyt tehtävät jakautuivat seuraavasti eri viranomaisten kesken: 51 % välitettiin ensihoidolle, 39 % poliisille, 5 % pelastukselle ja 5 % sosiaalipäivystykselle.

Hätäilmoitusten määrä

Torstaina 22.6.
• Hätäilmoitusten määrä: 2 900

Perjantaina 23.6.
• Hätäilmoitusten määrä: 12 600

Lauantaina 24.6.
• Hätäilmoitusten määrä: 11 900

Sunnuntaina 25.6.
• Hätäilmoitusten määrä: 9 700

Edit 26.6. klo 10.35: Lisätty ingressiin tarkastelujakson kellonajat.

]]>

Hätäkeskuspäivystäjän vinkit turvallisen juhannuksen viettoon

Tue, 20 Jun 2023 05:57:00 GMT

Hätäilmoitusten määrä kasvaa kesäisin ihmisten lomaillessa ja erityisesti juhannuksen vietossa. Mökkeilijöille sattuu tapaturmia, runsas alkoholin käyttö aiheuttaa järjestyshäiriöitä, uimarit ja veneilijät joutuvat veden varaan. Lisäksi kuumuus saattaa aiheuttaa sairauskohtauksia ja varomaton tulenkäsittely maastopaloja. Liikenteessä taas ruuhkat ja rattijuopot aiheuttavat vaaratilanteita.

− Juhannus on perinteisesti kiireinen juhlapyhä hätäkeskuksissa, jolloin hätäilmoituksia voi tulla vuorokauden aikana yli 12 000, kertoo vuoromestari Katja Kankare.

Kankare muistuttaa, että hyvällä asenteella ja varautumisella suurin osa hätä- ja ongelmatilanteista voidaan välttää.

− Maltti on valttia myös juhannuksena. Pidä kaverista huolta ja jos alkoholi kuuluu asiaan, muista välivesi, kehottaa Kankare.

Kankareen vinkit juhannuksen juhlijoille:

Hätänumero 112 on vain hätätilanteita varten: Hätänumeroon 112 tulee soittaa aina hätätilanteessa, jolloin paikalle tarvitaan kiireellistä viranomaisapua.
Lataa 112 Suomi -sovellus. Sovelluksen palveluvalikoimasta löytyy muun muassa päivystysnumeroita erilaisiin avuntarpeisiin, huviveneilijöille suunnatut toimintaohjeet hätä- ja ongelmatilanteisiin sekä lähin sydäniskuri. Lisäksi soittajan tarkka sijaintitieto välittyy Meripelastuskeskukselle ja Tienkäyttäjän linjalle, kun soittaa numeroon sovelluksen kautta.
Tiedä sijaintisi. Tarkista, että mökistä löytyy näkyvältä paikalta osoite ja/tai mökin koordinaatit. Tietojen merkitsemiseen voi hyödyntää sijaintitietolomaketta. Mökkitien varrelta löytyvät opasteet kannattaa myös tarkistaa säännöllisin väliajoin.
Varaudu viivästyksiin ja ruuhkiin liikenteessä.
Ole tarkkana avovesillä. Avovesille kannattaa ottaa kaveri mukaan ja uintimatkat kannattaa suunnata rannan suuntaisesti. Valvo myös aktiivisesti lapsia veden äärellä. Jos liikut vesillä, käytä aina pelastusliivejä ja pue ne oikein.
Tulen käsittelyssä on oltava erityisen huolellinen. Tiedustele juhannuskokon polttamisesta oman alueesi pelastuslaitokselta.

Turvallista juhannusta ja hyvää kesää!

]]>

ILMO-järjestelmä toimii jälleen normaalisti

Thu, 08 Jun 2023 12:01:00 GMT

Huomioithan, että asiakaspalvelussa saattaa esiintyä hetkittäistä ruuhkaa vielä vian korjaamisen jälkeen.

Kiireellisissä tilanteissa ole yhteydessä ilmoitinlaitteiden asiakaspalveluun joko sähköpostitse ilmoitinlaitteet@112.fi tai soittamalla numeroon 0295 481 480.

Edit 9.6.2023 klo 13.55: Muutettu otsikkoa ja ingressiä. ILMO-järjestelmä toimii jälleen normaalisti.

Edit 9.6.2023 klo 14.13: Muutettu otsikkoa ja ingressiä. ILMO-järjestelmässä havaittu häiriöä. Vikaa selvitettään.

Edit 12.6.2023 klo 14.15: Muutettu otsikkoa ja ingressiä. ILMO-järjestelmä toimii jälleen normaalisti.

]]>

Ihminen tarvitsee kohtaamista

Wed, 31 May 2023 09:30:00 GMT

– Aina hätänumeroon soittajalla ei ole käsillä varsinaista hätätilannetta, vaikka hän voi tilanteensa sellaiseksi kokea. Hätäkeskuspäivystäjät antavatkin soittajille myös paljon arkista neuvontaa ja ohjausta. Yhteydenoton luonteesta riippumatta on tärkeää, että kaikki soittajat kohdataan inhimillisesti – myös ne häirikkösoittajat – sillä toisinaan jo kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen riittävät vastaamaan koettuun avun tarpeeseen, Kankare sanoo.

