Katsaus vuoteen 2024
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2024 on valmistunut. Hätäkeskustoiminnan palvelutaso pysyi hyvällä tasolla, vaikka kaikki tulostavoitteet eivät toteutuneet. Vuoden aikana henkilöstön sairauspoissaolot laskivat ja työkuorma tasaantui. Asiakkaiden luottamus ja tyytyväisyys hätäkeskustoimintaan säilyi korkealla.
Vuosi 2024 näyttäytyi Hätäkeskuslaitoksen silmin muutoksen vuodelta. Vuoden alussa tuli voimaan uusi johtamisjärjestelmä, joka uudisti organisaatiorakennetta ja toimintatapoja viraston sisällä. Samaan aikaan hätäkeskustoimintaa koskeva laki muuttui, jonka myötä hätäkeskustoimintaan osallistuvista viranomaisista tuli rekisterinpitäjiä omien tietojen osalta. Vuosi oli myös kokonaisuudessaan ensimmäinen uudistetulla ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeella. Muutoksilla oli heijastuksia hätäkeskustoimintaan.
Keskimääräinen vastausaika kasvoi
Viime vuonna hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa. Tämän osalta tulostavoitetta ei saavutettu, sillä tavoitetasoksi oli asetettu viisi sekuntia. Vastausajan pitenemiseen vaikutti muun muassa puoliautomaattisen vastausmahdollisuuden käyttöönotto, verkottumisaikojen säätö sekä tehtävänkäsittelyaikojen kasvu.
Tehtävänkäsittelyaikojen kasvu selittyy erityisesti ensihoidon tehtävänkäsittelyuudistuksella. Uudistus lisäsi yhden kiireellisen tehtävän käsittelyaikaa noin 20 sekunnilla. Tulos oli odotettu, sillä uudistuksessa painotetaan erityisesti tehtävänkäsittelyn laatua nopeuden sijaan.
Toinen selittävä tekijä on sosiaalitoimen tehtävämäärän kasvu. Sosiaalitoimen tehtävät kasvoivat viime vuonna 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
− Sosiaalitoimen tehtävissä käsittelyajat ovat pitkiä, sillä tehtävät ovat moniulotteisia ja linkittyvät usein muihin viranomaisiin. Tehtävät myös vaativat päivystäjältä useita kirjauksia hätäkeskustietojärjestelmään, Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja kertoo.
Varautumista vahvistettu
Hätäpuheluihin vastattiin 98 prosenttisesti 30 sekunnissa. Tämän osalta tulostavoite saavutettiin. Tavoitteen saavuttamisessa auttoi verkottunut toimintamalli, jonka avulla turvataan hätäkeskustoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Varautumista on vahvistettu viime vuoden aikana muutoinkin. Hätäkeskustoiminta ja siihen liittyvä tekniikka on varmistettu, ja poikkeustilanteita harjoiteltu säännöllisesti kaikissa keskuksissa. Myös toimitilaohjelma käynnistettiin tulostavoitteiden mukaisesti. Toimitilaohjelman yhtenä tarkoituksena on edistää varautumista ja ennaltaehkäistä talotekniikan elinkaareen liittyviä riskejä. Lähivuosien tavoitteena on hätäkeskusten muuttaminen kalliosuojatiloihin.
− Turvallisuusympäristön muutokset heijastuvat toimintaamme. Hätäkeskuspalveluita on tuotettava kaikissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Toimintaa on suojattava niin toimitilojen kuin tekniikankin osalta, Vainio kertoo.
Ensihoitouudistus näkyi tilastoissa
Ensihoitouudistuksen vaikutukset näkyivät asiakaspalautteiden ja hallintokanteluiden määrien kasvussa. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitos vastaanotti yhteensä 1 139 asiakaspalautetta, kun vuotta aiemmin palautteita tuli 1 014 kappaletta.
Hallintokanteluita toimitettiin Hätäkeskuslaitokselle vuonna 2024 yhteensä 91. Hallintokanteluiden määrä kasvoi vuodesta 2023, jolloin kanteluita toimitettiin 58. Suurin osa saapuneista kanteluista ja palautteista koski ensihoitotehtäviä.
