Hätäkeskuslaitoksen viralliset hätäilmoituskanavat hätäpuhelun ohella ovat hätätekstiviesti, eCall sekä palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyvät ilmoitukset. Kyseiset palvelut on yhteensovitettu hätäkeskustietojärjestelmän kanssa. Näiden lisäksi erilaiset älylaitteet voivat tehdä hätäilmoituksia, mutta kaikkia teknisiä ratkaisuja ei ole yhteensovitettu suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintamalleihin ja Suomen lainsäädäntöön. 

Hätätekstiviesti 

Hätäilmoituksen voi lähettää tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestien (SMS) käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta sekä henkilöille, joilla ei hätätilanteesta johtuen ole mahdollista puhua puhelimessa.  

Hätätekstiviestillä ei vain tilata viranomaisapua, sillä hätäkeskuspäivystäjän on lain mukaan kysyttävä tekstiviestitse samat perustiedot avuntarvitsijalta kuin hätäpuhelussa. Vuorovaikutus on nopeampaa puheella kuin kirjoittamalla, minkä vuoksi tekstiviestin käsittelyaika kestää pidempään kuin hätäpuhelun kohdalla. Avuntarvitsijan kannattaa varmistaa nopea avunsaanti lähettämällä mahdollisimman paljon tietoa jo ensimmäisessä viestissä. Riskinarvioinnin ja vuorovaikutuksen takia tekstiviestitse tehty hätäilmoitus vaatii useamman kuin yhden viestin lähettämisen.  

Hätätekstiviestin voi lähettää vain puhelimesta, missä on suomalainen puhelinliittymä ja SIM-kortti. Tekstiviestillä tarkoitetaan SMS-viestejä, ei esimerkiksi WhatsApp-viestejä. Tekstiviesti ei ole teknisesti yhtä varma vaihtoehto hätäilmoituksen tekemiseen kuin puhelu, sillä viesteissä voi esiintyä välitysviiveitä tai puhelimen muisti voi olla täynnä.  

Tekstiviestin lähettäminen hätänumeroon 112 on maksutonta. Ilmoittajan puhelin pystytään paikantamaan vastaavasti kuin hätäpuhelussa. 

Ennakkorekisteröinti tekstiviestipalveluun 

Hätätekstiviestin voi lähettää sellaisesta puhelinnumerosta, mikä on rekisteröity palvelussa etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään Digi- ja väestöviraston ylläpitämällä suomi.fi-sivustolla, ja se edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Rekisteröityminen vaaditaan järjestelmään kohdistuvan ilkivallan välttämiseksi ja palvelun turvaamiseksi. 

Palvelu on voimassa aina vuoden kerrallaan, jonka jälkeen rekisteröinti pitää uusia. Voimassaoloajan päättymisestä lähetetään tekstiviestillä kaksi muistutusta sekä päättymisilmoitus rekisteröityyn numeroon.  

Euroopan Unionin esteettömyysdirektiiviin perustuen hätätekstiviestin lähettäminen mahdollistetaan ilman palveluun rekisteröitymistä vuoden 2025 aikana. 

Autojen hätäviestijärjestelmä eCall 

eCall on ajoneuvoissa oleva järjestelmä, joka tekee onnettomuustilanteessa automaattisesti hätäilmoituksen. Hätäilmoituksen voi käynnistää myös manuaalisesti painamalla auton SOS-painiketta. Sekä automaattisessa että manuaalisessa hätäilmoituksessa avautuu puheyhteys auton ja hätäkeskuksen välille.  

eCall lähettää hätäkeskukseen automaattisesti tiedot muun muassa ajoneuvon sijainnista ja sijainnin tarkkuudesta, ajoneuvotyypistä, onnettomuuden ajasta, ajoneuvon kulkusuunnasta ja matkustajien määrästä. Tiedot kertovat myös, onko puheyhteys auennut automaattisesti vai manuaalisesti painammalla. Tietojen avulla hätäkeskus pystyy arvioimaan onnettomuuden vakavuutta. 

