Henkilöstön määrä ja rakenne

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkistöön. Operatiivisessa päivystystoiminnassa työskentelee noin 80 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät, vuoromestarit, ilmoitinlaitetestaajat ja johtokeskuspäivystäjät. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat mm. viraston hallinnon-, tietohallinnon- sekä kehittämistoiminnan tehtävissä työskentelevät virkamiehet, kuten päälliköt, asiantuntijat, suunnittelijat sekä sihteerit.

Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta 31.12.2022 voimassa olevien palvelussuh-teiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palve-luksessa vuoden 2022 lopussa oli 592 henkilöä.

Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain

Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaati-vuusluokkiin A-GIV. Alla on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin.

• A harjoittelijat
• B-C ilmoitinlaitetestaajan tehtävät
• D-DI hätäkeskuspäivystäjät
• Da-DII hallintosihteerit
• DIII ylipäivystäjät
• E assistentit
• EII vuoromestarit
• F–FIII asiantuntijat, suunnittelijat, erityisasiantuntijat
• GII-GIV apulaispäälliköt, hätäkeskusten päälliköt, hallinto- ja tukihenkilöstön päällikkövirkamiehet

Henkilöstön määrä painottuu selvästi operatiivisen toiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli B-,  D-, DI-, DIII- ja EII – vaativuusluokkiin, joita on henkilöstöstä noin 80 %. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä oli noin 65 %, koko viras-ton sukupuolijakauman mukainen naisia henkilöstöstä oli noin 62,5 %. Esihenkilö-tehtävissä naisten suhteellinen osuus on pienempi kuin miesten osuus.

Henkilöstön kielitaito

Hätäkeskuslaitoksessa maksettiin toisen kotimaisen kielen hallinnasta 40 euron suuruista kielilisää. Päivystyshenkilöstön osalta lisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimai-silla kielillä. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitut-kintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla. Työnantaja maksaa henkilöstölle kielitutkintomaksun. Työnantaja järjestää kielitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ruotsin kielen verkkokursseja sekä lähiopetusta verkkoympäristössä.

Vuoden 2022 lopussa kielilisää maksettiin noin 11 %:lle päivystyshenkilöstöstä. Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasassa, Keravalla ja Turussa.

Loppuvuodesta 2022 tehtiin Hätäkeskuslaitoksessa päätös kielilisän korottamisesta ja porrastamisesta vahvistamaan kaksikielistä palvelua hätälinjassa. Kielilisää koro-etaan 1.1.2023 alkaen 100 € niiden henkilöiden osalta, jotka osoittavat kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määärätyllä tavalla. Päätöksen mukaan kielilisää voidaan 1.1.2023 alkaen maksaa 50 euroa kuukaudessa hätäkeskuspäivystäjälle ja ylipäivystäjälle, joka oman ilmoituksen ja esihenkilön arvion perus-teella kykenee työskentelemään toisellakin kotimaisella kielellä ja hänellä on val-mius toimia sekä FIN-IVO että SVE-IVO-linjassa. Kielilisää voidaan maksaa 50 € kuukaudessa myös ilmoitinlaitetestaajalle, joka oman ilmoituksensa ja esihenkilön arvion perusteella kykenee työskentelemään toisellakin kotimaisella kielellä ilmoitinlaitelinjassa.

Hallinnon tehtävistä, joiden vaativuustaso on korkeintaan EII voidaan maksaa 100 €:n tai 50 €:n kielilisää sen mukaan, tarvitseeko henkilö toisen kotimaisen kielen taitoa työtehtävissään jatkuvasti ja onko henkilöllä esittää todistus toisen kotimaisen kielen osaamisesta.

Hätäkeskuslaitoksessa maksetaan kielitaitolisä englanninkielen hallinnasta, kielitai-tolisän suuruus on 15 euroa. Kielitaitolisän edellytys on, että henkilö kykenee, sitoutuu ja hoitaa työtehtäviään englannin kielellä. Kielitaitolisää maksettiin noin 90 %:lle operatiivisesta henkilöstöstä.

Henkilötyövuositoteuma

Hätäkeskuslaitoksessa seurataan todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilö-työvuosia koko vuoden arvona. Htv-toteuma vuonna 2022 laski hieman vuoteen 2021 verrattuna.
Vuonna 2022 käyttöaste oli 92,8%, 634 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin noin 588 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli 82,3 – 97,2 % .

Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2022 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 519 (87,7 %) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 73 (12,3 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 39 henkilöllä oli taustavirka, 34 henkilöä olivat siten "aidosti" määräaikaisessa virkasuhteessa eli heillä ei ollut vakituista taustavirkaa virastossa. Viraston projekteissa käytetään paljolti omaa henkilöstöä. Lisäksi viransijaisuuksia aukeaa virkavapauksien johdosta vuosittain tasaisesti, joten mää-räaikaisten osuus tulee todennäköisesti pysymään nykyisellä tasolla.
Osa-aikaisten määrä oli vähäinen, henkilöstöstä noin 9 prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2022 lopussa. Kaikki osa-aikaisuudet perustuivat henkilöstön omaan hakemukseen.

Työnantajalähtöisiä osa-aikaisia virkasuhteita ei Hätäkeskuslaitoksessa ole.
Vuonna 2022 Hätäkeskuslaitoksen palveluksesta erosi 58 vakituista virkamiestä, operatiivisen henkilöstön poistuma oli 49 henkilöä. Tämän lisäksi 16:n määräaikai-sen viranhaltijan pavlelusuhde päättyi vuoden aikana.

Vuoden 2022 aikana Hätäkeskuslaitoksessa oli 31 avointa rekrytointia valtiolle.fi-sivustolla, joihin tuli yhteensä 436 hakemusta. Avoimissa olleissa 31 rekrytoinnissa oli haettavaa yhteensä 82 tehtävää, rekrytoinnit johtivat 74 nimitykseen. Rekrytoinneista noin 85 % (70 kpl) koskivat operatiivista henkilöstöä eli hätäkeskuspäivystäjiä, ylipäivystäjiä, vuoromestareita ja ilmoitinlaitetestaaja.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2022 lopussa naisia oli 370 (62,5 %) ja miehiä 222 (37,5 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuo-sien ajan. Hätäkeskuspäivystäjän työ on osoittautunut yleisesti enemmän naisia kuin miehiä kiinnostavaksi ammatiksi.
Vakituisessa virassa naisia oli 323 (54,6%) ja miehiä 196 (33,1 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia oli 47 (64,4 %) ja miehiä 25 (35,6 %).

Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä

Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2022 oli 46,2 vuotta. Keski-ikä on vuodesta 2015 noussut noin 2,9 vuodella. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät vuonna 2022 olivat 45–54- sekä 55–66-vuotiaat. Näihin ikäryhmään kuului 57% henkilöstöstä.

Eläkkeelle siirtyminen

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma mukaan 27 % henkilöstöstä kuului ikäluokkaan 55-66, yli 60-vuotiaata oli 62 henkilöä.  Henkilöstön eläkkeelle siirty-mistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Työelä-kevakuuttaja Kevan arvion mukaan eläkkeelle siirtyminen tulee lisääntymään vuo-desta 2023 eteenpäin. Vuonna 2022 eläkkeelle siirtyi 17 henkilöä.

Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on ollut vuosittain noin 10-15 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2022 osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 11 henkilöä ja 3 henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä.