Henkilötietojen käsittely ja tietosuojaselosteet

Hätäkeskuslaitos noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia valvoa omien henkilötietojen käsittelyä. Hätäkeskuslaitoksella on käytössään useita tietojärjestelmiä, joille on laadittu tietosuojaseloste.

Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot

Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on hätätilanteita koskevien hätäpuheluiden vastaanottaminen, arviointi ja tehtävän välittäminen pelastus-, poliisi- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaiselle välittömiä toimenpiteitä varten.

Tehtäviä hoidetaan käyttäen hätäkeskustietojärjestelmää (ERICA), jolla vuosittain hoidetaan noin 3,8 miljoonaa tehtävää. Lain mukaan hätäkeskustietojärjestelmään saa tallentaa vain tietoja, jotka liittyvät hätäkeskustoimintaan. Tällaisia tietoja ovat hätäpuhelun tekoaika ja -tapa, puhelun sisältö puhelintunniste-, osoite- ja paikkatietoineen sekä ilmoituksen nauhoite.

Suurimman osan hätäkeskustietojärjestelmään tallennetuista henkilötiedoista tallentaa hätäkeskuspäivystäjä. Nämä tiedot hän saa hätäpuhelun soittajalta käsitellessään hätäpuhelua. Poliisiviranomaisen tallentamat tiedot henkilön omaan turvallisuuteen ja viranomaisten työturvallisuuteen ovat peräisin viranomaiselta itseltään. Lain mukaan järjestelmässä olevia tietoja saa käyttää vain hätäkeskustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen.

Tehtävälle hälytetyt viranomaiset saattavat tarvita lisätietoja tehtävän hoitamiseksi. Hätäkeskuspäivystäjällä on lain nojalla oikeus hakea näitä tietoja eri rekistereistä ja luovuttaa ne tehtävää hoitavalle viranomaiselle. Tiedoista hän tekee merkinnän hätäkeskustietojärjestelmään. 

Hätäkeskustietojärjestelmän lisäksi Hätäkeskuslaitoksella on myös muita järjestelmiä, joissa käsitellään henkilötietoa: Henkilötietojenkäsittely Hätäkeskuslaitoksessa 20.7.2020 (pdf) HAK-2010249.

Tietopyynnöt

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslain (Finlex) mukaan viranomaisen hallussa oleva tai laatima asiakirja on lähtökohtaisesti julkinen. Julkista asiakirjaa koskevaa tietopyyntöä ei tarvitse perustella tai pyytäjän ilmoittaa omia henkilötietojaan. 

Hätäpuhelu ja siihen liittyvä tehtäväraportti ovat julkisuuslain tarkoittamia viranomaisen asiakirjoja. Kyseisen lain 24 pykälän perusteella hätäpuhelut ovat lähes aina salassa pidettäviä.

Jokaisella on julkisuuslain mukainen oikeus saada hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvä tieto tietyin rajoituksin. Hakijalla, valittajalla tai muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee eli asianosaisen, on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä jos se voi, tai on voinut, vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, mikäli tiedon antaminen asiakirjasta on vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, lapsen etua tai muuta yksityistä etua.

Tietojen tarkastusoikeus

Jokaisella on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan mukainen oikeus saada tietää, onko häntä koskevia tietoja tallennettu rekisteriin. Tähän on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia: tietoja ei anneta tarkastusoikeuden nojalla, mikäli se haittaa esimerkiksi rikoksen ehkäisemistä tai selvittämistä, aiheuttaa vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun henkilön oikeuksille. Rekisteröidyn oikeuksista saat lisätietoa tietosuojavaltuutetulta.

Hätäkeskustietojärjestelmän osalta poliisin toimialaa koskevissa tiedoissa päävastuullinen rekisterinpitäjä on Poliisihallitus.

Tietosuoja - Usein kysyttyä

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää oikaisemaan, poistamaan tai täydentämään rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto.

Tiedon korjaamista koskeva yksilöity vaatimus tulee esittää rekisterinpitäjälle. Rekisteröidyn oikeuksiin voi tutustua tietosuojavaltuutetun sivuilla.