Kankare aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt vuonna 2006, jonka jälkeen hän eteni ylipäivystäjäksi ja sittemmin vuoromestariksi. Vuoromestarin työssä Katja vastaa enää harvoin hätäpuheluihin, joten asiakaskohtaamisia hänen työhönsä kuuluu nykyisellään vähän. Sen sijaan hän kohtaa ihmisiä omassa työyhteisössään.

– Minun asiakkaitani ovat tällä hetkellä tämän oman ryhmäni jäsenet, olen täällä heitä varten. Olemme avokonttorissa 12 tunnin työvuoroja, joten vietämme paljonkin aikaa yhdessä. Pyrin pitämään huolta, että henkilöstöllä on työvuorossaan mahdollisuudet tehdä hyvää ja laadukasta työtä.

Kankare pitää siitä, että työ hätäkeskuksessa on merkittävää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Hätäkeskuslaitos on iso työyhteisö, missä on paljon kontakteja ja vuorovaikutusta. Hän toimii myös henkilöstön edustajana Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmässä.

Hätäpuhelu on vuorovaikutustilanne

Kankareen valintaan vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti muun muassa ammatillista osaamista yhteistyöviranomaissektorin näkökulmasta laajentava omaehtoinen kouluttautuminen sekä oman työyhteisön häntä kohtaan osoittama arvostus.

– Katja on hätäkeskusammattilainen, joka aktiivisesti kehittää ja ylläpitää osaamistaan niin työ- kuin vapaa-ajallaankin. Katja on erittäin pidetty esihenkilö ja osaa käsitellä myös haastavia tilanteita, sanoo Mauri Turula, Turun hätäkeskuksen päällikkö.

Katja kertoo, että suuri osa hätäkeskuspäivystäjien saamista palautteista liittyvät vuorovaikutukseen, eivät niinkään avun saamiseen. Vaikka henkilö olisi saanut tarvitsemansa avun, syntyy kitkaa usein juuri vuorovaikutustilanteesta. Hätääntyneen kohtaamisessa vuorovaikutuksen laatu korostuu.

– Hätäpuhelun alussa soittaja kertoo tilanteestaan yleensä nopeasti kuin yhtenä purskeena, mutta hänen on kuitenkin vastattava hätäkeskuspäivystäjän tarkentaviin kysymyksiin. Hätäpuhelun soittajan voi olla haastavaa ymmärtää, että hätäkeskuspäivystäjän on kysyttävä kysymyksiä ja saatava niihin vastaukset. Tästä tulee helposti kitkaa vuorovaikutustilanteeseen.

Kankare kertoo, että hätäkeskuspäivystäjä on usein kuin villasukkasillaan tunnustelemassa tilannetta, vaikka samaan aikaan päivystäjän on toimittava nopeasti ja ohjeita noudattaen. Tämän vuoksi hän pitää jatkuvaa vuorovaikutuskoulutusta tärkeänä osana hätäkeskuspäivystäjän työtä.

Radiomainoksesta tähän hetkeen ja paikkaan

Kankare työskenteli aiemmin Satakunnassa lähihoitajana, mutta haaveili työstä viranomaiskentällä.

– Vuonna 2004 autoa ajaessani kuulin radiomainoksen hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen hakuajasta. Silloin päätin hakeutua koulutukseen Pelastusopistolle. Valintapäätöksen jälkeen siirtymä oli hyvinkin nopea, oli kuukausi aikaa laittaa elämä pakettiin ja muuttaa Kuopioon opiskelemaan. Kuopiosta juuri Turun hätäkeskukseen päädyin kesätöiden myötä. Kesätyöpaikkakunta valikoitui sattumanvaraisesti niin, että silmät kiinni töksäytin sormen Suomen kartalle. Se osui Turkuun, ja täällä nyt sitten työskentelen, asun ja elän.

Kankare pitää vuorotyön hyvänä puolena sitä, että se mahdollistaa hyvin esim. opiskelut töiden lomassa. Katja on opiskellut töiden ohella lähiesimiestyön ammattitutkinnon, sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon sekä kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijaksi. Seuraava tavoite on valmistua marraskuussa työnohjaajaksi.

Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2023 julkistettiin keskiviikkona 31.5.2023 Helsingissä.

]]>

Oppiminen on tärkeä työelämätaito

Wed, 31 May 2023 09:30:00 GMT

Meri on toiminut koulutussuunnittelijana miltei viraston perustamisen alusta lähtien. Hätäkeskuslaitos perustettiin vuonna 2001 ja Meri aloitti työt koulutussuunnittelijana muutama vuosi sen jälkeen, vuonna 2006. Meri käynnisti Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen työhyvinvointiryhmän toiminnan ja kehitti työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen rakenteet ja prosessit.

