Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa
Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.
Väestö ikääntyy, poikkeukselliset sääolosuhteet voimistuvat, kyber- ja hybridivaikuttaminen lisääntyvät ja maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta, jopa turvattomuuden tunnetta.
Suomen turvallisuuskenttä on jatkuvassa muutoksessa, millä on heijastusvaikutuksia myös hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen ja laadunvarmistukseen. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan Taito Vainion mukaan turvallisuus on noussut keskiöön Ukrainan sodan myötä.
− Hätäkeskukset ja hätäkeskuspalvelut ovat sisäisen turvallisuuden selkäranka, koska me vastaanotamme hätäilmoitukset, teemme riskiarviot ja hälytämme tarvittavat voimavarat paikalle. Jos me emme kykene toimimaan, eivät ihmiset myöskään saa kiireellistä viranomaisapua, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kommentoi.
Vainio korostaa, että hätäkeskustoiminnan pitää olla varmistettu niin, että hätäkeskukset kykenevät toimimaan myös poikkeusoloissa. Tämä edellyttää varautumista fyysiseen turvallisuuteen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Lähivuosina esimerkiksi hätäkeskukset siirtyvät kalliosuojatiloihin.
− Etenemme toimitilaohjelmassa kohti parempaa fyysistä turvallisuutta siirtämällä hätäkeskukset kalliosuojatiloihin. Harva myös varmasti mieltää, että esim. hätäviestintäuudistusta tehdään etupäässä siksi, että hätäpuheluiden irrottaminen turvallisuusverkosta ja hätäpuheluiden hajauttaminen lisäävät tulevaisuudessa toimintavarmuuttamme erilaisissa olosuhteissa, Vainio kertoo
Varautumista on vahvistettu myös päätoimisella valmiusjohtajalla, joka valmistelee varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia.
Viiden vuoden pesti
Vainio aloitti toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana 1.maaliskuuta 2025. Ennen Hätäkeskuslaitokselle siirtymistä hän toimi sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998 lähtien, viimeisimpänä ohjaus- ja kehittämisjohtajana vuosina 2018 - 2020.
Kehittämistaitoja ja muutosjohtamista vaaditaan myös Hätäkeskuslaitoksella, joka toimintaympäristön muutosten lisäksi kohtaa muutoksia myös omassa ydintoiminnassaan. Tulossa on muun muassa uusi RTT-hätäilmoitusmalli. Samaan aikaan rakennetaan uusia toimintamalleja hätäkeskuksen ja eri toimijoiden tilannekeskusten välille.
− Kehittämistä tarvitaan mutta edelleen pyrin omalla toiminnallani siihen, että saamme kiireen pois valmistelusta ja pyrimme tekemään asiat hyvin. Tämä edellyttää vielä nykyistäkin parempaa priorisointia ja keskittymistä olennaiseen. Pyrimme uuden strategiamme mukaisesti entistä sujuvampiin toimintatapoihin hallinnossa ja operatiivisessa hätäkeskustoiminnassa. Minusta olennaista on kehittää ohjeita ja toimintamalleja, jotka esim. salitoiminnassa lyhentävät sidonnaisuusaikaa hätäpuheluihin, Vainio kertoo.
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian yhtenä painopistealueena on ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tahtotilana on korostaa erityisesti osaamisen, toimivan organisaation ja työyhteisön sekä hyvän työilmapiirin merkitystä ydintehtävien hoitamisessa.
− Panostaminen henkilöstön ammattitaitoon ja hyvinvointiin johtavat vahvaan sitoutumiseen Hätäkeskuslaitokseen. Tämän strategian osa-alueen halusin näkyvän edelleen. Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan ja suunta on ollut oikea. Tätä on kuitenkin jatkettava, jotta kykenemme pitämään yllä ja jopa vielä parantamaan työhyvinvointia edelleen.
