Henkilötietojen käsittely ja tietosuojaselosteet

Hätäkeskuslaitos noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia valvoa omien henkilötietojen käsittelyä. Hätäkeskuslaitoksella on käytössään useita tietojärjestelmiä, joille on laadittu tietosuojaseloste.

Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot

Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on hätätilanteita koskevien hätäpuheluiden vastaanottaminen, arviointi ja tehtävän välittäminen pelastus-, poliisi- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaiselle välittömiä toimenpiteitä varten.

Tehtäviä hoidetaan käyttäen hätäkeskustietojärjestelmää (ERICA), jolla vuosittain hoidetaan noin 3,8 miljoonaa tehtävää. Lain mukaan hätäkeskustietojärjestelmään saa tallentaa vain tietoja, jotka liittyvät hätäkeskustoimintaan. Tällaisia tietoja ovat hätäpuhelun tekoaika ja -tapa, puhelun sisältö puhelintunniste-, osoite- ja paikkatietoineen sekä ilmoituksen nauhoite.

Suurimman osan hätäkeskustietojärjestelmään tallennetuista henkilötiedoista tallentaa hätäkeskuspäivystäjä. Nämä tiedot hän saa hätäpuhelun soittajalta käsitellessään hätäpuhelua. Poliisiviranomaisen tallentamat tiedot henkilön omaan turvallisuuteen ja viranomaisten työturvallisuuteen ovat peräisin viranomaiselta itseltään. Lain mukaan järjestelmässä olevia tietoja saa käyttää vain hätäkeskustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen.

Tehtävälle hälytetyt viranomaiset saattavat tarvita lisätietoja tehtävän hoitamiseksi. Hätäkeskuspäivystäjällä on lain nojalla oikeus hakea näitä tietoja eri rekistereistä ja luovuttaa ne tehtävää hoitavalle viranomaiselle. Tiedoista hän tekee merkinnän hätäkeskusjärjestelmään. Hätäkeskuslaitos saa luovuttaa näitä tietoja poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyille yksiköille. Tiedot luovutetaan näille yksiköille tehtävän hoitamiseksi ja avuntarvitsijan auttamiseksi.

Hätäkeskustietojärjestelmän lisäksi Hätäkeskuslaitoksella on myös muita järjestelmiä, joissa käsitellään henkilötietoa: Henkilötietojenkäsittely Hätäkeskuslaitoksessa 20.7.2020 (pdf) HAK-2010249.

Tietopyynnöt

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli niin sanotun julkisuuslain (Finlex) mukaan viranomaisen hallussa oleva tai laatima asiakirja on lähtökohtaisesti julkinen. Julkista asiakirjaa koskevaa tietopyyntöä ei tarvitse perustella tai pyytäjän ilmoittaa omia henkilötietoja. Julkisuuslain 24 pykälässä on säädetty julkisuusperiaatteen poikkeuksista.

Hätäpuhelu ja siihen liittyvä tehtäväraportti ovat julkisuuslain tarkoittamia viranomaisen asiakirjoja. Kyseisen lain 24 pykälän perusteella  hätäpuhelut ovat lähes aina salassa pidettäviä. Myös rikos- ja paloilmoitinlaitteiden asiakasrekisterin sisältämät tiedot ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä. 

Jokaisella on julkisuuslain mukainen oikeus saada hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvä tieto tietyin rajoituksin. Hakijalla, valittajalla tai muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee eli asianosaisen, on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä jos se voi, tai on voinut, vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, mikäli tiedon antaminen asiakirjasta on vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, lapsen etua tai muuta yksityistä etua.

Tietojen tarkastusoikeus

Jokaisella on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan mukainen oikeus saada tietää, onko häntä koskevia tietoja tallennettu rekisteriin. Tähän on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia: tietoja ei anneta tarkastusoikeuden nojalla, mikäli se haittaa esimerkiksi rikoksen ehkäisemistä tai selvittämistä, aiheuttaa vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun henkilön oikeuksille. Rekisteröidyn oikeuksista saat lisätietoa tietosuojavaltuutetulta.

Hätäkeskustietojärjestelmän osalta poliisin toimialaa koskevissa tiedoissa päävastuullinen rekisterinpitäjä on Poliisihallitus.

Tietosuoja - Usein kysyttyä

Hätäkeskustoiminnasta annetun Laki hätäkeskustoiminnasta 20.8.2010/692 17 §:n  mukaan
hätäkeskustietojärjestelmään saa tallettaa vain tietoja, jotka liittyvät hätäkeskustoimintaan. 

Hätätekstiviestirekisteriin merkitään rekisteröidyn nimi, puhelinnumero ja osoitetiedot.

Ilmoitinlaiterekisteriin merkitään laitteen haltija tiedot, laitteen sijaintitieto, sekä yhteyshenkilön tiedot

Hätäpuhelut liittyvät usein tilanteeseen, jossa tarvitaan kiireellistä apua viranomaisilta. Jotta apua voidaan antaa, tarvitaan tietyt vähimmäistiedot. Tällaisia ovat tiedot tapahtuneesta ja sen sijainnista, mahdollista uhreista sekä onko vaaraa muiden altistumisesta. Soittajan puhelinnumero tallentuu järjestelmään siltä varalta, että puhelinyhteys katkeaa ennenaikaisesti. Näin hätäkeskuspäivystäjä voi tarvittaessa avata linjan uudelleen. Yllä oleva lista kertookin, mitä tietoja enintään saa järjestelmään tallentaa. Käytännössä kullekin tehtävälle kertyy tietoa vähemmän eli ainoastaan sen verran, mikä on välttämätöntä tehtävän hoitamiseksi. Henkilötunnusta, kotipaikkakuntaa tai kansalaisuutta tarvitaan harvoin, joten niitä ei yleensä kysytä.

Tietojen saamiseksi hakijan tulee tehdä tietopyyntö Hätäkeskuslaitokselle. Sähköiset tietopyyntölomakkeet löydät tämän sivun oikeasta laidasta. Tietopyynnön voi tehdä myös vapaamuotoisesti postitse.  

Pyyntö yksilöitävä riittävästi siten, että voidaan selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Hätäkeskustietojärjestelmää koskevan pyynnön voi yksilöidä esimerkiksi puhelinnumerolla, josta hätäpuhelu on soitettu, ajankohdalla, jolloin hätäilmoitus on tehty sekä osoitteella, johon hätäilmoitus on kirjattu.

Tietopyyntö käsitellään kahden viikon kuluessa. Mikäli tietopyyntö on erityisen laaja, on käsittelyaika yksi kuukausi.

Salassa pidettävää tietoa sisältävä asiakirja toimitetaan aina oikea vastaanottaja varmistaen. Vastaus tietopyyntöön toimitetaan kirjattuna kirjeenä, joten tietopyynnössä tulee ilmetä postiosoite, jonne vastauksen haluaa lähetettävän.

Poliisin toimivaltaan kuuluvista tehtävistä tietopyyntö osoitetaan poliisille. 
 

Jokaisella on oikeus saada tietää onko häntä koskevia tietoja tallennettu reksiteriin tai että rekisteriin ei ole tallennettu häntä koskevia tietoja. Tähän on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia. Tietoja ei anneta tarkastusoikeuden nojalla, mikäli se saattaisi esimerkiksi haitata rikoksen ehkäisemistä /selvittämistä tai aiheuttaa vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle/hoidolle taikka jonkun muun henkilön oikeuksille. Rekisteröidyn oikeuksiin voi tutustua tietosuojavaltuutetun sivuilla. 

Voit tehdä pyynnön omien tietojen tarkastamisesta verkossa tai postitse.
 

Kaikkien käytössä olevien tietojen oikeaa käyttöä valvotaan ennakolta käyttöoikeuksia rajoittamalla. Järjestelmän käyttämisestä ja henkilötietojen lisäämisestä jää aina merkintä järjestelmän lokitietoihin. Järjestelmä on ulkopuolisilta suljettu ja se toimii erillisessä viranomaisten turvallisuusverkossa.

