Saako hätäkeskuksesta apua?
Hätäkeskuspalveluun kohdistuu paljon harhaluuloja ja vanhaa tietoja, jotka voivat vaikuttaa hätäilmoituksen tekijän palveluodotuksiin. Lue uutisesta, mitä jokaisen pitäisi Suomessa tietää hätänumerosta.
Tilasitko ambulanssin sairaankuljetusta varten? Miksi hätäkeskuspäivystäjä kyselee turhia? Miksi potilas pyydetään puhelimeen? Mikäli olet ajatellut näin, sinulla on todennäköisesti vanhentunutta tai väärää tietoa hätäkeskuksen palvelusta. Palveluodotus voi perustua virheellisiin oletuksiin, mikäli sinulla ei ole ajantasaista tietoa hätäkeskuspalvelusta.
Hätäkeskuksesta ei tilata apua
Kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa, on kyse kiireellisestä hätätilanteesta. Paikalle tarvitaan tällöin ensihoitoa, poliisia, pelastusta, sosiaalipäivystystä tai useampaa viranomaista yhtä aikaa.
Avuntarvitsijan tärkein tehtävä on tunnistaa, onko hätätilanne kiireellinen ja soittaa silloin hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi ilmoituksen perusteella tilanteen, antaa ohjeita ja välittää tehtävän tarvittaessa oikeille viranomaisille. Hätäilmoituksen tekijä ei päätä, minkälaista apua tarvitaan tai kuinka kiireellinen se on. Arvion tekee aina hätäkeskuspäivystäjä.
Hätäilmoitus tehdään aina meneillään olevasta tilanteesta. Epävarmassa tilanteessa kannattaa soittaa hätänumeroon, jolloin päivystäjä ohjeistaa, miten toimia.
Tärkeintä on vastata kysymyksiin
Hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä tilannetta kysymyksillä, jotta avun tarve, tilanteen kiireellisyys sekä tarvittavat resurssit saadaan selville.
Vastaamalla kysymyksiin, autat hätäkeskuspäivystäjää ja hälytettäviä viranomaisia tehtävän hoitamisessa. Esimerkiksi kolarissa voi olla osallisena sähköauto, kuorma-auto, hirvieläin tai useita ihmisiä. Tilanteesta riippuen tehtävälle pitää välittää joko ensihoito, pelastus tai poliisi tai kaikki viranomaiset samaan aikaan sekä erityistä kalustoa tehtävän hoitamiseen.
Apua voi saada ohjeen muodossa
Jos hätäkeskuspäivystäjä arvioi, ettei tilanne vaadi hälytettävää viranomaisapua, ilmoittajalle annetaan neuvoja, miten tilanne voidaan hoitaa itse tai mihin ottaa yhteyttä. Esimerkiksi nenäverenvuodon tyrehdyttämisessä päivystäjä voi antaa ohjeita ja tarvittaessa ohjata terveysneuvontaan.
Hälyttämättä jättäminen ei tarkoita avun kieltämistä. Kyse ei ole kiireellisestä viranomaistehtävästä, mutta apua on tarjolla muilla tavoin.
Hätäkeskus arvioi tietoa, ei tunnetta
Hätäpuhelua ei tule verrata perinteiseen asiakaspalveluun. Päivystäjän ammattitaito vaatii jämäkkyyttä, ja puhelu kannattaa nähdä samanlaisena kuin ensihoitajan kohtaaminen: tavoitteena on auttaa mahdollisimman nopeasti ja usein henkeä pelastaen.
Hätäpuhelu kannattaa soittaa aina itse, jos mahdollista, sillä päivystäjä saa parhaat tiedot suoraan avuntarvitsijalta. Vaikka potilaalla olisi sairauskohtaus, päivystäjä voi arvioida tilannetta esimerkiksi hengitystä kuuntelemalla.
Lapset ja ikäihmiset soittavat usein läheisilleen, eikä hätäpuhelu aina tule suoraan tapahtumapaikalta. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa ja vaikeuttaa tilanteen arviointia.
Mikä on turha puhelu?
Kaikki arjen yllättävät ongelmat eivät ole hätätilanteita. Hätänumeroon ei pidä soittaa, jos haluat vain vastauksia kysymyksiin tai kuljetuksen päivystykseen. Hätäkeskus ei voi kertoa esimerkiksi tietoja toisesta henkilöstä tai antaa ohjeita lääkkeiden annostuksiin.
Aiemmin ambulanssi tarkoitti sairaankuljetusta, mutta nykyään puhutaan ensihoidosta, joka antaa hoitoa tapahtumapaikalla tai kuljetuksen aikana. Päivystysapu 116 117 auttaa äkillisissä terveysongelmissa ja päivystyspalveluihin hakeutumisessa.
Kuka päättää avunsaannista?
Hätäilmoituksen arvioinnissa ja tehtävän välittämisessä noudatetaan aina hälytettävien viranomaisten antamia ohjeita. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat ohjeistaneet, mitä resursseja eri tehtäviin käytetään eri alueilla, kohteissa ja olosuhteissa.
Jos riskinarvio täyttää tehtävän välittämisen kriteerit, sille määritellään kiireellisyysluokka: A-, B-, C- tai D-tehtävä. A on kiireellisin ja D vähiten kiireellinen. Kiireellisimmät tehtävät priorisoidaan etusijalle, ja vähemmän kiireelliset voivat joutua odottamaan. Hätäkeskus ei voi vaikuttaa hälytettävien viranomaisten määrään.
Näkeekö hätäkeskus, mistä soitat?
Hätäkeskuspäivystäjä selvittää tapahtumapaikan ensisijaisesti suoraan hätäilmoituksen tekijältä. Mikäli tarkka tapahtumapaikka ei ole avuntarvitsijalla tiedossa, päivystäjä pyrkii tarkentamaan sijaintia lisäkysymyksillä.
Avuntarvitsijalta saadun tiedon tukena voidaan käyttää erilaisia teknisiä paikannusmenetelmiä. Paikannus ei kuitenkaan kerro, mihin asuntoon, mille kaistalle tai mihin ajosuuntaan apua pitää välittää. Siksi vuorovaikutus on tärkeää myös sijainnin määrittämisessä.
Hätätilanteessa Sinua helpottaa se, että apua saa yhdestä numerosta. Sinun ei tarvitse itse tietää, mitä viranomaisapua tarvitset. 112 on hätätilanteessa lähellä.
See also
eCall emergency call system prevents road deaths, false calls burden emergency services
Number of emergency calls at a low point
Demanding ERC operator work requires extra investment in wellbeing at work
Can you get help from the emergency response centre?
There are many misconceptions and outdated notions about emergency response centres that can affect expectations regarding their services. This news article explains what everyone in Finland should know about the emergency number.
Emergency warning transmission system to be tested on 5 June
The official emergency warning transmission system is tested regularly. The purpose of the test is to test the functioning of systems.
Reliability in all circumstances
The Emergency Response Centre Agency is focusing on preparedness. Technical solutions, expertise and cooperation are the building blocks of overall preparedness.
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.