Hätäkeskustietojärjestelmässä poliisitehtävien osalta rekisterinpitäjänä toimii Poliisihallitus. Rekisteröidyn tiedon korjaamista koskeva vaatimus poliisitehtävien osalta tulee esittää poliisille.

Laissa säädetyin edellytyksin rekisterinpitäjä voi yksittäistapauksessa kieltäytyä rekisteröidyn vaatimuksesta. Jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamisesta, rekisteröidylle annetaan asiasta perusteltu kirjallinen todistus. Rekisteröity voi tämän jälkeen saattaa asian halutessaan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Hätäkeskuslaitos ei siirrä tietoja järjestelmästä toiseen.

Laki hätäkeskustoiminnasta 17 pykälän mukaan hätäkeskustietojärjestelmään saa tallettaa vain tietoja, jotka liittyvät hätäkeskustoimintaan. 

Hätätekstiviestirekisteriin merkitään rekisteröidyn nimi, puhelinnumero ja osoitetiedot.

Rikos- ja paloilmoitinlaitteiden asiakasrekisteriin merkitään laitteen haltija, laitteen sijaintitieto sekä yhteyshenkilön tiedot.

Hätäpuhelut liittyvät usein tilanteeseen, jossa tarvitaan kiireellistä apua viranomaisilta. Jotta apua voidaan antaa, tarvitaan tietyt vähimmäistiedot. Tällaisia ovat tiedot tapahtuneesta ja sen sijainnista, mahdollista uhreista sekä onko vaaraa muiden altistumisesta. Soittajan puhelinnumero tallentuu järjestelmään siltä varalta, että puhelinyhteys katkeaa ennenaikaisesti. Näin hätäkeskuspäivystäjä voi tarvittaessa avata linjan uudelleen. 

Tietojen saamiseksi hakijan tulee tehdä tietopyyntö Hätäkeskuslaitokselle. Sähköiset tietopyyntölomakkeet löydät tämän sivun oikeasta laidasta. Tietopyynnön voi tehdä myös vapaamuotoisesti sähköpostilla tai postitse Hätäkeskuslaitokselle.

Pyyntö on yksilöitävä riittävästi siten, että voidaan selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Hätäkeskustietojärjestelmää koskevan pyynnön voi yksilöidä esimerkiksi ilmoittajan puhelinnumerolla, hätäilmoituksen ajankohdalla sekä osoitteella, johon hätäilmoitus on kirjattu.

Tietopyyntö käsitellään kahden viikon kuluessa. Mikäli tietopyyntö on erityisen laaja, on käsittelyaika yksi kuukausi.

Salassa pidettävää tietoa sisältävä asiakirja toimitetaan aina varmistaen, että vastaanottaja on sama kuin tiedon pyytäjä. Vastaus tietopyyntöön toimitetaan kirjattuna kirjeenä, joten tietopyynnössä tulee ilmetä postiosoite, jonne vastauksen haluaa lähetettävän.

Poliisin toimivaltaan kuuluvista tehtävistä tietopyyntö tulee tehdä poliisille. 

Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot. Pyynnöstä tulee selvitä tarpeelliset henkilöä yksilöivät tiedot, jotta ne voidaan hakea rekisteristä. Rekisterinpitäjä voi periä tarkastusoikeuden käyttämisen välittömistä kustannuksista kohtuullisen korvauksen, mikäli edellisestä tarkastusoikeuden käyttämisestä on kulunut alle vuosi aikaa. 

Salassa pidettävää tietoa sisältävä asiakirja toimitetaan aina varmistaen, että vastaanottaja on sama kuin tiedon pyytäjä. Vastaus tarkastuspyyntöön toimitetaan kirjattuna kirjeenä, joten tarkastuspyynnössä tulee ilmetä postiosoite, jonne vastauksen haluaa lähetettävän.

Hätäkeskustietojärjestelmän osalta muut kuin poliisin toimialaa koskevat tiedot antaa tarkastamista varten päävastuullinen rekisterinpitäjä eli Hätäkeskuslaitos. Sähköisen lomakkeen löydät tämän sivun oikeasta laidasta. Pyyntö voidaan myös esittää joko sähköpostilla tai postitse Hätäkeskuslaitokselle.

Kaikkien käytössä olevien tietojen oikeaa käyttöä valvotaan ennakolta käyttöoikeuksia rajoittamalla. Järjestelmän käyttämisestä ja henkilötietojen käsittelystä jää aina merkintä järjestelmän lokitietoihin. Hätäkeskuslaitos valvoo henkilöstönsä työtä tarkistamalla pistokokein tietojen käsittelyä. Järjestelmä on ulkopuolisilta suljettu ja se toimii erillisessä viranomaisten turvallisuusverkossa.

Henkilötiedot poistetaan hätäkeskustietojärjestelmästä viiden vuoden kuluttua hätäilmoituksesta. 
 

Hätäkeskustietojärjestelmä ja muut Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmät toimivat turvallisuusverkossa, joka on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva viranomaisverkko. Turvallisuusverkkoon kuuluu viestintäverkko, siihen liittyvät laitetilat ja laitteet sekä yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut.

Turvallisuusverkko turvaa hätäkeskustietojärjestelmän toiminnan niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa. Samalla järjestelmässä olevat tiedot ovat suojattuja ulkopuoliselta toimijalta.
 

Hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, sisällöstä ja tietojen luovutuksesta säädetään hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa. 

Hätäkeskustietojärjestelmän tietoja on lähtökohtaisesti oikeutettu käsittelemään Hätäkeskuslaitoksen hälytystehtäviä hoitavat virkamiehet sekä poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyt yksiköt kiireellisen avun tarvitsijoiden auttamiseksi. Tämän lisäksi Hätäkeskuslaitos sekä Poliisihallitus rekisterinpitäjinä voivat vastuualueillaan käsitellä tietoja silloin kuin se on välttämätöntä laillisuusvalvonnan, kanteluiden ja tietojen luovutusten hoitamiseksi.

Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisihallituksen sisällä on rajoitettu virkamiesten pääsyä järjestelmään. Virkamies pääsee käsiksi vain sellaisiin tietoihin, joita hän välttämättä tarvitsee työssään. Näistäkin tiedoista hän saa käsitellä vain sellaisia, joita hän konkreettisesti tarvitsee virkatehtävän hoitamiseksi. Toisin sanoen virkamies, joka ei työssään tarvitse tietoja hälytystehtävistä, ei pääse niihin käsiksi. 

Hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, sisällöstä ja tietojen luovutuksesta säädetään Hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan järjestelmässä olevia tietoja saa käyttää vain hätäkeskustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Hätäkeskuslaitoksen virkamiehillä on oikeus käyttää tietoja vain hätäpuheluiden käsittelyyn, viranomaisten hälyttämiseen sekä hälytettyjen viranomaisten toiminnan tukemiseen.

Sen lisäksi, että hätäkeskustietojärjestelmän tietoja luovutetaan tehtävää hoitavalle viranomaiselle avuntarvitsijan auttamiseksi, hätäkeskustietojärjestelmästä saadaan luovuttaa sisäministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle toiminnan suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot. Vastaavasti saadaan luovuttaa aluehallintovirastolle valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot.

Jotkut viranomaiset tarvitsevat hätäkeskustietojärjestelmän tietoja muidenkin kuin kiireellisten tehtävien hoitamiseen. Tällöinkään hätäkeskustietojärjestelmään sisältyviä henkilötietoja ei luovuteta, ellei siitä ole laissa erikseen säädetty. Esimerkiksi poliisilla, terveydenhuollon valvontaviranomaisella, sosiaalitoimella, Onnettomuustutkintakeskuksella sekä ylimmillä laillisuusvalvojilla on oikeus tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin.

Hätäkeskustietojärjestelmästä ei luovuteta tietoja kaupallisille toimijoille eikä esimerkiksi vakuutusyhtiöille ja pankeille.

Hätäkeskustietojärjestelmässä olevia tietoja ei siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

Hätäkeskustietojärjestelmän lisäksi Hätäkeskuslaitoksella on myös muita järjestelmiä, joissa käsitellään henkilötietoja. Kunkin järjestelmän osalta mahdolliset tietojenluovutukset on kerrottu tietosuojaselosteissa.