– Olin ensimmäinen koulutussuunnittelija, ja sain melko vapaasti lähteä luomaan omaa toimenkuvaani. Tietyt suuntaviivat olivat toki olemassa, mutta lähes tyhjästä nyhjäistiin osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen tontti käyntiin. Toimin tuolloin henkilöstön edustajana johtoryhmässä ja sain vietyä läpi ajatuksen siitä, että työhyvinvointi on myös paljon muuta kuin sairauspoissaolojen seuraamista. Tästä on tultu aimo harppaus eteenpäin, kun esim. työkykyjohtamisesta on nyt tulossa arkipäivää.

Viime vuosina Meri on keskittynyt henkilöstön osaamisen kehittämiseen, koulutusjärjestelyjen organisointiin sekä hätäkeskuspäivystäjätutkintoon liittyvään oppilaitosyhteistyöhön Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Työn vaikutukset ja saavutukset ovat suuret – onhan suomalainen hätäkeskuspäivystäjien koulutus yksi maailman monipuolisimmista ja laajimmista.

– Henkilöstön hyvä ja laaja koulutus mahdollistaa osaltaan maailman yhtä edistyksellisintä hätäkeskustoimintaa, missä kaikkien hälytettävien viranomaisten riskinarvio tehdään samassa paikassa, ja apu tavoitetaan yhdestä hätänumerosta 112, Meri toteaa.

Sydämen asiana osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Meri on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, ja hän on erikoistunut aikuiskoulutukseen. Hätäkeskusten päivystyshenkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään paikan päällä hätäkeskuksissa, jolloin esihenkilöiden, vuoromestarien ja ennen kaikkea ylipäivystäjän rooli on tärkeä osaamisen kehittämisessä. Meren yksi tehtävistä on lisätä henkilöstön koulutusosaamista.

– On tiedostettava, että ihmiset oppivat eri tavoilla. Koulutuksen laatua ja opetusmenetelmien monimuotoisuutta voi aina parantaa. Psykologinen turvallisuus, innostaminen, kannustaminen, yhdessä tekeminen ja keskustelu tukevat oppimista. Hyvää oppimiskulttuuria voi aina kehittää paremmaksi.

Lisäksi Meri painottaa jokaisen omaa vastuuta omissa oppimistaidoissa, jota hän pitää erittäin tärkeänä, meille kaikille kuuluvana työelämätaitona.

– Oppiminen on 2020-luvun keskeisin työelämätaito, jota työpaikalla tulee aktiivisesti tukea. Oppimisen oppiminen on noussut tärkeäksi metataidoksi, joka erottaa parhaiten suoriutuvat yksilöt ja tiimit muista.

Meri kokee, että Hätäkeskuslaitoksessa on ollut hyvä kokeilukulttuuri; on ollut vapaus kokeilla erilaisia toimintatapoja toiminnan kehittämiseksi.

– On uskallettu kokeilla, mutta uskalletaan myös todeta, jos aika ei ole vielä kypsä uusille ajatuksille tai toimintatavoille, hän sanoo.

Osaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin

Virpi Mereä PRO 112 -palkinnon saajaksi esittivät yhdessä kaikkien hätäkeskusten päälliköt. Perusteluissaan he toteavat, että Meri on pitkän uransa aikana ollut kehittämässä niin sisäistä kuin ulkoistakin koulutusta niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin parhaaksi. Osaamisen hallinta ja kehittäminen sekä henkilöstön työhyvinvointi ovat nousseet keskiöön hänen pitkäjänteisen työn ansiosta. Hän on kehittänyt myös työhyvinvointia, mihin osaaminen ja työn hallinnan tunne vaikuttaa suuresti.

– Olen iloinen saamastani palkinnosta erityisesti siksi, että sen teemana on osaaminen ja työhyvinvointi. Tämä kunnianosoitus on tietysti erityisen tärkeä itselleni, mutta sitä se on myös kaikille niille, jotka työskentelevät osaamisen, oppimisen ja työhyvinvointiasioiden parissa.

PRO 112 -palkinto myönnettiin henkilöstön palkitsemistilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 31.5.2023. Tilaisuudessa paikalla olivat myös sisäministeri Krista Mikkonen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

PRO 112 -palkinto luovutetaan vuosittain henkilölle, joka on tehnyt ammattimaista ja ansiokasta työtä hätänumeron 112 sekä hätäkeskustoiminnan kehittämisen hyväksi, tukenut yleisesti myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista sekä toiminut yleisesti PRO 112 -hengen mukaisesti.

