Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara ja strateginen painopiste. Uudessa työhyvinvointiohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain lokakuun 10. päivänä. Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua mm. henkisen hyvinvoinnin edistämisestä. Yksi osa mielenterveyttä on mielekäs työ, jonka rakenteet tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yksi Hätäkeskuslaitoksen strategisista painopisteistä on ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön hyvinvointiin on keskitytty yhä vahvemmin viime vuosien aikana. Virastosta löytyykin nykyään työhyvinvoinnin asiantuntija, joka keskittyy henkilöstön hyvinvointiin, työhyvinvointitoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen, työkykyjohtamisen kehittämiseen, työterveysyhteistyöhön, työsuojeluun ja tiedolla johtamisen tukemiseen. 

− Hätäkeskuspäivystäjien työ on erittäin vaativaa ja kuormittavaa, mikä edellyttää erityistä tukea ja panostusta työhyvinvointiin. Viime vuosina olemmekin panostaneet työkykyjohtamisen kehittämiseen ja vertaistukiohjaustoimintaan, joiden vaikutukset ovat selvästi jo nyt nähtävissä, työhyvinvointiasiantuntija Paula Forsten kertoo. 

Paula on työskennellyt Hätäkeskuslaitoksessa kymmenen vuoden ajan: ensin yhdeksän vuotta viestinnän asiantuntijan ja vuoden 2024 alusta lähtien työhyvinvoinnin asiantuntijan tehtävissä. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiessaan hän kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja pystyvänsä välillisesti vaikuttamaan koko Suomen turvallisuuteen. Paula innostuu, kun hän saa kertoa löytämistään kehittämismahdollisuuksista.

− Vahvin motivaatiotekijä minulle on jatkuva kehittäminen. Koen että minulla on jalat maassa, mutta samalla näen ympärilläni jatkuvasti kehittämismahdollisuuksia ja ratkaisuja, hän sanoo.

Työhyvinvointiohjelma tuo jatkuvuutta

Virastossa on juuri vahvistettu uusi työhyvinvointisuunnitelma, joka jatkuu vuoteen 2028 saakka. Ohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.

− On aivan keskeistä, että jokaisella esihenkilöllä on hyvä osaaminen ja tietoperusta työkykyjohtamiseen, johon sisältyy työhyvinvoinnin, terveyden, osaamisen ja työn sujuvuuden johtaminen. Käytännössä se on esimerkiksi varhaista tukea työkykyhaasteissa, työolojen ja työn kuormituksen seurantaa sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, Paula kertoo.

Riittävä tietoperusta on tärkeää myös virastotasolla. Hätäkeskuslaitos onkin siirtynyt käyttämään HenkilöstöBaroa, valtion yhteistä henkilöstötutkimusta, joka tarjoaa valtion työnantajille työvälineen strategiseen johtamiseen. Tutkimuksella kerätään henkilöstöltä nimetöntä palautetta eri teemoista, johdon ja esihenkilöiden HR-tiedolla johtamisen tueksi. Se auttaa valitsemaan ja tekemään tietoon perustuvia toimenpiteitä, ja tuo muutoksen mitattavaan muotoon.

Tietoperustan lisäksi työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää työurajohtamista. 

− Keskeistä on ymmärtää ihmisen työelämän kaarta. Perinteisesti on keskitytty pitkään porskuttaneisiin ja vastavalmistuneisiin, mutta nyt kiinnitetään vahvempaa huomiota myös työuran muihin vaiheisiin, Paula toteaa.

Työuraansa aloittavat tarvitsevat itseluottamusta vahvistavia kokemuksia ja roolimalleja, joihin voi samastua.

− Vastavalmistuneiden päivystäjien työuran alkua pyritään tukemaan monipuolisilla ammatinhallinnan ja työhyvinvoinnin tukitoimilla. Ensimmäinen vuosi on monella tapaa tärkeä, Paula lisää.

Työurajohtaminen tekee näkyväksi myös muut työyhteisön ryhmät, ja kattaa koko työuran hallinnan ja kehittämisen.

Vertaisen tuki kannattelee

Vertaistukitoiminta käynnistyi virastossa vuoden 2024 alussa, ja se on vakiinnuttanut paikkansa henkisen tuen yhtenä muotona. Vertaistuki on suunnattu kaikille, jotka kokevat kuormitusta esimerkiksi yksittäisestä työtehtävästä tai kasvavasta, kumulatiivisesta stressistä. Vertaistuki toimii tarvittaessa pidemmän aikavälin jatkumona defusing-jälkipurkukeskustelulle.

