Selvitys: Kotoutumisohjelmat lisäävät yhteistyötä mutta tarvitsevat lisää tavoitteellisuutta

Kuntien kotouttamisohjelmat lisäävät yhteistyötä ja sitouttavat päätöksentekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Ohjelmien tavoitteellisuutta ja erityisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa täytyy kuitenkin kehittää, arvioi Innolink Groupin ja Siirtolaisinstituutin toteuttama selvitys.
Kotoutumisohjelmien valmistelutyö vahvistaa yhteistyötä seudullisesti kuntien välillä, eri sektoreiden ja eri viranomaisten välillä. Kuntien kotouttamisohjelmat eroavat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan paljon sisällöiltään ja käyttöfunktioiltaan erityisesti sen suhteen, onko ohjelma tavoiteohjelma, palveluiden kuvaus tai niiden välimuoto.
Tavoitteiden asettelu ja seuranta painottuvat toimenpiteisiin eikä kotoutumisen edistämisen seurantaan, jos tavoitteita ylipäänsä on esitetty. Useissa kunnissa kotoutumisen edistymisen mittaaminen ei ole riittävän konkreetista, tai kotoutumisen seurantaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ei pahimmillaan edes pyritä.
Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjausta ohjelmien tekemiseen
Selvitys kuntien kotoutumisohjelmista -selvityksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ovat laatineet Innolink Group ja Siirtolaisinstituutti. Selvityksen tuloksia käytetään Kotoutumisen selonteon jälkeen käynnistetyssä kotoutumislain uudistamistyössä.
Kunnissa ei selvityksen mukaan aina ole osaamista tai resursseja tehdä vaativaa tavoitteellista ohjelmatyötä. Tämän vuoksi ohjelmatyölle tulisi antaa nykyistä enemmän tukea ja tarkempia ohjeita, jos kotouttamisohjelmaa tullaan vaatimaan myös tulevassa lainsäädännössä.
Osa kunnista toivoo myös yhteisiä kotoutumisen mittareita. Toisaalta kuntien erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista.
Kotoutumisohjelmat pitää kytkeä osaksi kuntien strategista toimintaa
Suurimmassa osassa kuntia kotoutumisohjelmat on kuitenkin koettu hyödyllisiksi. Ohjelmat helpottavat erityisesti tiedon välittämistä ja herättävät keskustelua ja lisäävät yhteistyötä. Ohjelmien hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ne tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi kuntien strategista toimintaa, muistuttaa selvitys.
Kuntien tulisi myös lisätä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osallistaa maahanmuuttaneita ja muita kuntalaisia ohjelmien valmisteluun. Valtionhallinnon pitäisi puolestaan selkeyttää kotoutumisohjelmia koskevaa ohjeistusta, järjestää kunnille koulutusta ja tarjota tukea kotoutumisen seurantaan.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Antti Kaihovaara, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7125,
Finnish Emergency Response Centre operations attracting international interest
Each year, the unique Finnish model for producing ERC services attracts international guests to visit Finland in order to monitor daily operations at emergency response centres. Visitors want to emulate the model, which is cost efficient and makes it possible to dispatch help quickly.
Director General Taito Vainio: our reliability will be maintained in all circumstances
Taito Vainio started his second five-year term as the Director General of the Emergency Response Centre Agency in early March. In the coming years, his work will be characterised by the challenges arising from the changes in the operating environment.
Task prioritisation makes it possible to provide help in acute emergencies
The Emergency Response Centre Agency’s guidelines for handling prehospital emergency care tasks were revised at the end of November 2023. The change is reflected in the number of tasks assigned to prehospital emergency care and in their priority distribution.
2024 in review
The Emergency Response Centre Agency’s financial statements for 2024 are complete. The service level of emergency response centre (ERC) operations remained good, even though we were not able to meet all our performance targets. During 2024, absences due to illness decreased and the work load was evened out. Customer confidence and satisfaction in ERC operations remained high.
Record number of emergency calls interpreted
The growth in the foreign-language population is reflected in the number of interpreted emergency calls. The demand for Ukrainian interpretation, for example, has increased significantly over the past few years.