]]>

ILMO-järjestelmässä palo- ja rikosilmoitinlaitteiden asiointi sujuu kätevästi

Wed, 31 May 2023 08:13:00 GMT

ILMO-järjestelmä on yritysasiakkaille luotu asiointipalvelu, jossa käyttäjän on helppo tarkastella ja ylläpitää organisaation sopimus- ja laskutustietoja. Järjestelmän kautta voi lähettää ilmoitinlaitteen liittymishakemuksen, irtisanoa sopimuksen sekä päivittää yhteyshenkilöiden tietoja.

ILMO-järjestelmän etuja palo- ja rikosilmoitinasiakkaille:

Muutoksia ja hakemuksia voi tehdä missä ja milloin vain.
Asiointi on helppoa ja nopeaa, koska järjestelmä ohjaa käyttäjäänsä.
Kaikki sopimukset ja laskut ovat yhdessä paikassa.
Sopimusvastaavat saavat sähköpostiin automaattisia ilmoituksia käsittelyn eri vaiheista.

Ensi vuodesta alkaen ILMO-järjestelmän kautta voidaan valtuuttaa yhteyshenkilöitä testaamaan itsenäisesti omia paloilmoitinlaitteita erillisellä ILTA-sovelluksella. Testauksen voi tehdä silloin, kun se itselle on mielekkäintä ja helpointa. Seuraa tiedotusta sovelluksen käyttöönotosta verkkosivuiltamme.

ILMO-järjestelmään kirjaudutaan osoitteessa ilmo.112.fi. Järjestelmässä asiointia varten tarvitaan henkilökohtainen valtuutus, jonka voi hakea Suomi.fi-palvelusta. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Lisätietoa ILMO-järjestelmästä tai ilmoitinlaitteisiin liittyvistä sopimus- ja laskutusasioista:
arkisin 9-15 p. 0295 481 480 tai ilmoitinlaitteet@112.fi.

Edit 31.5.2023: Poistettu kuvateksti ja korjattu kirjoitusvirhe linkkiteksistä.

]]>

Haku hätäkeskuspäivystäjän kaksikieliseen koulutukseen alkaa ensi viikolla

Wed, 03 May 2023 09:54:00 GMT

Ensi viikolla alkaa haku hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kaksikieliselle kurssille. Jotta voi tulla valituksi, hakijan tulee hallita sujuvasti sekä suomen- että ruotsin kieli. Kyseessä on toinen kerta, kun kielitaitovaatimuksena on molemmat kotimaiset kielet.

Kielitaito testataan alkusyksystä valintakokeiden yhteydessä. Hakijoille, joilla on koulusivistyskielenä suomi, pidetään kielikoe ruotsin kielestä ja hakijoille, joilla on koulusivistyskielenä ruotsi, pidetään kielikoe suomen kielestä. Kielikokeesta tulee saada hyväksytty tulos.

Kaksikielisellä kurssilla tavoitellaan ruotsinkielisen palvelutason vahvistamista hätäkeskuksissa ympäri Suomen. Tällä hetkellä 11 % hätäkeskuspäivystäjistä hoitaa työtä molemmilla kotimaisille kielillä.

− Kaksikielisen kurssin myötä tavoitteena on saada 24 uutta kielitaitoista hätäkeskuspäivystäjää töihin hätäkeskuksiimme, kertoo Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.

Henkilöstötarve erityisesti Vaasan hätäkeskuksessa

Hätäkeskuspäivystäjän koulutukseen on tullut aikaisempina vuosina paljon hakijoita Kuopion seudulta, missä myös koulutus pääosin järjestetään. Nyt tavoitteena on houkutella hakijoita erityisesti Pohjanmaalta, mutta myös Uusimaalta.

Tällä hetkellä Vaasan hätäkeskuksessa on avoinna 9 hätäkeskuspäivystäjän virkaa. Lähivuosina useampi päivystäjä eläköityy, jolloin tarve uusille osaajille kasvaa entisestään. Ruotsinkielisen päivystyshenkilöstön vajaus on huolestuttava.

− Tarvitsemme jatkuvasti uusia osaajia päivystyssaliin, jotta varmistamme ydintehtävämme toteutumisen, kertoo Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov.

Opintoja Kuopiossa ja Tampereella

Haku hätäkeskuspäivystäjän koulutukseen on 8.5.–2.6.2023. Pohjakoulutusvaatimuksena on joko lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Opinnot alkavat tammikuussa 2024 ja kestävät 1,5 vuotta.

Koulutus on laajuudeltaan 90 opintopistettä ja sen järjestää Pelastusopisto Kuopiossa. Osa kursseista suoritetaan Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella ja osa voidaan suorittaa itsenäisesti verkko-opetuksessa. Tutkinnon aikana on kaksi työharjoittelua, jotka suoritetaan hätäkeskuksissa Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Turussa tai Keravalla. Opetus, majoitus ja ruokailut ovat opiskelijalle pääosin maksuttomia.

Tutustu koulutukseen Pelastusopiston sivulta.

Lue lisää hätäkeskuspäivystäjän työstä.