Vuoden 2024 alussa Hätäkeskuslaitoksen organisaatio uudistettiin. Asiajohtamisesta siirryttiin henkilöstöjohtamiseen ja osallistavaan toimintakulttuuriin. Virastossa on muun muassa luotu uusia kanavia henkilöstön osallistamisen mahdollistamiseksi. Toimintakulttuuri ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä.
− Henkilöstön osallistaminen on ollut ja pysyy lähellä sydäntäni. On olennaista, että meillä on kanavia ottaa kantaa asioihin. Näitä kanavia ei varmastikaan vielä käytetä niin tehokkaasti kuin voisi mutta sekin varmasti parantuu koko ajan, Vainio kertoo.
Vainio korostaa, että henkilöstön on voitava ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin ennen kuin päätöksiä tehdään. Osallistaminen on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa eri asioiden valmistelussa. Hätäkeskuslaitoksessa on luotu Johdamme Paremmin -toimintamalli, jonka myötä johtamista kehitetään jatkuvasti.
− Esimiesten pitää johtaa ensisijaisesti ihmisiä ja saada sillä tavalla asioita aikaan. On oivallettava, että vaikka meidän tulostavoitteemme kohdistuvat asioihin, niiden saavuttaminen tapahtuu ihmisten ei vain asioiden johtamisella, Vainio kertoo
− Kuten olen usein sanonut, olennaista on suunta eli että etenemme jatkuvasti parempaan suuntaan. Muutokset näyttävät tapahtuvat hitaasti mutta usein jälkikäteen voidaan nähdä, että aika nopeasti sittenkin asiat muuttuvat, Vainio kertoo
Toimintoja tehostettava
Valtion organisaatiot valmistelevat parhaillaan tuottavuusohjelmia. Sisäministeriön hallinnonala yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen kanssa selvisi pienemmillä säästötavoitteilla kuin muiden ministeriöiden hallinnonalat. Tässä näkyy nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne, joka edellyttää kokonaisturvallisuuden varmistamista.
Kaikesta huolimatta tuottavuusohjelma edellyttää toimintojen tehostamista tulevina vuosina myös Hätäkeskuslaitoksessa.
− Uskon vahvasti siihen, että hyvällä ja analyyttisellä otteella kykenemme saavuttamaan tuottavuusohjelman tavoitteet siten, että palvelutasomme pysyy korkealla tasolla. Tässäkin onnistuminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Asenne on pieni asia mutta sillä on aivan valtava merkitys, Taito toteaa.
Vainion mukaan laadukkaita hätäkeskuspalveluita saa kaikissa oloissa myös tulevaisuudessa.
− Uskon henkilöstömme vilpittömään haluun auttaa ja mikä voisi olla palkitsevampaa ja kunnioitettavampaa kuin osallistua ihmisen hengen pelastamiseen. Sitä teemme joka päivä. Luotan ja uskon henkilöstömme vahvaan asiantuntemukseen ja auttamisenhaluun. Väestön ei tarvitse olla huolissaan: apua saa hädän hetkellä edelleen.
Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion toiselle viisivuotiskaudelle Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajaksi 27.2.2025. Ylijohtajan kausi alkoi 1.3. ja se kestää viisi vuotta.
See also
How is the public warned about hazards?
How to report an emergency in Finland even if you do not know the language
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.
How is the public warned about hazards?
In Finland, there are two ways to quickly warn people, for example about an imminent danger from the air: Emergency warning and alarm signal. The 112 Suomi mobile app is already one of the channels for communicating emergency warnings.
eCall emergency call system prevents road deaths, false calls burden emergency services
The automatic emergency call system eCall is installed in roughly one in eight Finnish passenger cars and vans. According to a study commissioned by the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, the eCall system prevented an estimated one road fatality between 2019 and 2023 in Finland. From the perspective of emergency response centres, the main problem is false eCall notifications, which account for around 80 per cent of all eCalls.
How to report an emergency in Finland even if you do not know the language
There is only one emergency number in Finland, 112, where you will get help in emergencies. The emergency number can help you no matter which language you speak.