Työhyvinvointi
Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvin-vointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organi-soitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat.
Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesihenkilönrooliin kuuluu henkilöstön jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä.
Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka pohjautuu Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalisen työhyvinvointityöryhmän tekemään suunnitelmaan, sen nostoihin ja tavoitteisiin. Kehittämiskohteet ja teemat valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tulok-sellisuuden seurantaa.
Koronatilanteesta johtuen ikäohjelmaan liittyvä ”Pitkään Porskuttaneet”-ryhmä ei päässyt kokoontumaan lähitapaamisessa vaan ryhmälle järjestettiin videotapaaminen myös vuonna 2022.
Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tyky- ja virkistystoimintaa. Vuonna 2022 työhyvinvointitoimintaa varten budjetoitiin 150 e/htv, jokainen toimipiste laati suunnitelman rahan käytöstä. ePassiin ladattiin jokaiselle Flex- hyvinvointieturahaa 100e/hlö. Vuonna 2022 osoitettiin esihenkilöille 30 € ns. esihenkilöraha/alainen. Esihenkilöt päättivät oman yksikkön-sä/ryhmänsä kanssa miten esihenkilöraha käytettiin, rahan käytön perusteet olivat samanlaiset kuin tyhy-rahan.
Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointiryhmä, johon kuuluu nimetty tyhy-yhdyshenkilö eri toimipaikoista sekä apulaispäälliköt, henkilöpäällik-kö, koulutussuunnittelija ja työhyvinvointiasiantuntija. Ryhmän tehtävänä on koor-dinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla mm. valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia. Vuonna 2022 osallistuttiin valtakunnalliseen kilometrikisa-pyöräilykampanjaan.
Vuonna 2022 (elo-joulukuu) toteutettiin Kevan tuella työkykyjohtamisen kehittä-mishanke, jossa kehitettiin työkykyjohtamisen johtamismalli, joka tulee työkyn, osaamisen, motivaation, tiimityön, osallistamisen ja johtajuuden kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Prosessit kuvattiin ARC-järjestelmään ja työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja riskienhallintaohje sekä liitteet päivitettiin. Prosessin työstäminen jatkuu vuonna 2023 eri sidosryhmien ja prosessien omistajien ja tiimien toimesta.
Työtyytyväisyys (VMBaro)
Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työ-tyytyväisyysbarometrilla. Hätäkeskuslaitoksen tulokset ovat virastotasolla muuttu-neet melko vähän vuosina 2008–2021. VMBaro-kysely järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2021 tapahtui pieni muutos ylöspäin yleisellä tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Kyselyn vastauprosentti vuonna 2021 oli 82,2% (vuonna 2019: 71,3%). Viraston tulosten keskiarvo oli 3,25 (vuonna 2019: 3,16). Seuraava VMBaro-kysely järjesteän vuonna 2023.
Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Henkilöstökyselyn tulosten perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle.
Esihenkilötoiminnan kehittäminen ja arviointi
Strategiakautemme (2021-2024) keskeisenä toiminnallisena painopisteenä on osaamisen ja työyhteisön kehittämisen toimenpidekokonaisuus. Tahtotilana on kehittää viraston organisaatiokulttuuria sekä yhtenäistää johtamista ja johtamisen käytäntöjä. Osana kokonaisuutta on laadittu yhteinen johtamisen huoneentaulu, jossa kuvataan kaikkia esihenkilöitä koskevat viraston johtamisen periaatteet ja toimintatavat.
Viraston johdolle ja keskijohdolle järjestettiin vuoden 2022 aikana työpajoja, joissa rakennettiin virastoon yhteistä johtamisen mallia, määriteltiin johtamisen kulmaki-vet ja kirkastettiin johtamisen kulttuuriamme. Viraston päällikön päätöksellä aloi-tettiin johtamisjärjestelmän muutos, joka on suunniteltu valmistuvan vuoden 2023 aikana.
Vuoromestari lähiesimiehenä -koulutus saatiin päätökseen 19:lle henkilölle. Koulu-tus tarjoaa mahdollisuuden luoda kokonaiskuva esihenkilön henkilöstöjohtamisen toimintakentästä sekä selkiyttää omaa esihenkilöroolia ja esihenkilönä kehittymi-sen polkua Hätäkeskuslaitoksessa. Tavoitteena on antaa erityisesti valmiuksia oman ryhmän lähiesihenkilönä toimimiseen. Kaikki osallistujat suorittivat lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon.