]]>

Vapun hätäpuheluissa korostuivat alkoholin aiheuttamat ongelmat

Tue, 02 May 2023 06:53:00 GMT

Hätänumeroon 112 tehtiin vappuna eniten ilmoituksia muusta sairastumisesta, kaatumisesta ja rintakivusta. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.

Vapun vietto oli tänä vuonna hätänumeron näkökulmasta hieman rauhallisempi kuin vuonna 2022. Hätänumeroon tehtiin 30.4. klo 18 – 1.5. klo 24 välisenä aikana 12 000 hätäilmoitusta (12 700 ilmoitusta vuonna 2022). Vastaanotetuista hätäilmoituksista välitettiin viranomaisille 5 800 hälytystehtävää (6 200 ilmoitusta vuonna 2022). Tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 53%, poliisi 37%, sosiaalipäivystys 6% ja pelastustoimi 4%.

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat: muu sairastuminen, kaatuminen, rintakipu.

]]>

Hätäkeskuspäivystäjät ylsivät hyvään palvelutasoon kasvaneesta työmäärästä huolimatta

Mon, 27 Mar 2023 06:37:00 GMT

Vuonna 2022 hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta (2 920 000), mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2021. Samaan aikaan hätäkeskuksissa työskentelevien hätäkeskuspäivystäjien määrä väheni 9,5 henkilötyövuodella.

– Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa, kun se vuonna 2021 oli neljä sekuntia. Myöskin tehtävien käsittelyajat lyhenivät. Kiitos tästä erinomaisen hyvästä tuloksesta kuuluu työhönsä sitoutuneille, hyvää ja laadukasta työtä tekeville hätäkeskuspäivystäjillemme. Kasvaneesta työmäärästä huolimatta henkilöstömme kykeni hienosti palvelemaan niin avuntarvitsijoita kuin viranomaisiakin, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio.

Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2022 lopussa 592 henkilöä, joista 80 % työskenteli operatiivisessa päivystystoiminnassa. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat mm. hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit ja ilmoitinlaitetestaajat. Henkilöstöstä 94 % oli vakituisessa virassa.

– Vuoden 2022 aikana Hätäkeskuslaitoksessa oli 82 avointa työpaikkaa, joista 70 oli operatiivisen henkilöstön työpaikkoja. Henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta, ja työeläkevakuuttaja Kevan arvion mukaan eläkkeelle siirtyminen tulee lisääntymään vuodesta 2023 eteenpäin.

Vuonna 2022 eläkkeelle siirtyi 17 henkilöä. Koulutettua henkilöstöä tarvitaan siis jatkossakin - erityisesti Vaasan, Keravan ja Turun hätäkeskuksiin, Koskela sanoo.

Suomen kuudesta hätäkeskuksesta henkilöstö- ja tehtävämäärältään suurin on Keravalla sijaitseva hätäkeskus ja toiseksi suurin Kuopiossa. Muut hätäkeskukset sijaitsevat Turussa, Oulussa, Porissa ja Vaasassa. Henkilöstön vaihtuvuus nousi 11,1 %:iin ja sairauspoissaolot kasvoivat 19 päivään yhtä henkilötyövuotta kohden.

– Jotta sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskuun, etsimme aktiivisesti mm. ratkaisuja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Vuoden aikana järjestettiin mm. 164 defusing-istuntoa. Teemme töitä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittämisen eteen ja olemme tiiviissä yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjät kouluttavan Pelastusopiston kanssa.

Seuraavaan, tammikuussa 2024 Pelastusopistolla Kuopiossa alkavaan hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen, haetaan erityisesti kummatkin kotimaiset kielet taitavia henkilöitä. Tällä kurssilla opetuksessa käytetään myös ruotsin kieltä. Hakuaika tähän koulutukseen alkaa 8.5.2023.

– Tarvitsemme henkilöstöömme kielitaitoisia, molemmilla kotimaisilla kielillä työtään tekeviä hätäkeskuspäivystäjiä, koska haluamme kehittää ruotsinkielistä palvelutasoamme. Tällä hetkellä noin 11 % henkilöstöstä on sitoutunut tekemään työtänsä kummallakin kotimaisella kielellä. Tähän kannustetaan myös palkkauksella, kielilisää maksamalla, Koskela kertoo.

Edit 1.8.2023: Kuvat merkitty koristeelliseksi, sisältö on selitetty itse leipätekstissä.

]]>

Häiriö ilmoitinlaitteiden ilmoitusten käsittelyssä

Tue, 14 Mar 2023 08:16:00 GMT

Vikaa korjataan parhaillaan. Tiedotamme, kun vika on saatu korjattua. Huomioithan, että asiakaspalvelussa saattaa esiintyä hetkittäistä ruuhkaa vielä vian korjaamisen jälkeen.

Kiireellisissä tilanteissa ole yhteydessä ilmoitinlaitteiden asiakaspalveluun joko sähköpostitse ilmoitinlaitteet@112.fi tai soittamalla numeroon 0295 481 480.

