Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa

Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.
Väestö ikääntyy, poikkeukselliset sääolosuhteet voimistuvat, kyber- ja hybridivaikuttaminen lisääntyvät ja maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta, jopa turvattomuuden tunnetta.
Suomen turvallisuuskenttä on jatkuvassa muutoksessa, millä on heijastusvaikutuksia myös hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen ja laadunvarmistukseen. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan Taito Vainion mukaan turvallisuus on noussut keskiöön Ukrainan sodan myötä.
− Hätäkeskukset ja hätäkeskuspalvelut ovat sisäisen turvallisuuden selkäranka, koska me vastaanotamme hätäilmoitukset, teemme riskiarviot ja hälytämme tarvittavat voimavarat paikalle. Jos me emme kykene toimimaan, eivät ihmiset myöskään saa kiireellistä viranomaisapua, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kommentoi.
Vainio korostaa, että hätäkeskustoiminnan pitää olla varmistettu niin, että hätäkeskukset kykenevät toimimaan myös poikkeusoloissa. Tämä edellyttää varautumista fyysiseen turvallisuuteen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Lähivuosina esimerkiksi hätäkeskukset siirtyvät kalliosuojatiloihin.
− Etenemme toimitilaohjelmassa kohti parempaa fyysistä turvallisuutta siirtämällä hätäkeskukset kalliosuojatiloihin. Harva myös varmasti mieltää, että esim. hätäviestintäuudistusta tehdään etupäässä siksi, että hätäpuheluiden irrottaminen turvallisuusverkosta ja hätäpuheluiden hajauttaminen lisäävät tulevaisuudessa toimintavarmuuttamme erilaisissa olosuhteissa, Vainio kertoo
Varautumista on vahvistettu myös päätoimisella valmiusjohtajalla, joka valmistelee varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia.
Viiden vuoden pesti
Vainio aloitti toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana 1.maaliskuuta 2025. Ennen Hätäkeskuslaitokselle siirtymistä hän toimi sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998 lähtien, viimeisimpänä ohjaus- ja kehittämisjohtajana vuosina 2018 - 2020.
Kehittämistaitoja ja muutosjohtamista vaaditaan myös Hätäkeskuslaitoksella, joka toimintaympäristön muutosten lisäksi kohtaa muutoksia myös omassa ydintoiminnassaan. Tulossa on muun muassa uusi RTT-hätäilmoitusmalli. Samaan aikaan rakennetaan uusia toimintamalleja hätäkeskuksen ja eri toimijoiden tilannekeskusten välille.
− Kehittämistä tarvitaan mutta edelleen pyrin omalla toiminnallani siihen, että saamme kiireen pois valmistelusta ja pyrimme tekemään asiat hyvin. Tämä edellyttää vielä nykyistäkin parempaa priorisointia ja keskittymistä olennaiseen. Pyrimme uuden strategiamme mukaisesti entistä sujuvampiin toimintatapoihin hallinnossa ja operatiivisessa hätäkeskustoiminnassa. Minusta olennaista on kehittää ohjeita ja toimintamalleja, jotka esim. salitoiminnassa lyhentävät sidonnaisuusaikaa hätäpuheluihin, Vainio kertoo.
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian yhtenä painopistealueena on ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tahtotilana on korostaa erityisesti osaamisen, toimivan organisaation ja työyhteisön sekä hyvän työilmapiirin merkitystä ydintehtävien hoitamisessa.
− Panostaminen henkilöstön ammattitaitoon ja hyvinvointiin johtavat vahvaan sitoutumiseen Hätäkeskuslaitokseen. Tämän strategian osa-alueen halusin näkyvän edelleen. Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan ja suunta on ollut oikea. Tätä on kuitenkin jatkettava, jotta kykenemme pitämään yllä ja jopa vielä parantamaan työhyvinvointia edelleen.
Vuoden 2024 alussa Hätäkeskuslaitoksen organisaatio uudistettiin. Asiajohtamisesta siirryttiin henkilöstöjohtamiseen ja osallistavaan toimintakulttuuriin. Virastossa on muun muassa luotu uusia kanavia henkilöstön osallistamisen mahdollistamiseksi. Toimintakulttuuri ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä.