Esihenkilötoiminnan arviointi tehtiin keväällä 2022. Sen tulosten perusteella esi-henkilöt velvoitettiin esittelemään tuloksensa tiimilleen ja tekemään johtamisen kehittämissuunnitelma.
Kuntoutus
Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutus-ta. KIILA-kuntoutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka omaavat sairauden tai vamman, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa heikentää työkykyä lähivuo-sina. Kuntoutustarve tulee olla selvitetty työterveyshuollossa.
KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, henkilön työelämässä pysymisen tukeminen sekä vastata yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksessa korostuu yksilöllisyys, yksilölliset tavoitteet ja niiden saavuttami-nen. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta pyritään lisäämään ja tukemaan. KIILAssa py-ritään aktivoimaan vuorovaikutusta työntekijän, työnantajan edustajan (lähiesi-henkilö) ja työterveyshuollon välillä. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti. Kuntou-tuksen toteutusaika on 1 - 1,5 vuotta.
Kuntoutukseen osallistui 21 henkilöä vuonna 2022.
Työtapaturmat
Vuonna 2022 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 12 tapausta, joista kertyi 290 sairauspäivää, työtapaturmia vuoden 2022 aikana sattui yhteensä 30 – kaikista työtapaturmista ei aiheutunut poissaoloja. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen määrä päivystyshenkilöstön kohdalla on edelleen hieman lisääntynyt vuoteen 2021 verrattuna, myös hallintohenkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 19,0 työpäi-vää/henkilö (2021:18,2). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 6,2 työpäi-vää/henkilö (2021: 5,2) ja päivystyshenkilöstöllä 22,2 työpäivää/henkilö (2021: 21,8).
Työterveyshuollon tilastojen mukaan vuonna 2022 yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit olivat mielenterveyden häiriöt (sisältäen mm. unihäiriöt) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä korona ja erilaiset infektiosairaudet. Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa etsitään aktiivisesti ratkaisuja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Ergonomiset ratkaisut on huomioitu työpisteillä hyvin. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus.
Työsuojelu
Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa toimipisteessä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö.
Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.
Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tar-joamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin.
Työsuojeluvaltuutettujen neljän vuoden toimikausi käynnistyi 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2025. 1.1.2023 alkaen asetettiin ammattijärjestöjen tehdyn sopimuksen mukaisesti valtakunnallinen työsuojelutoimikunta, jota johtaa hallinto-osaston päällikkö ja siihen kuuluvat toimipisteiden työsuojeluvaltuutetut sekä 1 työnantajan edustaja ja sihteeri.
Traumaattisten tilanteiden jälkihoito
Hätäkeskuksissa on mahdollisuus traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon. Trauma-tisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita reaktioita työssä ja häiritsee myös normaalia elämää. Traumaattisessa tilanteessa eivät aikaisemmat selviytymiskeinot aina riitä. Kriittisen tilanteen jälkeen järjestetään välittömästi purku (defusing) -tilaisuus sekä tarvittaessa jälkipuinti (debriefing) -istunto.
Jälkihoidosta vastaa traumaattisen tilanteen kokeneen työntekijän oma työpaikka. Jokaisesta hätäkeskuksesta löytyy defusing-koulutettuja ohjaajia. Lähiesihenkilöiden ja ylemmän johdon jälkipuintia tukeva rooli on erityisen tärkeä. Työpaikan johdolle tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtumasta, jotta johto voi tarvittaessa osallistua, järjestää ja yleensä varautua tilanteeseen. Vuoden 2022 aikana järjestettiin yhteensä 164 defusing-istuntoa.
Hätäkeskuslaitoksessa toteutettiin toista kertaa posttraumatyöpaja, joka on kolme päivää kestävä kokonaisuus, jossa osallistujat voivat käsitellä työhön tai yksityis-elämään liittyviä kuormittavia, kriittisiä tai traumatisoivia kokemuksia. Työpaja koostui luennoista, vertaistuesta pienryhmissä, psykoterapeuttien yksilötapaamisista, rauhallisesta ja rauhoittavasta ympäristöstä sekä kehon huollosta. Posttrauma-työpajaan osallistui 18 henkilöä.