Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa

Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.
Väestö ikääntyy, poikkeukselliset sääolosuhteet voimistuvat, kyber- ja hybridivaikuttaminen lisääntyvät ja maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta, jopa turvattomuuden tunnetta.
Suomen turvallisuuskenttä on jatkuvassa muutoksessa, millä on heijastusvaikutuksia myös hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen ja laadunvarmistukseen. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan Taito Vainion mukaan turvallisuus on noussut keskiöön Ukrainan sodan myötä.
− Hätäkeskukset ja hätäkeskuspalvelut ovat sisäisen turvallisuuden selkäranka, koska me vastaanotamme hätäilmoitukset, teemme riskiarviot ja hälytämme tarvittavat voimavarat paikalle. Jos me emme kykene toimimaan, eivät ihmiset myöskään saa kiireellistä viranomaisapua, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kommentoi.
Vainio korostaa, että hätäkeskustoiminnan pitää olla varmistettu niin, että hätäkeskukset kykenevät toimimaan myös poikkeusoloissa. Tämä edellyttää varautumista fyysiseen turvallisuuteen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Lähivuosina esimerkiksi hätäkeskukset siirtyvät kalliosuojatiloihin.
− Etenemme toimitilaohjelmassa kohti parempaa fyysistä turvallisuutta siirtämällä hätäkeskukset kalliosuojatiloihin. Harva myös varmasti mieltää, että esim. hätäviestintäuudistusta tehdään etupäässä siksi, että hätäpuheluiden irrottaminen turvallisuusverkosta ja hätäpuheluiden hajauttaminen lisäävät tulevaisuudessa toimintavarmuuttamme erilaisissa olosuhteissa, Vainio kertoo
Varautumista on vahvistettu myös päätoimisella valmiusjohtajalla, joka valmistelee varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia.
Viiden vuoden pesti
Vainio aloitti toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana 1.maaliskuuta 2025. Ennen Hätäkeskuslaitokselle siirtymistä hän toimi sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998 lähtien, viimeisimpänä ohjaus- ja kehittämisjohtajana vuosina 2018 - 2020.
Kehittämistaitoja ja muutosjohtamista vaaditaan myös Hätäkeskuslaitoksella, joka toimintaympäristön muutosten lisäksi kohtaa muutoksia myös omassa ydintoiminnassaan. Tulossa on muun muassa uusi RTT-hätäilmoitusmalli. Samaan aikaan rakennetaan uusia toimintamalleja hätäkeskuksen ja eri toimijoiden tilannekeskusten välille.
− Kehittämistä tarvitaan mutta edelleen pyrin omalla toiminnallani siihen, että saamme kiireen pois valmistelusta ja pyrimme tekemään asiat hyvin. Tämä edellyttää vielä nykyistäkin parempaa priorisointia ja keskittymistä olennaiseen. Pyrimme uuden strategiamme mukaisesti entistä sujuvampiin toimintatapoihin hallinnossa ja operatiivisessa hätäkeskustoiminnassa. Minusta olennaista on kehittää ohjeita ja toimintamalleja, jotka esim. salitoiminnassa lyhentävät sidonnaisuusaikaa hätäpuheluihin, Vainio kertoo.
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian yhtenä painopistealueena on ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tahtotilana on korostaa erityisesti osaamisen, toimivan organisaation ja työyhteisön sekä hyvän työilmapiirin merkitystä ydintehtävien hoitamisessa.
− Panostaminen henkilöstön ammattitaitoon ja hyvinvointiin johtavat vahvaan sitoutumiseen Hätäkeskuslaitokseen. Tämän strategian osa-alueen halusin näkyvän edelleen. Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan ja suunta on ollut oikea. Tätä on kuitenkin jatkettava, jotta kykenemme pitämään yllä ja jopa vielä parantamaan työhyvinvointia edelleen.
Vuoden 2024 alussa Hätäkeskuslaitoksen organisaatio uudistettiin. Asiajohtamisesta siirryttiin henkilöstöjohtamiseen ja osallistavaan toimintakulttuuriin. Virastossa on muun muassa luotu uusia kanavia henkilöstön osallistamisen mahdollistamiseksi. Toimintakulttuuri ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä.
