Ilmoittajan paikantaminen
Avun saannin kannalta tärkeintä on tietää tapahtumapaikan sijainti, jotta apuun tulevat viranomaiset löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Hätäpuhelun paikantamiseen on kehitetty useita erilaisia menetelmiä, joista on apua erityisesti sellaisissa paikoissa, missä ei ole katuosoitetta. Esimerkiksi saaressa, metsässä, vesillä, retkeilypaikoilla tai tuntureilla ihmisen pelastaminen voi olla kiinni paikantamisesta.
Hätätilanteessa ei voi kuitenkaan koskaan heittäytyä pelkästään paikannustekniikan varaan. Tekniikka on hyvä apuväline, mutta hätäkeskuksen on varmistettava sijainti aina myös suullisesti. Tällä hetkellä ei pystytä tarkasti paikantamaan esimerkiksi kerrostalon asuntoa tai kerrosta. Tarkka osoite on aina paras sijaintitieto.
112 Suomi -sovelluksen paikannus
Kun hätäpuhelun soittaa 112 Suomi -sovelluksella, sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen reaaliaikaisesti koko hätäpuhelun ajan. Sijaintitiedon lähetys aktivoituu, kun painaa sovelluksen etusivulta Soita 112 -painiketta.
Paikannus toimii älypuhelimen oman GPS-satelliittipaikannustoiminnon avulla. Paikannustarkkuus on keskimäärin 11 metriä, mutta sen tarkkuus voi vaihdella puhelimesta ja ympäristöstä riippuen. Satelliittipaikannus toimii parhaiten ulkotiloissa, mahdollisimman korkeilla ja aukeilla paikoilla, kun taas esimerkiksi korkeat rakennukset saattavat vaikeuttaa paikannusta. Paikannuksen tarkkuuden voi tarkistaa sovelluksen etusivulta. Oman sijainnin voi katsoa myös kartasta, kun valitsee sovelluksen etusivulla olevan painikkeen ”Näytä kartalla”.
Eurooppalaiset 112-sovellukset toimivat myös yli maan rajojen. Soittajan sijaintitieto välittyy sovelluksen kautta hätänumeroon 112 soitettaessa niissä maissa, jotka ovat osa yleiseurooppalaisten 112-sovellusten teknistä arkkitehtuuria (Pan-European Mobile Emergency Apps).
112 Suomi sovelluksen sijainti esitetään WGS84-koordinaatteina (DD°MM.mm').
AML-paikannus
Hätäpaikannuspalvelu AML (Advanced Mobile Location) on yleiseurooppalainen palvelu ja se löytyy kaikista Euroopassa myytävistä puhelimista. AML-palvelussa puhelin aktivoi automaattisesti puhelimen sijaintitiedot päälle hätänumeroon soitettaessa. Sijainti saadaan Android-puhelimissa myös hätätekstiviesteissä.
Sijaintitieto välittyy eri tavoin käyttöjärjestelmästä riippuen. Android- ja Sailfish -käyttöjärjestelmän puhelimissa sijaintitieto välittyy puhelun alusta alkaen 5, 15, 30, 60, 90, 120 sekunnin välein jne. koko hätäpuhelun keston ajan. iOS-käyttöjärjestelmän puhelimista sijaintitieto välittyy noin 20 sekunnin kohdalla, ja tieto päivittyy tämän jälkeen sijainnin muuttuessa. HarmonyOS -käyttöjärjestelmistä sijainti välittyy vain kerran noin 20 sekunnin kohdalla. Sijaintitiedon välitys toimii ilman datayhteyttä.
Ulkomaalaisista liittymistä AML-sijaintitieto välittyy Suomessa vain Android-käyttöjärjestelmän puhelimista. Muissa käyttöjärjestelmissä se toimii suomalaisista liittymistä soitettuna.
eCall-paikannus
Ajoneuvon eCall-järjestelmä lähettää onnettomuustilanteessa viestin hätäkeskukseen. Viesti sisältää onnettomuusajoneuvon tarkan sijainnin koordinaatteina sekä arvion paikkatiedon luotettavuudesta.
Viestistä selviää myös ajosuunta, joka helpottaa paikkatiedon selvittämistä esimerkiksi monikaistaisilla teillä.
Sijaintitieto perustuu auton omaan GNSS-anturiin. Tieto välittyy äänitaajuustietona ajoneuvon tekemän automaattisen hätäpuhelun alussa sekä tarvittaessa uudelleen puhelun aikana.
Matkapuhelimen hätäpaikannus
Hätäkeskus voi tehdä hätäpaikannuksen GSM-liittymänumeron perusteella. Sijaintitieto saadaan kyseisen liittymän kotiverkko-operaattorin paikannuspalvelimelta. Hätäkeskustietojärjestelmästä tehdyn paikannuspyynnön avulla hätäkeskuspäivystäjä voi saada tiedon liittymän sijainnista alle 10 sekunnissa.
Hätätilanteessa ei voi kuitenkaan koskaan heittäytyä pelkästään paikannustekniikan varaan. Tekniikka on hyvä apuväline, mutta hätäkeskuksen on varmistettava sijainti aina myös suullisesti.
-
Oppiminen jatkuu työuralla
Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.
-
Työpäivä päivystyssalissa
Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä.
-
Hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset
Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.