− Vertaistukitoiminnan vahvuutena on se, että vertaistukiohjaaja ymmärtää hätäkeskuspäivystäjän ammatin kokonaisuuden ja piirteet paremmin kuin kukaan ulkopuolinen, Paula toteaa.

Virastoon on koulutettu jo yli 40 vertaistukiohjaajaa. Heillä on tiivis yhteydenpito, ja he kokoustavat säännöllisesti.

Vertaistukitoiminta on yksi virastosta löytyvistä henkisen tuen muodoista. Sen lisäksi on käytössä defusing sekä työterveyshuollon puolelta järjestyvä debriefing, työnohjaus ja posttraumatyöpaja. Viidessä keskuksessa vierailee säännöllisesti myös työpaikkapappi. Lisäksi löytyy kattavat työterveyshuollon palvelut. 

Useammasta keskuksesta löytyy myös erillinen taukohuone rauhoittumista varten.

Palautumisessa piilee potentiaalia

Tärkeä osa työhyvinvointia on myös kaikki se, mitä tekee työn ulkopuolella. Palautuminen ei tarkoita ainoastaan lepoa työvuoron jälkeen, vaan myös mielen ja kehon tasapainoa arjessa. Etenkin vaativassa tehtävässä ja vuorotyössä palautumisen tarve korostuu, jolloin pienetkin keinot rentoutua, irrottautua työstä ja vahvistaa voimavaroja ovat ratkaisevia jaksamisen kannalta. Tutkimusten mukaan hyvä palautuminen parantaa keskittymiskykyä, vähentää virheitä ja lisää työtyytyväisyyttä. 

Palautumisen keinot ovat yksilöllisiä – toiselle se voi olla liikunta tai ulkoilu, toiselle rauhallinen hetki läheisten kanssa. Paula korostaa, että kun palautumiseen panostetaan, kasvaa myös työn imu ja pitkän aikavälin työkyky.

− Tässä jokainen voi löytää kehittymisen mahdollisuuksia. Lähteekö ulos työpäivän jälkeen vai jääkö sohvalle tuijottamaan puhelinta? Palautumiseen liittyy monia taitoja. Se on osaamista, jota voi harjoitella, hän sanoo.
− Uusia liikuntalajeja ja palautumisen keinoja kokeillaan myös tyhypäivissä, Paula lisää.

Osallistaminen on avoimen vuoropuhelun mahdollistamista

Hätäkeskuslaitos otti käyttöön uuden johtamisjärjestelmän vuoden 2024 alusta. Arjessa uudistus näkyy mm. henkilöstön osallistamisen parantumisena. Osallistaminen tarkoittaa henkilöstön aktiivista osallistamista päätöksentekoon, tiedon jakamiseen ja kehittämiseen. Paulan mukaan se on kuuntelemista, vaikutusmahdollisuuksien tarjoamista ja avoimen vuoropuhelun mahdollistamista.

− Fasilitoimalla keskustelua luomme tilaa kohtaamiselle. Osallistaminen on kaikki niitä keinoja, joilla saadaan henkilöstö mukaan keskustelemaan, ideoimaan ja valmistelemaan. Niitä ovat esimerkiksi kyselyt ja johdon kyselytunnit, työpajat, ryhmäpajat ja viraston yhteinen aloitetoiminta, hän kertoo.
Osallistaminen liittyy kiinteästi organisaatiokulttuuriin ja sen kehittämiseen. 

− Osallistamisesta ja vuoropuhelusta syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Yhtenä kehittämismahdollisuutena on mm. palautteen antaminen ja jatkuvan oppimisen kulttuuri, Paula lisää.

Hyvinvointi työssä on yhteinen mahdollisuus

Hyvinvoinnin ääressä työskentelee työhyvinvointiastiantuntijan lisäksi moni muukin: henkilöstöpäällikkö, hätäkeskusten apulaispäälliköt, esihenkilöt, tyhy-ryhmät, työsuojelu ja työterveystiimit. Lopulta työhyvinvointi on kaikkien yhteinen tehtävä. 

− Jokaisella on päivittäin mahdollisuuksia ja vastuu tehdä valintoja. Hyvinvointi voi rakentua lopulta pienistä päätöksistä, Paula rohkaisee.

Edit 10.10.2025 klo 8.39 Otsikosta Palautumisessa piilee potentiaalia korjattu kirjoitusvirhe.