• Hätänumero 112

    Suomessa on vain yksi hätänumero, jonka kautta saa avun kiireellisissä hätätilanteissa. Hätänumeroon vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä. Avuntarvitsijan tärkein tehtävä on tunnistaa, onko hätätilanne kiireellinen, tehdä hätäilmoitus numeroon 112 ja vastata hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.

  • Hätäilmoitustavat

    Hätäilmoituksen voi tehdä eri tavoin. Hätäpuhelu, hätätekstiviesti, eCall, hätäilmoitus viittomakielellä -palvelu sekä palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät ilmoitukset ovat virallisia kanavia, jotka on yhteensovitettu hätäkeskustietojärjestelmän kanssa. Myös älylaitteiden tekemät hätäilmoitukset näkyvät hätäkeskustoiminnassa.

  • 112 Suomi -sovellus

    112 Suomi on Hätäkeskuslaitoksen mobiilisovellus, jonka sisältöä kehitetään yhteistyössä suomalaisten turvallisuustoimijoiden kanssa. Ilmaisen sovelluksen tarkoituksena on, että hätä- ja ongelmatilanteissa kansalainen löytää tarvitsemansa palvelun.

  • Ilmoittajan paikantaminen

    Hätäpuhelun paikantamiseen on kehitetty useita erilaisia menetelmiä, joista on apua erityisesti sellaisissa paikoissa, missä ei ole katuosoitetta. Avun saannin kannalta tärkeintä on tietää tapahtumapaikan sijainti, jotta apuun tulevat viranomaiset löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti.

  • Vaaratiedottaminen

    Vaaratiedotteen sisällöstä ja tiedottamisen laajuudesta päättää aina tiedottava viranomainen. Tiedottava viranomainen lähettää vaaratiedotteet aina Hätäkeskuslaitokselle, jonka lakisääteisenä tehtävänä on välittää tiedotteet Yleisradiolle, julkaista ne 112 Suomi -sovelluksessa sekä avustaa kielen kääntämisessä.

  • Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla

    112 on Euroopan Unionin yhteinen hätänumero. Soitto 112:een ohjautuu aina kohdemaan hätäkeskukseen. Hätäkeskuslaitoksen kansainväliseen numeroon voi soittaa tilanteissa, jolloin ilmoituksen tekijä on ulkomailla, mutta hätätilanne on Suomessa.

  • Palvelu eri kielillä

    Hätäkeskuslaitoksessa sisäisesti käytettävä työkieli on suomi. Myös yhteistyöviranomaisten kanssa kommunikoidaan suomeksi. Asiakaspalvelussa ja väestölle suunnatussa viestinnässä huolehditaan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön palvelusta. Hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää tulkkauspalvelua apuna hätäilmoitusten käsittelyssä, jos yhteistä kieltä ei avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen välillä löydy.

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.