− Aina muutokset aiheuttavat myös negatiivisia tunteita. Olimme siis osanneet varautua tähän. Palautteiden ja kanteluiden määrä suhteessa hätäilmoitusten kokonaismäärään on kuitenkin todella alhainen, vain muutama promille, Vainio toteaa.
Pääsääntöisesti kanteluiden aiheina ovat tapahtumat, joissa toivotunlainen apu on tullut evätyksi, avun odottamisen ajallinen kesto on koettu pitkäksi tai hätäkeskuspäivystäjän käytös hätäpuhelun käsittelyssä on koettu epäasialliseksi. Tavallisimmin hallintokanteluun annetussa päätöksessä todettiin, että asia ei anna aihetta jatkotoimiin Hätäkeskuslaitoksessa.
Henkilöstötilanne parani
Yksittäinen päivystäjä otti vastaan 6 010 hätäilmoitusta, kun vuotta ennen 6 670. Työmäärän keventymiseen vaikutti hätäilmoitusten määrän vähenemisen lisäksi onnistuneet rekrytoinnit, verkottunut toimintamalli ja sairauspoissaolojen lasku.
Vuonna 2024 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 14,5 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 15,6. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 16,2 työpäivää/henkilö (2023: 17,7) ja hallintohenkilöstön 7,7 työpäivää/henkilö (2023: 7,0).
Henkilöstömäärä säilyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2024 lopussa Hätäkeskuslaitoksessa työskenteli 619 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 604 henkilötyövuotta.
− Vuoden aikana pilotoimme vertaistukiohjaajatoimintaa, jolla tavoiteltiin psykososiaalisen kuormituksen purkamisen parantamista ennakoivasti ja paikallisesti. Myös esihenkilötyöhön panostettiin antamalla yksilöllistä valmennusta ja koko henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta työnohjaukseen, Vainio kertoo.
Asiakastyytyväisyys ja luottamus edelleen korkealla
Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa 112-palveluun. Syksyllä 2024 tehdyssä kyselyssä asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä hätäilmoituksen vastaamisen nopeuteen (4,52) ja hätäkeskuspäivystäjien antamien ohjeiden selkeyteen (4,47). Asiakkaista 93 % koki saavansa apua, kun soitti hätänumeroon 112.
Luottamus&Maine-tutkimuksessa Hätäkeskuslaitos saavutti viime vuonna kolmannen sijan. Viraston saama arvosana kyselyssä oli 3.84, tavoitteen ollessa 3.5. Hätäkeskuslaitoksen kohdalla kansalaiset kokivat parhaimmaksi maineen osa-alueeksi vastuullisuuden. Tutkimukseen osallistui 82 julkishallinnon organisaatiota.
− On hienoa, että luottamus ja asiakastyytyväisyys ovat säilyneet vahvana. Hätäkeskusammattilaiset tekevät merkittävää työtä ja heidän ammattitaitoonsa voi luottaa hädän hetkellä. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että asiakkaat saavat jatkossakin laadukkaita hätäkeskuspalveluita kaikissa oloissa, Vainio kertoo.
Tutustu vuoden 2024 tilinpäätöksen tiivistelmään.
Lue tiedotteesta vuoden 2024 operatiivisista luvuista.
Edit 28.3.2025 klo 16:10 Kieliversioihin lisätty kuva.
See also
Need for interpreting in emergency calls increases significantly
A Healthy Workforce at the Core of Results
Number of emergency calls at a low point
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.
How is the public warned about hazards?
In Finland, there are two ways to quickly warn people, for example about an imminent danger from the air: Emergency warning and alarm signal. The 112 Suomi mobile app is already one of the channels for communicating emergency warnings.
eCall emergency call system prevents road deaths, false calls burden emergency services
The automatic emergency call system eCall is installed in roughly one in eight Finnish passenger cars and vans. According to a study commissioned by the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, the eCall system prevented an estimated one road fatality between 2019 and 2023 in Finland. From the perspective of emergency response centres, the main problem is false eCall notifications, which account for around 80 per cent of all eCalls.
How to report an emergency in Finland even if you do not know the language
There is only one emergency number in Finland, 112, where you will get help in emergencies. The emergency number can help you no matter which language you speak.