Hätäkeskuslaitos vastaanotti lokakuussa 2019 hätäpuhelun Kauppakeskus Hermannista Kuopiosta. Ilmoittaja kertoi, että kauppakeskuksessa sijaitsevassa oppilaitoksessa on meneillään aseellinen hyökkäys ja useita ihmisiä on haavoitettu miekalla. Hätäkeskuspäivystäjä teki hätäpuhelun aikana tilannearvion ja ohjeisti ilmoittajaa. Hän välitti tehtävän poliisille 47 sekunnissa ja antoi yksiköille tehtävään liittyviä lisätietoja.  

Tilanteen ollessa käynnissä Hätäkeskuslaitoksessa käsiteltiin yhteensä 23 hyökkäykseen liittyvää hätäilmoitusta, joiden avulla saatiin lisätietoa viranomaisille. Hätäpuheluiden lisäksi kauppakeskuksesta tuli automaattinen paloilmoitus, joka liittyi hyökkääjän tahallisesti sytyttämään tulipaloon. Tällöin tehtävä laajeni poliisista ja ensihoidosta myös pelastusviranomaisille. Hätäkeskus vastasi ensimmäiseen hätäpuheluun 2 sekunnissa ja poliisi sai tekijän kiinni kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä.  

Kuopion tapaus on esimerkki siitä, mihin suomalainen hätäkeskus kykenee avun ja turvan ensimmäisenä viranomaislenkkinä auttamisen ketjussa. Suuronnettomuustilanteissa hätäpuheluita tulee lyhyessä ajassa paljon, ja ne jakautuvat usealle päivystäjälle eri hätäkeskuksiin. Mitä enemmän tehtävässä on viranomaisyksiköitä, sitä tärkeämpää on tilannekuvan hahmottaminen ja tehtävän seuranta. Suuronnettomuuksissa myös johtamisen rooli korostuu. Hätäkeskuksissa tehdään paljon näkymätöntä työtä, ja esimerkiksi Kuopion tapauksessa tehtävään liittyvät työt saatiin päätökseen vasta noin 2,5 tunnin kuluttua ensimmäisestä hätäilmoituksesta. 

Hätäkeskus on taho, johon kiireellisissä hätätilanteissa ollaan ensimmäisenä yhteydessä ja jonka toimenpiteillä eri viranomaisten hälytysluonteinen toiminta käynnistyy. Hätäpuheluiden sisältöä ei voi ennustaa. Harvinaista suuronnettomuutta voi edeltää esimerkiksi hätäkeskukseen kuulumaton tiedustelusoitto tai ilmoittajan rintakipu. Hätäkeskuspäivystäjän on nollattava tilanne sekunneissa ja oltava heti valmis uuteen puheluun. Toiminta ei pysähdy yhteen tehtävään vaan jatkuu vuorokauden ympäri joka päivä.  

Koko Manner-Suomea palvelee yksi virtuaalinen hätäkeskus, johon saa yhteyden hätänumeron 112 kautta. Verkottuneen toimintamallin ansiosta hätäilmoitus ohjautuu ruuhkatilanteissa vapaalle hätäkeskuspäivystäjälle johonkin maan kuudesta hätäkeskuksesta. Turvallisuusviranomaisten yhteisessä käytössä olevan hätäkeskustietojärjestelmän avulla päivystäjä pystyy hälyttämään lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat viranomaisyksiköt sekä välittämään niille tarvittavat tiedot. Tämä turvaa tasapuoliset hätäkeskuspalvelut kaikille kansalaisille ja viranomaisille. 

Hätäkeskuspäivystäjä on 1,5-vuotisen tutkinnon suorittanut turvallisuusviranomainen. Työssä paine on ajoittain kova, kun nopealla tilannearviolla pitää pystyä kohdentamaan oikeanlaista apua ja kohtaamaan hädässä olevia ihmisiä.  Hätäkeskustoimintaa tukee ja mahdollistaa Hätäkeskuslaitoksessa joukko eri alojen asiantuntijoita.  

Tämän julkaisun tavoitteena on avata lukijalle Hätäkeskuslaitoksen roolia viranomaiskentässä sekä lisätä ymmärrystä sen toiminnasta ja palveluista. Lukijan toivotaan saavan käsityksen siitä, mitä kaikkea hätäkeskuksessa tapahtuu esimerkiksi Kuopion miekkaiskun kaltaisessa tilanteessa ja miten toiminta on organisoitu.