Vaaratiedottaminen

Viranomainen voi antaa vaaratiedotteen tilanteissa, joissa väestöä on varoitettava henkeä tai terveyttä uhkaavasta vaarasta tai kun on vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vaaratiedote annetaan yleensä myös silloin, kun vaaratilanne on ohi.  

Tiedottava viranomainen lähettää vaaratiedotteet aina Hätäkeskuslaitokselle, jonka tehtävänä on välittää tiedotteet Yleisradiolle ja julkaista ne 112 Suomi -sovelluksessa. Hätäkeskuslaitos julkaisee tiedotteet myös 112.fi-sivustolla sekä viraston Facebook- ja X-tileillä.  

Tiedotteet annetaan aina suomeksi ja ruotsiksi. Jos vaaratilanne tai sen seuraukset kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, tiedote on annettava myös saamen kielellä. Hätäkeskuslaitos tukee viranomaisia vaaratiedotteiden kääntämisessä. 

Vaaratiedotteen sisällöstä ja tiedottamisen laajuudesta päättää aina tiedottava viranomainen. Vaaratiedotteita voivat antaa: 

  • pelastusviranomaiset 
  • poliisi 
  • rajavartioviranomaiset 
  • Hätäkeskuslaitos 
  • Säteilyturvakeskus 
  • Ilmatieteen laitos 
  • Väylävirasto 
  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 
  • Ruokavirasto 
  • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 
  • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä 
  • kaikki ministeriöt.

Hätäliikenteen häiriötilanteet 

Hätäkeskuslaitos voi tiedottaa vaaratiedotteella väestöä merkittävissä ja ennalta arvaamattomissa häiriötilanteissa, jolloin hätäliikenne on estynyt. Teleyritysten velvollisuutena sen sijaan on tiedottaa hätäpuheluiden kannalta merkittävistä viestintäverkon, verkko- ja viestintäpalvelujen häiriöistä.

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.