]]>

Rikosuhripäivystys löytyy nyt 112 Suomi -sovelluksen palveluista

Thu, 23 Feb 2023 06:14:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksen kehittämisosaston johtaja Arttu Perttulan mukaan hätänumeroon tehdään vuosittain lähes 3 miljoonaa hätäilmoitusta, joista noin neljäsosa ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Virheelliset ilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Hätä- tai ongelmatilanteessa on tärkeää, ettei ihminen koe jäävänsä ilman apua. Paras apu on kuitenkin usein jokin muu kuin hätänumero 112.

– On hienoa, että kiireettömään palveluun, kuten keskusteluavun ja tuen tarjoamiseen on olemassa erilaisia päivystysnumeroita. Niiden avulla turvallisuusviranomaisten resurssit säästyvät kiireellisiin hätätilanteisiin, jolloin paikan päälle tarvitaan auttavia viranomaisia. Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen numero on merkittävä lisä sovellukseen. 112 Suomen avulla tarjoamme erilaisia turvallisuuspalveluita yhden alustan kautta ja pyrimme näin vähentämään hätänumeroon kuulumattomia puheluita, toteaa Perttula.

Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä.

– Rikoksen uhrit, uhrien läheiset ja rikosasian todistajat saavat RIKUsta tietoa ja neuvoja rikosprosessiin liittyen sekä mahdollisuuden keskustella tapahtuneesta. Pidämme erittäin tärkeänä, että myös RIKU näkyy nyt 112 Suomi -sovelluksessa, koska sitä kautta yhä useampi uhri saa tietoa palvelustamme. Sovellus on myös osa varautumista laajempiin rikostapahtumiin, jolloin on tärkeä tavoittaa näiden rikosten kohteeksi joutuneita ihmisiä, sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

112 Suomi on Hätäkeskuslaitoksen tuottama mobiilisovellus, jota on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Suuren käyttäjämäärän ansiosta siitä on kehittynyt kattava palvelukokonaisuus kansalaisten turvallisuuspalveluille.

]]>

Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11. helmikuuta

Thu, 09 Feb 2023 07:31:00 GMT

Kokeilusta vastaavat Yleisradio Oy, Digita Oy sekä Hätäkeskuslaitos.

]]>

Hätäraketteja Espoon taivaalla 12.2. klo 9-17

Wed, 08 Feb 2023 11:28:00 GMT

Espoon Meripelastajat ry ja Hätäkeskuslaitos tiedottavat 8.2.2023

Pyroteknisten hätämerkinantovälineiden käyttäminen on kiellettyä paitsi hätätilanteessa tai luvallisissa harjoitustilanteissa. Vapaaehtoiset meripelastajat sekä veneseurat järjestävät silloin tällöin harjoituksia, jotta veneilijät pääsevät testaamaan miten heidän omat hätämerkinantovälineensä toimivat. Edellisen kerran Espoossa ammuttiin hätäraketteja helmikuussa 2020.

Harjoituksen järjestää Espoon Meripelastajat ry, joka kuuluu Suomen Meripelastusseuraan.

Hädässä ei pidä hätääntyä

Meripelastajat suosittelevat hätämerkinannon harjoittelua kaikille veneilijöille. Jos hätään joutuessaan ei ole aiemmin edes lukenut veneestä löytyvän hätäraketin käyttöohjetta, voi käyttö olla hankalaa. Eri raketeilla on erilaiset ampumismekanismit, joihin on syytä tutustua. Lisäksi on erittäin tärkeää osata erottaa hätäsoihtu ja -raketti toisistaan.

”Etenkin hätäraketin ampumisen harjoittelu on tärkeää, jotta hätätilanteessa osaa toimia oikein eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille” kertoo Espoon Meripelastajien tiedottaja Anni Muukkonen.

”Hätämerkinantovälineiden tulisi olla tuttuja koko veneen miehistölle ja kaikkien tulisi tietää missä niitä veneessä säilytetään, jotta tosipaikan tullen ei mene sormi suuhun.” Muukkonen jatkaa.

Hädässä hätäraketit tulisi ampua 3–5 minuutin välein toisistaan.

”Jos sunnuntaina 12.2. kello 9–17 Espoon taivaalla näkee useita peräkkäisiä hätäraketteja, ovat ne todennäköisesti peräisin hätämerkinantoharjoituksista. Toivomme, etteivät alueella olevat ihmiset kuormita hätänumeroa 112 kyseisenä aikana hätäraketteihin liittyvillä ilmoituksilla ja tiedustelusoitoilla”, sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilainen.

]]>

Saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi lataamalla 112 Suomi -sovelluksen

Wed, 18 Jan 2023 08:29:00 GMT

Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalaisen mukaan vaara- ja viranomaistiedotteet tavoittavat kansalaiset 112 Suomi -sovelluksen myötä aiempaa paremmin. Alueelliset tiedotteet välitetään sovelluksen kautta puhelimen sijaintitietoon perustuen.

