Suomessa on vain yksi hätänumero, jonka kautta saa avun kiireellisissä hätätilanteissa. Hätänumeroon vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä. Avuntarvitsijan tärkein tehtävä on tunnistaa, onko hätätilanne kiireellinen, tehdä hätäilmoitus numeroon 112 ja vastata hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin. Ilmoituksen perusteella hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen kiireellisyyden, antaa ohjeita ja välittää tehtävän tarvittaessa tarkoituksenmukaisille viranomaisille. 

Avuntarvitsijan kannattaa tehdä hätäilmoitus aina itse, mikäli se on mahdollista. Välikäsien kautta tehty hätäilmoitus voi pahimmillaan viivästyttää avun paikalle tuloa. 

Hätäilmoituksen tekeminen on maksutonta.  

Kiireellinen hätätilanne 

Kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa, on kyse kiireellisestä hätätilanteesta. Tällöin paikalle tarvitaan kiireellisesti ensihoitoa, poliisia, pelastusta tai sosiaalipäivystystä. 

Hätäilmoitus tehdään aina meneillään olevasta tilanteesta. Mikäli esimerkiksi pyörä on varastettu, tehdään rikosilmoitus poliisille. Mikäli taas pyörää parhaillaan varastetaan, tehdään hätäilmoitus hätänumeroon 112.  

Mikäli on epävarma tilanteen kiireellisyydestä, kannattaa aina olla yhteydessä hätänumeroon. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa, miten pitää toimia.   

Ruuhkatilanteet 

Hätäkeskuksissa voi olla yksittäisiä ruuhkia. Esimerkiksi myrskyt ja muut erityistilanteet saattavat lisätä hätäilmoitusten määrää hetkellisesti. Ruuhkatilanteet ovat kuitenkin melko harvinaisia. 

Hätäilmoituksiin vastataan aina soittojärjestyksessä. Jos hätänumerossa on ruuhkaa, puhelua ei pidä katkaista vaan soittajan on odotettava linjalla. Ruuhkatilanteessa puhelimesta kuuluu seuraava nauhoite: 

Älä katkaise puhelua. Olet hätäkeskuksen jonossa.  
Avbryt inte samtalet. Du är i kö till nödcentralen.  
Please hold the line. You are in the queue for the Emergency Response Centre. 

Ongelmatilanteet ja tiedustelut 

Kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi paikalle kiireellistä viranomaisapua ja yhteydenottoa hätänumeroon. Tällöin on hyvä itsenäisesti pyrkiä selvittämään, minne voisi olla yhteydessä. Esimerkiksi kuntien verkkosivuilta löytyy yhteystietoja terveyspalveluista ja poliisin asiointipalveluista löytyy ohjeita poliisin verkkosivuilta. Sähkökatkoihin liittyvästä tiedottamisesta vastaa oma sähkölaitos ja keskusteluapua varten on tarjolla erilaisia auttavia puhelimia ja chatteja. 112 Suomi -sovellukseen on koottu valtakunnallisia päivystysnumeroita erilaisten ongelmatilanteiden varalle. 

Erilaiset tiedustelut eivät kuulu hätänumeroon. On hyvä muistaa, ettei hätäkeskus saa luovuttaa henkilötietoja. Esimerkiksi omaisia koskeviin tiedusteluihin ei voida antaa vastausta. 

Hätäliikenteen tahallinen häirintä on ilkivaltaista toimintaa. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin, mikäli hätäkeskuspäivystäjien työaikaa kuluu turhien puheluiden selvittämiseen.  Hätäkeskuslaitos tekee ilkivaltaisesta toiminnasta tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille.