Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös 2025
Hyvinvoiva henkilöstö tulosten ytimessä
Vuonna 2025 Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan, ja henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla valtion tuottavuusohjelmaan liittyvistä säästöistä huolimatta.
Julkisen talouden kiristyessä myös Hätäkeskuslaitos on joutunut tekemään lukuisia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen määräraha vuonna 2025 oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Tästä huolimatta siirtyvää määrärahaa jäi 20,9 miljoonaa euroa, joka on pääosin sidottu viivästyneisiin investointiprojekteihin.
Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin vuonna 2024 valtion säästöihin liittyvä tuottavuusohjelma.
Toimintatapojen kehittäminen sekä tuleva virastorakenteen muutos mahdollistaa tehokkaamman työnjaon ja resursoinnin. Vuonna 2025 viraston henkilöstömäärä oli yhteensä 631 henkilöä, joista 87 % oli vakituisessa virassa ja loput määräaikaisessa virkasuhteessa. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta (619 henkilöä vuonna 2024). Vuonna 2025 vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli myös aiempaa pienempi, 5,9 %, poistuman ollessa yhteensä 37 henkilöä (6,4 % vuonna 2024).
– Käynnistimme vuoden 2025 lopussa Hätäkeskuslaitoksessa yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on uudistaa virastorakennettamme kuluvan vuoden aikana. Rakenteelliset muutokset ja henkilöstövähennykset eivät koske operatiivista toimintaamme, vaan ne toteutetaan hallinnon puolen tehtävissä luonnollisen poistuman kautta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön jäädessä eläkkeelle tai vaihtaessaan muusta syystä työpaikkaa, arvioimme tehtävien järjestämisen erikseen, kuvailee Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.
Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoiden rekrytointiin kiinnitettiin vuonna 2025 erityistä huomiota. Uuden valmistuneet hätäkeskuspäivystäjät ohjattiin töihin niihin hätäkeskuksiin, joissa oli suurin henkilöstötarve. Virastoon rekrytoitiin yhteensä 38 vastavalmistunutta hätäkeskuspäivystäjää, ja resurssien käyttöaste koko virastossa oli noin 96,7 %.
– Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan virastomme viime vuosien rekrytointitarpeita. Tällä hetkellä koulutustilanne vaikuttaa hyvältä, ja olemme toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Tänä vuonna aloittaa pääkaupunkiseudulla yksi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, josta saamme lisätyövoimaa suurimmasta henkilöstövajeesta kärsivään Keravan hätäkeskukseemme.
Sairauspoissaolot laskivat
Tuottavuusohjelmasta huolimatta Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä oli 13,9 työpäivää / henkilö, kun vuonna 2024 määrä oli 14,5. Sairauspoissaolojen määrät eroavat hallintohenkilöstön ja päivystyshenkilöstön välillä selvästi. Hallintohenkilöstön sairauspoissaolot olivat 6,8 työpäivää (7,7 vuonna 2024), ja päivystyshenkilöstön 15,6 työpäivää (16,2 vuonna 2024).
– Olemme panostaneet erityisen paljon viime vuosina työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työstä palautumiseen. Hätäkeskuspalvelu on listattu yhdeksi psykososiaalisesti kuormittavimmista aloista. Koska kyse on aikakriittisestä palvelusta, jossa päivystäjät joutuvat jatkuvasti käsittelemään traumaattisia tilanteita ja tekemään nopeita päätöksiä, on hyvinvoiva henkilöstö avainasemassa onnistuneen palvelun tuottamisessa. Panostuksemme työhyvinvointiin on näkynyt muun muassa sairauspoissaolojen vähenemisenä jo kolmena vuotena peräkkäin.
Tyytyväinen henkilöstö
Yksittäinen hätäkeskuspäivystäjä vastaanotti vuositasolla 5330 hätäilmoitusta. Määrä laski selkeästi edellisvuoteen verrattuna (6010 hätäilmoitusta vuonna 2024). Tähän vaikutti osaltaan se, että vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä vuonna 2025 laski 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää enimmäkseen hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden väheneminen. Myös toimintatapojen kehittäminen on mahdollistanut tehokkaamman työnjaon ja resursoinnin. ,
Henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2025 todettiin myös hyväksi. Valtionhallinnon yhteisen Henkilöstöbaron tulokset osoittavat, että viraston kokonaistyytyväisyys saavutti hyvän tason 3,01 asteikolla 1-4.
Hätäkeskuslaitos on onnistunut parantamaan toimintansa tehokkuutta ja henkilöstön hyvinvointia talouden tiukentuessa.
– Laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Tämä sekä sairauspoissaolojen lasku, työtyytyväisyyden hyvä taso sekä rekrytointitoimenpiteiden onnistuminen ovat myönteisiä merkkejä siitä, että olemme pystyneet keskittymään oikeisiin asioihin budjettimme kiristyessä. Viraston taloudellinen tilanne on säilynyt melko vakaana, ja luottamus virastoon on pysynyt korkealla tasolla, Vainio toteaa tyytyväisenä.
EDIT 4.3.2026 klo 9.03: lisätty kieliversioihin englanti.
See also
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
Need for interpreting in emergency calls increases significantly
Number of emergency calls at a low point
Can you get help from the emergency response centre?
There are many misconceptions and outdated notions about emergency response centres that can affect expectations regarding their services. This news article explains what everyone in Finland should know about the emergency number.
Emergency warning transmission system to be tested on 5 June
The official emergency warning transmission system is tested regularly. The purpose of the test is to test the functioning of systems.
Reliability in all circumstances
The Emergency Response Centre Agency is focusing on preparedness. Technical solutions, expertise and cooperation are the building blocks of overall preparedness.
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.