− Henkilöstön osallistaminen on ollut ja pysyy lähellä sydäntäni. On olennaista, että meillä on kanavia ottaa kantaa asioihin. Näitä kanavia ei varmastikaan vielä käytetä niin tehokkaasti kuin voisi mutta sekin varmasti parantuu koko ajan, Vainio kertoo.
Vainio korostaa, että henkilöstön on voitava ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin ennen kuin päätöksiä tehdään. Osallistaminen on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa eri asioiden valmistelussa. Hätäkeskuslaitoksessa on luotu Johdamme Paremmin -toimintamalli, jonka myötä johtamista kehitetään jatkuvasti.
− Esimiesten pitää johtaa ensisijaisesti ihmisiä ja saada sillä tavalla asioita aikaan. On oivallettava, että vaikka meidän tulostavoitteemme kohdistuvat asioihin, niiden saavuttaminen tapahtuu ihmisten ei vain asioiden johtamisella, Vainio kertoo
− Kuten olen usein sanonut, olennaista on suunta eli että etenemme jatkuvasti parempaan suuntaan. Muutokset näyttävät tapahtuvat hitaasti mutta usein jälkikäteen voidaan nähdä, että aika nopeasti sittenkin asiat muuttuvat, Vainio kertoo
Toimintoja tehostettava
Valtion organisaatiot valmistelevat parhaillaan tuottavuusohjelmia. Sisäministeriön hallinnonala yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen kanssa selvisi pienemmillä säästötavoitteilla kuin muiden ministeriöiden hallinnonalat. Tässä näkyy nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne, joka edellyttää kokonaisturvallisuuden varmistamista.
Kaikesta huolimatta tuottavuusohjelma edellyttää toimintojen tehostamista tulevina vuosina myös Hätäkeskuslaitoksessa.
− Uskon vahvasti siihen, että hyvällä ja analyyttisellä otteella kykenemme saavuttamaan tuottavuusohjelman tavoitteet siten, että palvelutasomme pysyy korkealla tasolla. Tässäkin onnistuminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Asenne on pieni asia mutta sillä on aivan valtava merkitys, Taito toteaa.
Vainion mukaan laadukkaita hätäkeskuspalveluita saa kaikissa oloissa myös tulevaisuudessa.
− Uskon henkilöstömme vilpittömään haluun auttaa ja mikä voisi olla palkitsevampaa ja kunnioitettavampaa kuin osallistua ihmisen hengen pelastamiseen. Sitä teemme joka päivä. Luotan ja uskon henkilöstömme vahvaan asiantuntemukseen ja auttamisenhaluun. Väestön ei tarvitse olla huolissaan: apua saa hädän hetkellä edelleen.
Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion toiselle viisivuotiskaudelle Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajaksi 27.2.2025. Ylijohtajan kausi alkoi 1.3. ja se kestää viisi vuotta.
See also
Emergencies and problem situations abroad – This is what you should do
Knowing your location can save your life
Emergency response centres preparing for the school closing weekend
Emergencies and problem situations abroad – This is what you should do
Only approximately half of Finns know that the emergency number 112 works in all EU countries. When you call 112 in an EU member state, the call is always routed to a local emergency response centre.
Social emergencies require time
The Emergency Response Centre Agency also forwards tasks to social and crisis emergency services. In 2024, the number of these tasks increased by 4 percentage points compared to the previous year, overtaking the number of tasks forwarded to rescue services.
Fourteen-Year-Old’s Actions Prevented Greater Damage
Juho Karkiainen’s response to observing smoke and his courage to make an emergency call enabled the containment of a wildfire at an early stage. Thanks to Juho, the emergency response center was able to issue a rapid alert and relay crucial additional information to the rescue services.
Bullying Can Be a Crime – Recognizing Emergencies Is Crucial
It’s important to talk with children and young people about the importance of making an emergency call. For example, physical violence is always a crime, even if it’s referred to as school bullying. An ongoing violent situation is always a reason to call the emergency number 112.
Speed of action and location information are crucial in water rescues
In recent weeks, there has been a significantly higher number of drownings and serious near-miss incidents at public beaches than usual. Recognizing the situation and calling for help quickly is critical when someone ends up in the water. A drowning person is rarely able to call for help, which highlights the importance of others in noticing the emergency.