Tietojen saamiseksi hakijan tulee tehdä tietopyyntö Hätäkeskuslaitokselle. Sähköiset tietopyyntölomakkeet löydät tämän sivun oikeasta laidasta. Tietopyynnön voi tehdä myös vapaamuotoisesti postitse.  

Pyyntö yksilöitävä riittävästi siten, että voidaan selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Hätäkeskustietojärjestelmää koskevan pyynnön voi yksilöidä esimerkiksi puhelinnumerolla, josta hätäpuhelu on soitettu, ajankohdalla, jolloin hätäilmoitus on tehty sekä osoitteella, johon hätäilmoitus on kirjattu.

Tietopyyntö käsitellään kahden viikon kuluessa. Mikäli tietopyyntö on erityisen laaja, on käsittelyaika yksi kuukausi.

Salassa pidettävää tietoa sisältävä asiakirja toimitetaan aina oikea vastaanottaja varmistaen. Vastaus tietopyyntöön toimitetaan kirjattuna kirjeenä, joten tietopyynnössä tulee ilmetä postiosoite, jonne vastauksen haluaa lähetettävän.

Poliisin toimivaltaan kuuluvista tehtävistä tietopyyntö osoitetaan poliisille. 
 

Kaikkien käytössä olevien tietojen oikeaa käyttöä valvotaan ennakolta käyttöoikeuksia rajoittamalla. Järjestelmän käyttämisestä ja henkilötietojen lisäämisestä jää aina merkintä järjestelmän lokitietoihin. Järjestelmä on ulkopuolisilta suljettu ja se toimii erillisessä viranomaisten turvallisuusverkossa.

Henkilötiedot hätäkeskustietojärjestelmästä poistetaan viiden vuoden kuluttua hätäilmoituksesta. 
 

Hätäkeskustoiminnasta annetun Laki hätäkeskustoiminnasta 20.8.2010/692 17 §:n  mukaan
hätäkeskustietojärjestelmään saa tallettaa vain tietoja, jotka liittyvät hätäkeskustoimintaan. 

Hätätekstiviestirekisteriin merkitään rekisteröidyn nimi, puhelinnumero ja osoitetiedot.

Ilmoitinlaiterekisteriin merkitään laitteen haltija tiedot, laitteen sijaintitieto, sekä yhteyshenkilön tiedot

Hätäpuhelut liittyvät usein tilanteeseen, jossa tarvitaan kiireellistä apua viranomaisilta. Jotta apua voidaan antaa, tarvitaan tietyt vähimmäistiedot. Tällaisia ovat tiedot tapahtuneesta ja sen sijainnista, mahdollista uhreista sekä onko vaaraa muiden altistumisesta. Soittajan puhelinnumero tallentuu järjestelmään siltä varalta, että puhelinyhteys katkeaa ennenaikaisesti. Näin hätäkeskuspäivystäjä voi tarvittaessa avata linjan uudelleen. Yllä oleva lista kertookin, mitä tietoja enintään saa järjestelmään tallentaa. Käytännössä kullekin tehtävälle kertyy tietoa vähemmän eli ainoastaan sen verran, mikä on välttämätöntä tehtävän hoitamiseksi. Henkilötunnusta, kotipaikkakuntaa tai kansalaisuutta tarvitaan harvoin, joten niitä ei yleensä kysytä.

Hätäkeskustietojärjestelmä ja muut Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmät toimivat turvallisuusverkossa, joka on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva viranomaisverkko. Turvallisuusverkkoon kuuluu viestintäverkko, siihen liittyvät laitetilat ja laitteet sekä yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut.

Turvallisuusverkko turvaa hätäkeskustietojärjestelmän toiminnan niin normaali oloissa kuin häiriötilanteissa. Samalla järjestelmässä olevat tiedot ovat suojattuja ulkopuoliselta toimijalta.

Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot on tallennettu rekisteriin, jotta laissa mainitut viranomaiset voivat auttaa kiireellisen avun tarvitsijoita. Siten tietoja ovat lähtökohtaisesti oikeutettuja käsittelemään tällaista apua antavat viranomaistahot. Näitä ovat Hätäkeskuslaitoksen hälytystehtäviä hoitavat virkamiehet sekä poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyt yksiköt. Tämän lisäksi Hätäkeskuslaitos sekä Poliisihallitus rekisterinpitäjinä voivat vastuualueillaan käsitellä tietoja silloin kuin se on välttämätöntä laillisuusvalvonnan, kanteluiden ja tietojen luovutusten hoitamiseksi. Hätäkeskuslaitos valvoo hätäkeskuspäivystäjien työtä tarkistamalla pistokokein käsiteltyjä tehtäviä.

Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisihallituksen sisällä on rajoitettu virkamiesten pääsyä järjestelmään. Ensinnäkin virkamies pääsee käsiksi vain sellaisiin tietoihin, joita hän välttämättä tarvitsee työssään. Toiseksi näistäkin tiedoista hän saa käsitellä vain sellaisia, joita hän konkreettisesti tarvitsee virkatehtävän hoitamiseksi. Toisin sanoen virkamies, joka ei työssään tarvitse tietoja hälytystehtävistä, ei pääse niihin käsiksi. Ja ne virkamiehet, jotka tarvitsevat työssään tietoja hälytystehtävistä, saavat käsitellä vain niitä hälytystietoja, joita tarvitsevat hoidettavakseen saadun hätäpuhelun hoitamiseksi.
 

Hätäkeskustietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, sisällöstä ja tietojen luovutuksesta säädetään Hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan järjestelmässä olevia tietoja saa käyttää vain hätäkeskustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Hätäkeskuslaitoksen virkamiehillä on oikeus käyttää tietoja vain hätäpuheluiden käsittelyyn, viranomaisten hälyttämiseen sekä hälytettyjen viranomaisten toiminnan tukemiseen.

Hätäkeskuslaitos saa luovuttaa hätäkeskustietojärjestelmän tietoja poliisi-, terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen sekä Rajavartiolaitoksen hälytetyille yksiköille. Tiedot luovutetaan näille yksiköille, jotta ne voisivat auttaa avuntarvitsijaa. Muihin tarkoituksiin tietoja ei saa käyttää.

Tämän lisäksi hätäkeskustietojärjestelmästä saadaan luovuttaa sisäministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle toiminnan suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot. Vastaavasti saadaan luovuttaa aluehallintovirastolle valvontatehtäviä varten välttämättömät tiedot.

Jotkut viranomaiset tarvitsevat näitä tietoja muiden kuin kiireellisten tehtävien hoitamiseen. Tällöinkään hätäkeskustietojärjestelmään sisältyviä henkilötietoja ei luovuteta, ellei siitä ole laissa erikseen säädetty ja kyseinen viranomainen yksilöi asiaa, johon se sitä tarvitsee. Esimerkiksi kun poliisiviranomainen tutkiin rikosta, sillä on mahdollisuus saada tiedot hätäpuhelusta ilmoittamalla mihin nimenomaiseen rikosasiaan se sitä tarvitsee. Tämän lisäksi terveydenhuollon valvontaviranomaisella, sosiaalitoimella, Onnettomuustutkintakeskuksella sekä ylimmillä laillisuusvalvojilla on oikeus tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin.

Hätäkeskustietojärjestelmästä ei luovuteta tietoja kaupallisille toimijoille eikä esimerkiksi vakuutusyhtiöille ja pankeille.
 

Jokaisella on oikeus saada tietää onko häntä koskevia tietoja tallennettu reksiteriin tai että rekisteriin ei ole tallennettu häntä koskevia tietoja. Tähän on kuitenkin olemassa muutamia poikkeuksia. Tietoja ei anneta tarkastusoikeuden nojalla, mikäli se saattaisi esimerkiksi haitata rikoksen ehkäisemistä /selvittämistä tai aiheuttaa vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle/hoidolle taikka jonkun muun henkilön oikeuksille. Rekisteröidyn oikeuksiin voi tutustua tietosuojavaltuutetun sivuilla. 

Voit tehdä pyynnön omien tietojen tarkastamisesta verkossa tai postitse.
 

Sekä Android- että Apple-puhelimissa kaikki voimassa olevat vaaratiedotteet ja viranomaistiedotteet voi tarkistaa avaamalla 112 Suomi -sovelluksen tiedotelistauksen.

