Vuoden 2025 tilinpäätöksen tiivistelmä

Julkisen talouden kiristyminen on näkynyt Hätäkeskuslaitoksessa. Virastolle osoitetun tuottavuusohjelman toteuttamiseksi on tehty kattava toimenpidesuunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu ja sen toimenpiteet jatkuvat vuonna 2026. Lähtökohtana tuottavuusohjelman toteuttamisessa on toimintatapojen sujuvoittaminen ja tehostaminen. Käytännössä se on tarkoittanut muun muassa organisaatiorakenteen uudistamista. 

Talouden tiukentuminen ja tuottavuusohjelman toimeenpano eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet Hätäkeskuspalveluiden saatavuuteen ja laatuun.
Vuoden 2025 aikana hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä 2 652 550 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 603 470 kappaletta. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä laski 1,8% edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää enimmäkseen hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden väheneminen. Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 1 384 720 tehtävää. Välitettyjen tehtävien suhde vastattuihin hätäilmoituksiin kasvoi 1,6%.

Kuluneen vuoden vastausaikatavoite oli 30 sekuntia 95% puheluista, joka saavutettiin, sillä hätäilmoituksiin vastattiin 98% alle 30 sekunnissa. Keskimäärinen vastausaika vuonna 2025 oli 6 sekuntia, kun tavoite oli vastata keskimäärin 5 sekunnissa. Verkottuneen toimintamallin avulla kyettiin pitämään hätäkeskustoiminta hyvällä tasolla tasaisesti koko vuoden. 

Hätäkeskuspalveluiden verkottunutta toimintamallia kehitetään koko ajan. Erilaisten pilottihankkeiden ja kokeilujen kautta löydetään optimaalinen tapa verkottuneen toiminnan hyödyntämiseen. Kokonaisuutena verkottuneella toimintamallilla on kyetty parantamaan hätäkeskustoiminnan toimintavalmiutta sekä tasaamaan päivystyshenkilöstön työmääriä vaikeassa henkilöstötilanteessa.

Hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen liittyviä keskeiset kehittämishankkeet (hätäviestijärjestelmän uudistaminen, pikaviestintäpalvelun kehittäminen, VIRVE 2 kehittäminen sekä NGeCall) etenivät viivästyksistä huolimatta. Keskeisimpänä syynä viivästymisiin ovat palveluntuottajien toimitukset sovituista toimeksiannoista.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2025 lopussa vakituisessa virassa 546 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 85 henkilöä. Resurssien käyttöaste oli noin 96,7% toteuman ollessa 616,3 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöaste vaihteli välillä 92,9%–103,1%. 
Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,9 %, poistuma oli yhteensä 37 henkilöä.

Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoiden rekrytointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ohjaten rektytointia hätäkeskuksiin, joissa on suurin vaje. Vuoden 2025 aikana 38 vastavalmistunutta hätäkeskuspäivystäjää aloitti työnsä Hätäkeskuslaitoksessa. Joulukuussa 2025 rekrytoitiin 25 hätäkeskuspäivystäjää, jotka aloittivat työnsä tammikuussa 2026.

Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuoteen 2024 verrattuna. Sairauspoissaolot olivat 13,9 työpäivää/henkilö (vuonna 2024 sairauspoissaolot olivat 14,5 työpäivää/henkilö). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 6,8 työpäivää (vuonna 2024 hallinnon sairauspoissaolot olivat 7,7 työpäivää/henkilö) ja päivystyshenkilöstöllä 15,6 työpäivää/henkilö (vuonna 2024 sairauspoissaolot olivat 16,2 työpäivää/henkilö). 

Hätäkeskuslaitoksen talousarviossa saatu määräraha oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kulut olivat 74,8 miljoonaa euroa ja määrärahojen nettokäyttö oli 69,9 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2025 määrärahojen toteumaprosentti oli 76,9.

Vuodelle 2026 siirtyvää määrärahaa jäi 20,9 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä muodostuu edellisten vuosien henkilötyövuosimäärän vajauksesta, hankintojen toteutumattomuudesta ja siirroista, projektien viivästymisistä sekä toteutuneista tuottavuusohjelman toimenpiteistä. Siirtyvästä erästä suurin osa on sidottu Hätäkeskuslaitoksen investointiprojektien tuleviin määrärahatarpeisiin. 

Palvelujen käyttäjien luottamusta mitataan Luottamus&Maine-tutkimuksessa, jonka tulos parani viime vuodesta. Luottamus Hätäkeskuslaitokseen on erinomaisella tasolla hätäkeskuspalveluja käyttävien ihmisten ja sidosryhmien näkökulmista. Sidosryhmien luottamusta mitattiin myös sidosryhmätutkimuksella. Sidosryhmätutkimuksessa viraston maine sai kokonaisarvosanan 4,3 (asteikolla 1 – 5).

Tulostavoite: Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. 

Mittari 1: Toteutetaan esteettömyysdirektiivin ja Hätäkeskuslain vaatima Real Time Text (RTT) -hätäilmoitusominaisuus hätäkeskuspäivystäjän ja avuntarvitsijan ehdoilla.
Tavoitetaso 2025: Projekti on suunnitteluvaiheessa.
Toteuma 2025: Projektin aikataulua on muutettu. Lakimuutoksen mukaan uusi hätäilmoitustapa on otettava käyttöön viimeistään 28.6.2027. 

Mittari 2: Mahdollistetaan Virve 2 laajakaistainen viestintä ja tiedonsiirto ERICA:a varten.
Tavoitetaso 2025: Projektin suunnitteluvaihe valmistuu ja toteutusvaihe on käynnistetty vuoden 2025 aikana.
Toteuma 2025: Tavoite on toteutunut. Projekti on siirtynyt toteutusvaiheeseen 1 25.11.2025., joka kestää 3/2027 asti.

Mittari 3: ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä toimii luotettavasti.
Tavoitetaso 2025: Tietojärjestelmän saatavuuden taso on ollut joka kuukausi vähintään 99,996 %.
Toteuma 2025: Tavoite on toteutunut osittain. ERICA tietojärjestelmän saavutettavuus on ollut 10 kuukautena 100%. Kahden kuukauden saavutettavuus jäi tämän arvon alapuolelle johtuen teknisistä häiriötilanteista (elokuu 99,69% ja lokakuu 99,29%).

Mittari 4: EU-standardin mukainen NGeCall, seuraavan sukupolven automaattinen laajakaista ajoneuvo hätäilmoitusratkaisu, on otettu käyttöön Suomessa.
Tavoitetaso 2025: Projekti on suunnitteluvaiheessa.
Toteuma 2025: Tavoite on toteutunut. NGeCall projekti on siirtynyt suunnitteluvaiheeseen 12/2025.

Mittari 5 : Asiakastyytyväisyys säilyy hyvällä tasolla.
Tavoitetaso 2025: Uudistettu yhteistyöviranomaisten ja sidosryhmien tyytyväisyyskysely on toteutettu ja tulokset raportoitu. Luottamus ja mainetutkimuksen tulos on vähintään 3.5.
Toteuma 2025: Tavoite on saavutettu. Uudistettu sidosryhmätutkimus toteutettiin syksyllä 2025, kyselyn kokonaistulos 4,30 (asteikko 1-5). Luottamus ja mainetutkimuksen tulos oli 3,85.

Tulostavoite: Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.

Mittari 1: Hätäviestintäjärjestelmän kehittämistä jatketaan suunnitelman mukaisesti.
Tavoitetaso 2025: Hätäviestintäjärjestelmän uudistamisen toteutusvaihe on käynnissä (hätäpuhelut pois TUVE-verkosta ja hätäpuhelujen vastaanoton hajautus hätäkeskuksiin).
Toteuma 2025: Tavoite on toteutunut osittain. Projekti on toteutusvaiheessa, mutta aikataulu on viivästynyt muun muassa alihankkijoiden kilpailutusten vuoksi.

Mittari 2: Hätäkeskustoiminnan häiriönhallintaa harjoitellaan yhteistyössä viranomaisten ja palvelun-tuottajien kanssa.
Tavoitetaso 2025: Vähintään kaksi kertaa vuoden aikana.
Toteuma 2025: Tavoite on saavutettu. Häiriöhallinnan harjoituksia on pidetty keskeisten sidosryhmien kesken helmikuussa 2025. Harjoittelulla on pyritty nopeuttamaan häiriötilanteiden selvittämisessä tarvittavien keskeisten tahojen tiedonvaihtoa ja koolle kutsumista sopimalla viestintä- ja neuvottelumene-telmistä sekä osin automatisoimalla tiedottamista ja neuvotteluihin kutsumista. Hätäkeskukset ovat osallistuneet yhteistoiminta-alueidensa viranomaisten johdolla tapahtuviin yhteistoimintaharjoituksiin ja näiden lisäksi on osallistuttu myös erilaisiin paikallispuolustus- tai suuronnettomuusharjoituksiin alueelli-seen yhteistyöhön liittyen. Hätäkeskuslaitos on ollut mukana mm. TAISTO-harjoituksissa.

Mittari 3: Viraston valmiussuunnitelman mukaisia toimia harjoitellaan.
Tavoitetaso 2025: Vähintään kaksi kertaa vuoden aikana.
Toteuma 2025: Tavoite on saavutettu. Hätäkeskuslaitos on jatkanut kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää koulutus- ja harjoitustoimintaa vuodelle 2025 laaditun suunnitelman mukaisesti. Harjoitusten pääpaino on ollut päivitetyn valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelussa. Keväällä 2025 järjestettiin laajamittaisesti poistumisharjoitukset osana muuta turvallisuuskoulutusta. Hallinnon yksiköille on pidetty erillisiä tietoturva- ja tietosuojaharjoituksia mm. poikkeamatilanteisiin liittyen. Viraston esihenkilöille on järjestetty erillinen valmiuden nosto- ja skenaarioharjoitus.

Mittari 4: Toimeenpannaan toimitilojen toimitilaohjelman ja elinkaaren vaatimat toimenpiteet
Tavoitetaso 2025: Toimitilaratkaisujen teknisen suunnittelun käynnistäminen ja sopimusten valmistelu ja 1. vaiheen toimenpiteiden toteuttaminen.
Toteuma 2025: Ensimmäisen vaiheen kohteiden hankesuunnitelmat valmistuivat. Käytettävissä olevien suojatilojen muutosrakentamisen hankesuunnittelussa tuli kuitenkin esille virastosta riippumattomia varautumiseen ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja, joiden vuoksi tilojen arvioitu valmistumisaikataulu siirtyi 1. vaiheen kohteiden osalta vuosille 2030 ja 2031. Tällä on edelleen vaikutusta 2. vaiheen kohteiden suunnitelmiin, toimitilaohjelmaa on tarkennettu yhdessä sisäministeriön kanssa.

Mittari 5: Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämistarve arvioidaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.
Tavoitetaso 2025: Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämistarve yhteistyössä Pelastusopiston kanssa on arvioitu.
Toteuma 2025: Koulutusmääräarviota tehdään aktiivisesti viraston henkilöstösuunnittelun yhteydessä ja koulutusmääräarvioita käsitellään säännöllisesti Pelastusopiston kanssa. Hätäkeskuslaitos on tehnyt sisäministeriölle esityksen koulutusmäärien lisäämisestä. Ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi toteutetaan alueellisena 8/2026.

Tulostavoite: Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto ja henkilöstö viihtyy työssään.
VMBaro työtyytyväisyyskyselyn korvaava HenkilöstöBaro toteutettiin Hätäkeskuslaitoksessa vuonna 2025 ensimmäistä kertaa. Vuonna 2023 toteutetun VMBaron ja uuden HenkilöstöBaron tuloksia ei pystytä eri vastausasteikkojen ja erilaisten kysymysten muotoilujen vuoksi keskenään suoraan vertailemaan. Henki-östöBaron kokonaistyytyväisyys, eli ns. päätulos tutkimuksesta oli 3,01. Tämä oli vastausasteikon mukaan hyvällä tasolla. Kyselyn vastausprosentti oli 76,9. HenkilöstöBaron tulosten pohjalta kaikki toimintayksiköt tekivät kehittämissuunnitelman.  

Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli tiedonvälittäjänä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta Hätäkeskuslaitos sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toiminnan ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista. Hätäkeskustoiminta on yksi niistä tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan väestön turvallisuuden tunteeseen sekä luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.

Toiminnan luotettavuus

Hätäkeskustoiminnassa käytettävän tekniikan luotettavuus ja toimintavarmuus ovat tärkeässä roolissa hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa. Hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönoton jälkeen järjestelmän toimintavarmuus on saatu nostettua luotettavalle tasolle. Tavoitteena on, että tietojärjestelmän saatavuuden taso on joka kuukausi vähintään 99,996 %.

Hätäkeskuslaitoksella ei vuonna 2025 ollut sellaisia kriittisiä teknisiä tai muita toiminnallisia häiriöitä, jotka olisivat vaarantaneet hätäkeskuspalveluiden tuottamisen

Mediajulkisuus ja viestintä

Hätäkeskuslaitos mainittiin julkisuudessa yli 2 400 kertaa. Valtaosa viraston saamasta julkisuudesta oli neutraalia tai positiivista (98,9 %). Julkisuudessa positiivista huomioita saivat tilanteet, joissa hätäkeskuspäivystäjä oli asiantuntijana hätäkeskustoimintaa koskevissa asioissa. Sen sijaan negatiivinen sävy korostui julkaisuissa, joissa kansalaiset kertoivat omista huonoista 112-palvelukokemuksistaan. 

Hätänumeroviikolla 10.-16.2.2025 vietettiin EU:n yhteistä 112-päivää. Turvallisuuskampanjan viestinnän tavoitteena oli kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. Kampanja tuotti materiaaleja seuraaville kohderyhmille: lapset ja nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset, suuri yleisö. Hätäkeskuslaitos osallistui kymmeneen yleisötapahtumaan eri puolilla Suomea ja palkitsi Punainen Risti Ensiapu Oy:n hätänumeron 112 hyväksi tehdystä työstä.

Viestintää kohdennettiin kuluneen vuoden aikana erityisesti lapsille ja nuorille yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Viestinnän sisällöt koskivat mm. somehaasteita, rantojen turvallisuutta, koulukiusaamista, koulujen turvallisuutta ja päättäjäisiä.

Asiakasviestintää ohjasivat kuluneena vuonna virastolle osoitetut palautteet ja väärät uskomukset hätäkeskustoiminnasta. Sisällöntuotannossa painotettiin erityisesti kysymyksiin vastaamisen tärkeyttä hätäilmoituksissa ja vahvistettiin ymmärrystä hätäilmoituksen käsittelystä. Hätäilmoitustavoista esillä olivat erityisesti hätätekstiviestipalvelun ennakkorekisteröinnin poistuminen kesäkuussa sekä 10 vuotta täyttänyt 112 Suomi -sovellus. 

Syksyllä tehdyn kyselyn perusteella viraston toiminta ja viestintä saivat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Lähes 90 % vastaajista arvioi Hätäkeskuslaitoksen maineen erittäin tai melko hyväksi (kokonaisarvosana 4,30). Viraston todettiin myös toimivan luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti vaativissakin tilanteissa. 

Luottamus&Maine -tutkimuksessa Hätäkeskuslaitos sai toimintavuonna arvosanaksi 3,85 (asteikolla 1–5). Virasto on ylittänyt luottamuksen ja maineen osalta tavoitetason 3,50 vuodesta 2018 lähtien. Tuolloin tehtiin ensimmäinen tutkimus julkiselle sektorille. Tuloksissa vastuullisuus, viraston tuotteet ja palvelut saivat korkeimmat arvosanat. 

Toiminnan tuottavuus

Laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Päivystyshenkilöstöön luetaan kuuluvaksi henkilöstö, joka osallistuu hätäilmoitusten käsittelyyn (vuoromestarit, ylipäivystäjät, hätäkeskus-päivystäjät).

Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä per päivystyshenkilö lasketaan vastattujen hätäilmoitusten summasta jaettuna toteutuneilla päivystyshenkilöstön henkilötyövuosilla (htv). Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö vuonna 2025 oli 5330 kappaletta/henkilö. Hätäilmoitusten määrä suhteessa päivystyshenkilöstöön on jonkin verran vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2024 hätäilmoitusten määrä oli 6010 kappaletta/henkilö).

Toiminnan taloudellisuus

Hätäkeskustoiminnan taloudellisuutta arvioidaan kahdella tunnusluvulla: hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset: euroa/asukas ja kustannukset/vastattu hätäilmoitus.

Ensimmäinen tunnusluku on muodostettu siten, että Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätöksen kustannustiedot on jaettu viimeisimmällä virallisella väestömäärällä ja vastatuilla hätäilmoitusmäärillä. Väestömäärän lähteenä on käytetty tilastokeskuksen tilastoa Suomen väestönmäärän ennakkotilastoa joulukuussa 2025 (päivitetty 22.1.2026).

Vuonna 2025 hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset olivat 12,80 euroa/asukas (vuonna 2024 hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset olivat 12,60 euroa/asukas)
Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset vastattua hätäilmoitusta kohden olivat 27,40 euroa vuonna 2025 (vuonna 2024 kustannukset olivat 25,4 euroa/asukas). Hätäilmoitusten määrän laskun vuoksi hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat hieman nousseet vuoteen 2024 verrattuna.

Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 

Julkisoikeudellisten suoritteiden tuottaminen perustuu pelastuslakiin (379/2011), rakentamislakiin (751/2023) ja rakennusten paloturvallisuudesta annettuun ympäristöministeriön asetukseen (848/2017).

Käytännössä paloilmoitinta vaaditaan kiinteistön rakennuslupamenettelyyn ja rakennusmääräyksiin liittyen tai pelastusviranomaisen määräämänä. Hätäkeskukseen kytkettäviä ilmoittimia voidaan asentaa kiinteistöön myös vapaaehtoisesti. Liiketaloudellisesti hinnoitettujen suoritteiden tuottaminen perustuu lakiin hätäkeskustoiminnasta. Laki muun muassa säätelee, että Hätäkeskuslaitos saa ottaa vastaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii.  

Laki kilpailulain muuttamisesta (659/2021) edellyttää erillistä kirjanpitoa, jos valtio harjoittaa kilpailutilanteessa tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Hätäkeskuslaitos ei harjoita kilpailulain 30 d §:ssä tarkoitettua taloudellista toimintaa. 

Ilmoitinlaitteiden määrä oli yhteensä 21 428 kappaletta 31.12.2025.  Ilmoitinlaitteiden määrät ovat kasvaneet 105 ilmoitinlaitteella edellisestä vuodesta.   
Ilmoitinlaitteiden liittymismaksu oli sisäministeriön asetuksen (1229/2023) mukaisesti 70 euroa. Julkisoikeudellinen testausmaksu oli 18 euroa kuukaudessa ja liiketaloudellinen testausmaksu oli 21 euroa kuukaudessa vuonna 2025.  Julkisoikeudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden tuotot olivat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2025. Maksuperustelain mukaisten muiden suorit-teiden (liiketaloudelliset suoritteet) tuotot olivat 0,8 miljoonaa euroa. Muiden suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä tilinpäätöksessä, koska tuotot jäivät alle 1 miljoonan euron esittämisrajan (VK/99662/00.00.00.01/2022). 

Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2025 oli 123,2 %. Hätäkeskuslaitoksen maksullisesta toiminnasta perimää hintaa korotettiin vuosille 2024–2025. Hinnoittelussa huomioitiin ilmoitinlaitetoiminnan kehittämisen valmistuminen ja yleinen kustannusten nousu. Ilmoitinlaitteiden testaustoiminnan automatisointiprojektin valmistuminen siirtyy vuodelle 2027 ja kustannusten nousu oli laskennassa ajateltua maltillisempaa, joten kustannusvastaavuusprosentti on hieman korkeampi vuonna 2025.

Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä hätäilmoituksia. Vastatut hätäilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitehälytyksiin, eCall-hälytyksiin ja hätätekstiviesteihin.

Vuoden 2025 aikana hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä 2 652 550 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 603 470 kappaletta. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä laski 1,8% edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää enimmäkseen hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden väheneminen.

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 1 384 720 tehtävää. Välitettyjen tehtävien suhde vastattuihin hätäilmoituksiin kasvoi 1,6%. Sosiaalitoimen tehtävissä jatkui sama kasvutrendi kuin aikaisempinakin vuosina, vuoden 2025 kasvu sosiaalitoimen tehtävissä oli 13%.

Hätätekstiviestien määrä kasvoi rajusti kesällä tulleen uudistuksen myötä, jolloin rekisteröintivelvoite tekstiviestin osalta poistui. Hätätekstiviestien määrä kolminkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen.

Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Ilkivaltaisten puheluiden määrät ovat laskeneet vuosittain. 

Palvelukyky ja suoritteiden sekä julkishyödykkeiden laatu 

Palvelukyky muodostuu monien asioiden kokonaisuutena. Toiminnan laatua seurataan työmäärän ja työhön käytettävien aikojen avulla. Vuonna 2025 hätäilmoitusten keskimääräinen vastausviive oli 6 sekuntia.

Hälyttämiseen kulunut aika kiireellisissä tehtävissä (A-tehtävät) lyheni kaikkien toimialojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna.

Toteumat toimialoittain olivat:

• ensihoito 01:49 min (vuonna 2024, 01:58 min)
• poliisi 02:40 min (vuonna 2024, 02:47 min)
• pelastustoimi 02:00 min (vuonna 2024, 02:06 min)

Asiakaspalautteet ja hallintokantelut

Vuonna 2025 vastaanotettiin yhteensä 952 kansalaiskirjettä tai palautetta, joista suurin osa (707 kappaletta) olivat varsinaisia operatiivista hätäkeskustoimintaa koskevia palautteita. Tyypillisimmin kansalaiskirjeissä on annettu palautetta vuorovaikutuksesta, riskinarvion tekemisestä ja hälyttämättä jättämisestä koskevasta päätöksestä. Palautteiden määrä hieman laski vuoteen 2024 verrattuna, jolloin palautteita vastaanotettiin 1052 kappaletta. 

Asiakaspalautteista saatua informaatiota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, kuten henkilöstön koulutuksessa. Palautteen selvittämisen yhteydessä havaittu virheellinen toiminta voi johtaa virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin tai työnjohdollisiin toimiin tehtävää käsitelleen virkamiehen kohdalla.

Hätäkeskuslaitos on ratkaissut vuonna 2025 yhteensä 144 hallintokantelua. Uusia kanteluja pantiin vireille 146 kappaletta. Hallintokanteluiden määrä kasvoi vuodesta 2024, jolloin kanteluita toimitettiin 91.  Hallintokantelun aiheet ovat pysyneet varsin samankaltaisina vuodesta toiseen. Kantelut koskevat pääosin riskinarviota, hälyttämättä jättämistä tai vuorovaikutusta. Aiempien vuosien tapaan kanteluissa korostuivat ensihoidon toimialan tehtävät. Ensihoidolle välitettyjä tai välittämättä jääneitä tehtäviä kanteluista koski vajaat 2/3 ja poliisia vastaavasti noin 1/3.

Vuoden 2025 tavoitteitteet olivat ennakoivan työkykyjohtamismallin mukaisten työkykyprosessien käyttöönotto koko virastossa sekä työhyvinvointi- ja työsuojeluohjelman suunnittelu tuleville vuosille. Vuoden aikana julkaistiin työhyvinvoinnin käsikirja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2025–2027 ja laadittiin strategiakauden 2025-2028 työhyvinvointiohjelma.

Työterveyspalvelun kokonaiskustannukset vuonna 2025 olivat 569 971 euroa (852 euroa/henkilö). Kustannukset olivat hieman laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. 

Henkilöstön määrä

Resurssien käyttöaste oli noin 96,7 % ja toteuma oli 616,3 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöaste vaihteli välillä 92,9–103,1%. Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,9 % ja poistuma oli yhteensä 37 henkilöä.

Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoiden rekrytointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ohjaten rektytointia hätäkeskuksiin, joissa on suurin vaje. Vuoden 2025 aikana 38 vastavalmistunutta hätäkeskuspäivystäjää aloitti työnsä Hätäkeskuslaitoksessa. Joulukuussa 2025 rekrytoitiin 25 hätäkeskuspäivystäjää, jotka aloittivat työnsä tammikuussa 2026.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2025 lopussa vakituisessa virassa 546 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 85 henkilöä.  Määräaikaisuuden perusteena ovat pääosin virkavapauksista johtuvat sijaisuudet ja projektiluonteiset tehtävät. Ilman taustavirkaa olevia määräaikaisia oli vuoden lopussa 44 henkilöä, joka on 7% koko henkilöstömäärästä. Henkilöstöstä noin 18,4% työskenteli hallinnollisissa tehtävisssä ja 81,6% operatiivisissa tehtävissä.

Työtyytyväisyys

Vuoden aikana kehitettiin tiedolla johtamista ja henkilöstön osallistamista. HenkilöstöBaron tulosten pohjalta kaikki toimintayksiköt tekivät kehittämissuunnitelman. HenkilöstöBaro-kyselyn kokonaistyytyväisyys oli 3,01 (vastausasteikko 1-4). Kyselyn vastausprosentti oli 76,9%.

Edellinen kysely toteutettiin VMBarona vuonna 2023. Tuloksia ei voi suoraan vertailla, mutta HenkilöstöBaron tulos vuoden 2023 VM Baro-kyselyyn suhteutettuna oli noussut (vuoden 2023 tulos 1-4 -skaalaukseen suhteutettuna oli 2,7).

Sairauspoissaolot 

Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuoteen 2024 verrattuna. Sairauspoissaolot olivat 13,9 työpäivää/henkilö (vuonna 2024 olivat 14,5 työpäivää/henkilö). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 6,8 työpäivää/henkilö  ja päivystyshenkilöstöllä 15,6 työpäivää/henkilö.

Rahoituksen rakenne 

Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oleva rahoitus koostui vuoden 2025 talousarvion momentista 26.30.02 ja vuodelta 2024 siirtyvän määrärahan momentista 4.24.26.30.02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille myönnettiin talousarviossa vuodelle 2025 yhteensä 73,2 miljoonaa euroa. Lisätalousarvion jälkeen talousarvio oli 73,8 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä vuodelta 2024 oli 17,1 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oli budjetoituja määrärahoja yhteensä 91 miljoonaa euroa euroa vuonna 2025. Siirtyvän erän avulla Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oleva rahoitus oli 4,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024, vaikkakin myönnetty talousarvio oli pienempi kuin edeltävänä vuonna. 