– Sovellus parantaa turvallisuutta, sillä matkapuhelin löytyy yhä useimmilta aivan käden ulottuvilta toisin kuin radio tai TV. Tästä osoituksena saamamme asiakaspalaute erään päiväkodin
hoitajalta, joka vei lapset sisälle turvaan saatuaan puhelimeensa vaaratiedotteen tulipalosta, joka levitti ilmastoon vaarallisia savua.

Tammikuun 18. päivä sovelluksen tiedoteominaisuuteen tehdään päivitys, joka näyttää tapahtumapaikan ja tiedotusalueen kartalla.

– Päivityksen avulla halutaan korostaa tapahtumapaikkaa ja tiedotusaluetta kartan avulla. Esimerkiksi autoilijoille karttanäkymän toivotaan antavan lisäarvoa sijainnin hahmottamiselle, sillä pelkkä kunnan tai tien nimi ei välttämättä riitä ohi ajavalle. Viranomainen määrittelee tietyn suuruisen tiedotusalueen, ja tiedote välittyy kyseisellä alueella oleviin sovelluksiin. Tiedotteen saa myös tilanteissa, kun henkilö siirtyy määritetylle alueelle. Liikennetiedotteet poikkeavat hieman muista tiedotteista. Niiden kohdalla vaikutusalueena näytetään joko tieosuus tai maantieteellinen alue, Suomalainen kertoo.

112 Suomi -mobiilisovellus on Hätäkeskuslaitoksen teettämä mobiilisovellus, jota on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Suuren suosion ja latausmäärän myötä sovelluksesta on rakennettu isompaa turvallisuuden palvelukokonaisuutta, josta kansalainen löytää palveluita erilaisiin avuntarpeisiin.

– Ilmaisen ja viranomaisten suositteleman sovelluksen käyttäjämäärä on jo kahden miljoonan tienoilla. Se osoittaa, että ihmiset haluavat varautua hätä- ja ongelmatilanteisiin. Pelkkä lataaminen ei kuitenkaan riitä. Jotta saat sovelluksen toimintavalmiiksi ja palvelut käyttöösi, on avattava sovellus ja tehtävä käyttöönottoasetukset huolellisesti.

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

Lataa maksuton sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).
Aseta ikoni puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti löydettävissä.
Käynnistä sovellus, syötä puhelinnumerosi ja valitse haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti).
Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja.
Sovelluksen avaaminen ei tarkoita sitä, että hätäpuhelu käynnistyy. Voit huoletta tutustua sovelluksen palveluvalikoimaan.

Hyvä tietää 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuudesta

Vaara- ja viranomastiedotteiden sisällöstä vastaa aina tiedotteen antava viranomainen.
Saat uudesta vaara- ja viranomaistiedotteesta äänimerkin sekä ilmoituksen puhelimen näytölle.
Kaikki avoimet tiedotteet löytyvät Tiedotteet-välilehdeltä.
Puhelinten omat käyttöjärjestelmät saattavat rajoittaa tiedotteiden saamista. Ilmoitus voi jäädä tulematta esimerkiksi silloin, jos ei ole antanut sovellukselle lupaa seurata sijaintia tai lähettää ilmoituksia, puhelin on virransäästötilassa tai paikannus ei ole jostain syystä onnistunut.
Voit säätää tiedotteiden ääniasetuksia sovelluksen kohdassa: Asetukset/ Ilmoitukset.
112 Suomi -mobiilisovellus on turvallisuusviranomaisten suosittelema sovellus. Yksityisyytesi on turvattu.
Uudet päivitykset saat päivittämällä sovelluksen.

]]>

112 Suomi -sovellukseen saavutettavuusparannuksia

Wed, 18 Jan 2023 08:20:00 GMT

Hätäkeskuslaitos pyrkii 112 Suomi -sovelluksen kehittämisessä siihen, että kuka tahansa voi käyttää palvelua taustastaan tai rajoitteistaan huolimatta. Tammikuun 18. päivä tehdyssä päivityksessä saavutettavuusparannukset koskevat linkkejä ja tekstejä.

Sovellukseen tehtiin merkittäviä käytettävyyteen liittyviä uudistuksia jo vuoden 2022 aikana. Niiden myötä sovelluksen käyttäjä voi muun muassa itse päättää asetuksista näytön suunnan ja sitä voi käyttää myös vaakatasossa. Sovelluksen palveluvalikoiden ja eri toimintojen ulkonäköä on muutettu niin, että kontrastit erottuvat paremmin ja fontin kokoa voi suurentaa 200 prosenttia. Lisäksi sovellus toimii loogisemmin avustavalla teknologialla, kuten ruudunlukijalla.
112 Suomi on valittu myös aluehallintoviraston saavutettavuustestaukseen vuonna 2023.