Henkilötiedot hätäkeskustietojärjestelmästä poistetaan viiden vuoden kuluttua hätäilmoituksesta. 
 

Hätäkeskustietojärjestelmä ja muut Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmät toimivat turvallisuusverkossa, joka on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva viranomaisverkko. Turvallisuusverkkoon kuuluu viestintäverkko, siihen liittyvät laitetilat ja laitteet sekä yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut.

Turvallisuusverkko turvaa hätäkeskustietojärjestelmän toiminnan niin normaali oloissa kuin häiriötilanteissa. Samalla järjestelmässä olevat tiedot ovat suojattuja ulkopuoliselta toimijalta.

Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot on tallennettu rekisteriin, jotta laissa mainitut viranomaiset voivat auttaa kiireellisen avun tarvitsijoita. Siten tietoja ovat lähtökohtaisesti oikeutettuja käsittelemään tällaista apua antavat viranomaistahot. Näitä ovat Hätäkeskuslaitoksen hälytystehtäviä hoitavat virkamiehet sekä poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyt yksiköt. Tämän lisäksi Hätäkeskuslaitos sekä Poliisihallitus rekisterinpitäjinä voivat vastuualueillaan käsitellä tietoja silloin kuin se on välttämätöntä laillisuusvalvonnan, kanteluiden ja tietojen luovutusten hoitamiseksi. Hätäkeskuslaitos valvoo hätäkeskuspäivystäjien työtä tarkistamalla pistokokein käsiteltyjä tehtäviä.

Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisihallituksen sisällä on rajoitettu virkamiesten pääsyä järjestelmään. Ensinnäkin virkamies pääsee käsiksi vain sellaisiin tietoihin, joita hän välttämättä tarvitsee työssään. Toiseksi näistäkin tiedoista hän saa käsitellä vain sellaisia, joita hän konkreettisesti tarvitsee virkatehtävän hoitamiseksi. Toisin sanoen virkamies, joka ei työssään tarvitse tietoja hälytystehtävistä, ei pääse niihin käsiksi. Ja ne virkamiehet, jotka tarvitsevat työssään tietoja hälytystehtävistä, saavat käsitellä vain niitä hälytystietoja, joita tarvitsevat hoidettavakseen saadun hätäpuhelun hoitamiseksi.
 

Hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, sisällöstä ja tietojen luovutuksesta säädetään Hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan järjestelmässä olevia tietoja saa käyttää vain hätäkeskustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Hätäkeskuslaitoksen virkamiehillä on oikeus käyttää tietoja vain hätäpuheluiden käsittelyyn, viranomaisten hälyttämiseen sekä hälytettyjen viranomaisten toiminnan tukemiseen.

Hätäkeskuslaitos saa luovuttaa hätäkeskustietojärjestelmän tietoja poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyille yksiköille. Tiedot luovutetaan näille yksiköille, jotta ne voisivat auttaa avuntarvitsijaa. Muihin tarkoituksiin tietoja ei saa käyttää.

Tämän lisäksi hätäkeskustietojärjestelmästä saadaan luovuttaa sisäministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle toiminnan suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot. Vastaavasti saadaan luovuttaa aluehallintovirastolle valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot.

Jotkut viranomaiset tarvitsevat näitä tietoja muiden kuin kiireellisten tehtävien hoitamiseen. Tällöinkään hätäkeskustietojärjestelmään sisältyviä henkilötietoja ei luovuteta, ellei siitä ole laissa erikseen säädetty ja kyseinen viranomainen yksilöi asiaa, johon se sitä tarvitsee. Esimerkiksi kun poliisiviranomainen tutkiin rikosta, sillä on mahdollisuus saada tiedot hätäpuhelusta ilmoittamalla mihin nimenomaiseen rikosasiaan se sitä tarvitsee. Tämän lisäksi terveydenhuollon valvontaviranomaisella, sosiaalitoimella, Onnettomuustutkintakeskuksella sekä ylimmillä laillisuusvalvojilla on oikeus tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin.

Hätäkeskustietojärjestelmästä ei luovuteta tietoja kaupallisille toimijoille eikä esimerkiksi vakuutusyhtiöille ja pankeille.