− Henkilöstön osallistaminen on ollut ja pysyy lähellä sydäntäni. On olennaista, että meillä on kanavia ottaa kantaa asioihin. Näitä kanavia ei varmastikaan vielä käytetä niin tehokkaasti kuin voisi mutta sekin varmasti parantuu koko ajan, Vainio kertoo.
Vainio korostaa, että henkilöstön on voitava ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin ennen kuin päätöksiä tehdään. Osallistaminen on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa eri asioiden valmistelussa. Hätäkeskuslaitoksessa on luotu Johdamme Paremmin -toimintamalli, jonka myötä johtamista kehitetään jatkuvasti.
− Esimiesten pitää johtaa ensisijaisesti ihmisiä ja saada sillä tavalla asioita aikaan. On oivallettava, että vaikka meidän tulostavoitteemme kohdistuvat asioihin, niiden saavuttaminen tapahtuu ihmisten ei vain asioiden johtamisella, Vainio kertoo
− Kuten olen usein sanonut, olennaista on suunta eli että etenemme jatkuvasti parempaan suuntaan. Muutokset näyttävät tapahtuvat hitaasti mutta usein jälkikäteen voidaan nähdä, että aika nopeasti sittenkin asiat muuttuvat, Vainio kertoo
Toimintoja tehostettava
Valtion organisaatiot valmistelevat parhaillaan tuottavuusohjelmia. Sisäministeriön hallinnonala yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen kanssa selvisi pienemmillä säästötavoitteilla kuin muiden ministeriöiden hallinnonalat. Tässä näkyy nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne, joka edellyttää kokonaisturvallisuuden varmistamista.
Kaikesta huolimatta tuottavuusohjelma edellyttää toimintojen tehostamista tulevina vuosina myös Hätäkeskuslaitoksessa.
− Uskon vahvasti siihen, että hyvällä ja analyyttisellä otteella kykenemme saavuttamaan tuottavuusohjelman tavoitteet siten, että palvelutasomme pysyy korkealla tasolla. Tässäkin onnistuminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Asenne on pieni asia mutta sillä on aivan valtava merkitys, Taito toteaa.
Vainion mukaan laadukkaita hätäkeskuspalveluita saa kaikissa oloissa myös tulevaisuudessa.
− Uskon henkilöstömme vilpittömään haluun auttaa ja mikä voisi olla palkitsevampaa ja kunnioitettavampaa kuin osallistua ihmisen hengen pelastamiseen. Sitä teemme joka päivä. Luotan ja uskon henkilöstömme vahvaan asiantuntemukseen ja auttamisenhaluun. Väestön ei tarvitse olla huolissaan: apua saa hädän hetkellä edelleen.
Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion toiselle viisivuotiskaudelle Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajaksi 27.2.2025. Ylijohtajan kausi alkoi 1.3. ja se kestää viisi vuotta.
See also
Task prioritisation makes it possible to provide help in acute emergencies
2024 in review
Meeting a person is the core of the work of an ERC operator
Director General Taito Vainio: our reliability will be maintained in all circumstances
Taito Vainio started his second five-year term as the Director General of the Emergency Response Centre Agency in early March. In the coming years, his work will be characterised by the challenges arising from the changes in the operating environment.
Task prioritisation makes it possible to provide help in acute emergencies
The Emergency Response Centre Agency’s guidelines for handling prehospital emergency care tasks were revised at the end of November 2023. The change is reflected in the number of tasks assigned to prehospital emergency care and in their priority distribution.
2024 in review
The Emergency Response Centre Agency’s financial statements for 2024 are complete. The service level of emergency response centre (ERC) operations remained good, even though we were not able to meet all our performance targets. During 2024, absences due to illness decreased and the work load was evened out. Customer confidence and satisfaction in ERC operations remained high.
Record number of emergency calls interpreted
The growth in the foreign-language population is reflected in the number of interpreted emergency calls. The demand for Ukrainian interpretation, for example, has increased significantly over the past few years.
Statistics on the emergency number 112
In 2024, the Emergency Response Centre Agency received an average of 7,600 emergency calls every day. Of these calls, 1,600 should not have been made to the emergency response centre. Roughly one half of the calls were passed on to authorities while the other half were handled by the emergency response centre operator through guidance and advice. The average time in which an emergency call was picked up was seven seconds.