Hätäkeskuslaitoksen keräämillä toiminnan tuloilla katettiin 6 % toiminnan kuluista vuonna 2025. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille kertyi maksullisen toiminnan tuottoja 4,7 miljoonaa euroa ja muita tuottoja 0,1 miljoonaa euroa. Muu tuotot muodostuivat pääasiallisesti yhteistoiminnan kustannusten korvauksista, Pelastusopiston ohjauskorvauksesta, laskutetuista palkoista ja viivästyssakkotuloista.

Talousarvion toteutuminen 

Hätäkeskuslaitoksen talousarviossa saatu määräraha oli 3,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2024. Määrärahan vähenemiseen vaikuttivat hallituksen linjaamat säästötoimenpiteet.

Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kulut olivat 74,8 miljoonaa euroa ja määrärahojen nettokäyttö oli 69,9 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2025 määrärahojen toteuma oli 76,97%. Vuodelle 2026 siirtyvää määrärahaa jäi 20,9 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä muodostuu edellisten vuosien henkilötyövuosimäärän vajauksesta, hankintojen toteutumattomuudesta ja siirroista, projektien viivästymisistä sekä toteutuneista tuottavuusohjelman toimenpiteistä. Siirtyvästä erästä suurin osa on sidottu Hätäkeskuslaitoksen investointiprojektien tuleviin määrärahatarpeisiin. 

Hätäkeskuslaitoksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta, riittävyydestä ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä.

Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä laillisuusvalvonnan yhdeksi tehtäväksi on määrätty arvioida ja varmistaa osaltaan valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 69 §:n mukaisen viraston sisäisen valvonnan toimivuutta. Hätäkeskuslaitos on vuonna 2023 ottanut käyttöön lakisääteisen ilmoituskanavan. Ilmoituskanavaan ei vuonna 2025 tullut yhtään ilmoitusta.

Hätäkeskuslaitoksessa riskien arviointia tehdään jatkuvasti kiinteänä osana viraston toimintaa. Vuonna 2025 organisaatioriskit käsiteltiin viraston turvaryhmässä jokaisella vuosineljänneksellä. Riskiarviointi toteutettiin Granite-järjestelmässä olevaa arviointikehikkoa soveltaen. Tehdyssä riskiarvioinnissa kartoitettiin keskeisimmät riskit, arvioitiin niiden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä sekä kirjattiin, miten riskeihin on jo varauduttu tai miten varautumista parannetaan. Riskienhallinta kattaa myös yhteistyökumppanien toiminnan.

Keskeisimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat:

• taloudellisten resurssien riittämättömyys
• hätäkeskustietojärjestelmän käytön estävä vika tai häiriö

Kaikkiin tunnistettuihin riskeihin on määritelty vastuutahoittain hallintatoimet, joilla riskejä pyritään pienentämään tai poistamaan kokonaan.

Edellä esille tuodun perusteella Hätäkeskuslaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät valtion talousarviosta annetun lain 69 §:ssä säädetyt tavoitteet.

Hätäkeskuslaitoksessa ei suoritettu vuoden 2025 aikana ulkopuolisen tahon toimesta toiminnan tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden kokonaisarviointeja. Virastossa arvioitiin suunnitelmallisesti oman toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laillisuutta muun muassa säännöllisin riskikartoituksin, laillisuusvalvonnan tarkastussuunnitelmaa noudattamalla sekä määrämuotoisesti tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioimalla. Viime mainitussa keskeisiä toimintoja ovat muun muassa: osasto- ja yksikkökohtainen säännöllinen tulostavoitteiden saavuttamisen seuranta, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä tulosneuvottelut ohjaavien ministeriöiden kanssa.