]]>

Hätänumeroviikkoa vietetään helmikuussa

Tue, 10 Jan 2023 13:36:00 GMT

Vuonna 2023 kampanjaa vietetään teemalla ”Varautuminen on arjen pieniä tekoja”. Kampanjan avulla halutaan kannustaa ihmisiä varautumaan erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä ennaltaehkäisemään erilaisia vaaratilanteita.

Kampanjassa turvallisuustoimijat sekä esimerkiksi koulut, työpaikat, harrasteseurat ja yhdistykset voivat jakaa arvokasta turvallisuustietoutta. Lisäksi jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta kiinnittämällä huomion pieniin arjen tekoihin ja valintoihin.

Näin osallistut

Yleisötapahtuma: Järjestä yleisölle suunnattu tapahtuma yhteistyössä turvallisuustoimijoiden, järjestöjen tai vaikka yritysten kanssa. Tapahtumia voi järjestää esimerkiksi kauppakeskuksissa, kävelykaduilla tai paloasemilla. Ilmoita tapahtuma kampanjan verkkosivuille.
Teemapäivä: Huomioi teemapäivä hätänumeroviikolla esimerkiksi työpaikalla, koulussa tai harrastustoiminnassa.
Some: Jaa turvallisuustietoa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #112paiva #112dagen #112day.

112-päivästä on perinteisesti eri turvallisuusviranomaisten, järjestöjen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden yhteinen tapahtuma. Tapahtumia on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea ja somessa kampanjointi on ollut aktiivista. Nyt kampanjointia voi tehdä koko hätänumeroviikon (viikko 6) ajan.

Toivomme, että mahdollisimman moni turvallisuustoimija osallistuu kampanjaan myös ensi helmikuussa. Voimme kaikki yhdessä edistää arjen turvallisuutta jakamalla turvallisuusvinkkejä niin paikallisissa tapahtumissa kuin esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla.
Muista seurata 112-päivän sosiaalisen median kanavia ja verkkosivuja.

Hyödynnä valmiita materiaaleja

• Lataa valmiit somekuvat ja png-kuvat käyttöösi
• Tutustu tapahtumajärjestäjän ohjepakettiin
• Lataa lapsille suunnattu 112-tehtäväpaketti

]]>

ILMO-järjestelmä lähettää 10.1.2023 alkaen sähköposti-ilmoituksia – Päivitäthän sopimusvastaavien tiedot

Tue, 03 Jan 2023 12:31:00 GMT

Asiakasviesteillä pyritään parantamaan Hätäkeskuslaitoksen ja asiakkaiden välistä viestintää. On erittäin tärkeää, että asiakkaat huolehtivat sopimusvastaavien tietojen ajantasaisuudesta ILMO-järjestelmässä ja varmistavat, että jokaiselle sopimukselle on merkitty sopimusvastaava. Lisätietoja sopimusvastaavan tietojen ylläpidosta ja yleisimmistä ohjeista löydät verkkosivuiltamme Usein kysyttyä -osiosta.

ILMO-järjestelmää kehitetään asiakaspalautteiden perusteella. Mikäli järjestelmän käytössä on ongelmia, haluat antaa kehitysehdotuksia tai palautetta niin ILMO-järjestelmään kuin ilmoitinlaitetoimintaan liittyen, voit olla yhteydessä Hätäkeskuslaitokseen palautelomakkeella tai lähettää sähköpostia osoitteeseen ilmoitinlaitteet@112.fi.

ILMO-järjestelmällä tarkoitetaan Hätäkeskuslaitoksen palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaiden sähköistä asiointipalvelua, jossa asiakkaat voivat lähettää liittymishakemuksen, tarkastella ja ylläpitää sopimuksia sekä irtisanoa sopimuksen. Ilmo-järjestelmä julkaistiin yritys- ja yhteisöasiakkaiden käyttöön joulukuussa 2021.

Ohjeet sopimusvastaavan lisäämiseen.

]]>

Vuodenvaihteessa hätänumeroon 15 000 ilmoitusta

Mon, 02 Jan 2023 11:56:00 GMT

Hätäkeskukset vastasivat 31.12.2022 kello 18 – 1.1.2023 kello 24 välisenä aikana noin 15 000 hätäpuheluun. Määrä oli samaa tasoa kuin viime vuonna.

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin noin 6600 hälytystehtävää. Tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 54 %, poliisi 36 %, pelastus 5 %, ja sosiaalipäivystys 5 %.

Kolme yleisintä hätäkeskustietojärjestelmään kirjattua hälytystehtävää olivat kaatuminen, ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen sekä muu sairastuminen. Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat:

Ensihoito

kaatuminen
muu sairastuminen
hengitysvaikeus

Poliisi

ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen
potkiminen, hakkaaminen
päihtynyt henkilö

Pelastus

tulipalo muu: pieni
automaattinen palohälytys
rakennuspalo: pieni

Sosiaalipäivystys

alaikäisen kiireellinen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointi
alaikäisen päihteiden ja/tai huumeiden käyttö
välittömän huolenpidon tarve

]]>