Maaliskuun 2018 jälkeen EU:ssa hyväksytyt henkilö- ja pakettiautot on varustettu eCall-palvelulla. Yleiseurooppalainen eCall-järjestelmä on viranomaisten hyväksymä ja hätäkeskustietojärjestelmän kanssa yhteensovitettu hätäviestijärjestelmä.  

Palo- ja rikosilmoitinlaitteet 

Hätäkeskuksiin liitetyt palo- ja rikosilmoitinlaitteet tekevät hätäilmoituksen kiinteistöstä automaattisesti. Laitteiden lähettämää ilmoitusta kutsutaan ensihälytykseksi. Ensihälytyksen jälkeen kohteesta ollaan hätäkeskukseen yhteydessä puhelimitse ja annetaan tehtävään liittyvää lisätietoa. Hätäkeskuslaitos välittää ilmoitinlaiteilmoituksella muodostuneet tehtävät viranomaisille kuten muiden hätäilmoitusten kohdalla. 

Hätäkeskukseen liitetyn automaattisen paloilmoitinlaitteen asentaminen kiinteistöihin edellytetään asentamaan kiinteistöön joko rakennusluvassa tai pelastusviranomaisen määräyksessä. Ilman määräystä asennettavat paloilmoitinlaitteet edellyttävät pelastusviranomaisen puoltoa. Hätäkeskukseen yhdistetyn rikosilmoitinlaitteen vaatimuksena on lain mukaan kohteen erityinen suojelu, korotettu henkilöturvallisuus tai taloudellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde.  

Ilmoitinlaitteiden ylläpitämiseen ja testaamiseen liittyvät toimenpiteet ovat Hätäkeskuslaitoksen tuottamaa maksullista toimintaa ja niiden hinta määräytyy sisäministeriön voimassa olevan asetuksen mukaisesti.  

Yksityiset turvallisuusalan yritykset sekä operaattorit tarjoavat palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyviä palveluita. Tällöin hälytykset eivät mene hätäkeskukseen. 

Älylaitteet 

Älylaitteet voivat tehdä automaattisia hätäilmoituksia hätänumeroon 112. Tällaisia ovat esimerkiksi älykelloissa tai pyöräilykypärissä olevat toiminnot, jotka reagoivat voimakkaaseen tärähdykseen tai nopeuden äkilliseen muutokseen. Laite voi tulkita tilanteen kaatumiseksi tai törmäykseksi, jolloin hätäpuhelu käynnistyy automaattisesti. Hätäkeskustietojärjestelmä ei tunnista minkälaisesta laitteesta ilmoitus tulee. 

Lain mukaan avuntarvitsijan on hätäilmoituksen aikana oltava vuorovaikutuksessa hätäkeskuspäivystäjän kanssa, jotta päivystäjä voi suorittaa riskinarvioinnin. Älylaitteiden tekemissä automaatti-ilmoituksissa ei monesti ole hätäkeskukseen puheyhteyttä, minkä vuoksi laissa vaadittu riskinarviointi ei ole mahdollista.  

Teknologian kehittyminen luo erilaisia mahdollisuuksia hätäkeskustoiminnan kehittämiselle. Kaikkia uusia teknisiä toiminnallisuuksia ei kuitenkaan ole yhteensovitettu suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintamalleihin ja Suomen lainsäädäntöön.  

Reaaliaikainen chat 

Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on toteuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä chat-tyylinen palvelu hätäilmoituksen tekemiseen. Palvelu mahdollistaa reaaliaikaiseen tekstiin perustuvan viestinnän avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen välillä. Reaaliaikaisella tekstillä tarkoitetaan sitä, että tekstiä ei erikseen lähetetä vaan teksti näkyy kirjain kerrallaan vastaanottajalle. 

Hätäkeskuslaitos tavoitteena on toteuttaa helppokäyttöinen ja maksuton käyttöliittymä, joka toimii älypuhelimen ja hätäkeskustietojärjestelmän välillä. Tavoitteena on, että järjestelmä palvelee mahdollisimman hyvin sekä avuntarvitsijaa että hätäkeskuspäivystäjää.  

Vaatimus reaaliaikaisesta tekstistä (Real Time Text) hätäilmoituksen tekemisessä perustuu Euroopan Unionin esteettömyysdirektiiviin.