Sovelluksen toiminnassa on pieniä eroja eri käyttöjärjestelmien välillä.
iOS-käyttöjärjestelmän puhelimissa 112 Suomi -sovellus tulisi pitää koko ajan taustalla päällä, jotta vaaratiedotteet tai viranomaistiedotteet tulevat läpi. Android-käyttöjärjestelmän puhelimiin vaaratiedote tai viranomaistiedote tulee läpi, olipa sovellus päällä tai ei.
iOS-käyttöjärjestelmän puhelimissa kysytään asennuksen yhteydessä, saako sovellus käyttää sijaintiasi. Tähän tulisi vastata "Salli aina". Tämän jälkeen kysytään, sallitaanko liikunta- ja kuntoilutietojen käyttö ja ilmoitusten lähettäminen. Ne pitää sallia, jotta vaara- ja viranomaistiedotteet tulevat perille. Sovellus käyttää puhelimen kiihtyvyysantureita tarkistaakseen sijaintiaan suhteessa vaara-alueeseen vain, kun puhelin liikkuu. Tämä toteutus säästää akkua.

Jos puhelimen ollessa suljettuna lähetetään useampi tiedote, laite antaa ilmoituksen vain viimeisimmästä tiedotteesta. Kaikki aktiiviset ja päättyneet tiedotteet voi halutessaan tarkistaa sovelluksen listauksesta.

Näihin käyttäjä voi vaikuttaa:

• Sovelluksen on oltava koko ajan auki taustalla, jotta ilmoitukset tulevat läpi.
• Puhelin kysyy ajoittain käyttäjältä, haluaako tämä jatkaa 112 Suomi -sovelluksen taustapaikannusta.
• iPhonessa kysytään asennuksen yhteydessä ensin, saako sovellus käyttää sijaintiasi. Tähän tulisi vastata "Salli aina".
• Tämän jälkeen kysytään, sallitaanko liikunta- ja kuntoilutietojen käyttö ja ilmoitusten lähettäminen. Ne pitää sallia, jotta vaaratiedote tulee perille. Sovellus käyttää puhelimen kiihtyvyysantureita tarkistaakseen sijaintiaan suhteessa vaara-alueeseen vain, kun puhelin liikkuu. Tämä toteutus säästää akkua.
• Jos käyttäjä ei reagoi saapuneisiin tiedotteisiin, käyttöjärjestelmä saattaa rajoittaa tiedotetoimintoa.

Lisäksi voi ilmetä seuraavia rajoitteita:

• Jos käyttäjä on jatkuvasti saapuvien tiedotteiden eikä niistä näytetä ilmoitusta, käyttöjärjestelmä saattaa olettaa viestien olevan "turhia" ja rajoittaa tiedotetoimintoa.
• Tiedotteet jaetaan laitteisiin ryppäinä Applen omasta palvelusta. , kunnes puhelimeen on menossa myös muuta dataa, jolloin tiedotteen lähetys voi viivästyä.
• Tiedotteiden vastaanottaminen ei toimi ollenkaan iOS-käyttöjärjestelmän versiossa 10.0. Versioissa 11.0 ja 11.1 toimii niin kauan kunnes puhelin käynnistetään uudestaan ja 112 Suomi -sovellus avataan seuraavan kerran.

Apple ei julkista tarkkoja ehtoja, missä tilanteissa ilmoituksia rajoitetaan. Ehdot voivat myös muuttua.

Kesäaikana yhteydenottoja tulee, mutta ei onneksi kuitenkaan kovin paljoa. Lukumäärätietoa ei tarkasti tilastoida niiden osalta.

Eläimiä koskevissa hätätilanteissa on syytä soittaa hätänumeroon, kun yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi tai silloin, kun tehtävään tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai -asiantuntemusta.

Hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 on ilmaista.

Ei voi.

Saldon loppuminen prepaid-liittymäpuhelimista tai operaattorin tekstiviestisopimuksen enimmäismäärän täyttyminen eivät estä 112-tekstiviestin lähettämistä.

12-tekstiviestiä ei voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia. Jos puhelimen muisti on täynnä, asiakkaan puhelin ei välttämättä vastaanota tekstiviestejä. Tällöin hätäkeskuksen ja asiakkaan välinen tekstiviestikeskustelu ei ole mahdollista.

Tekstiviestin lähettäjän pystyy paikantamaan samalla tavalla kuin hätäpuhelunsoittajan.

Hätätekstiviestejä ei voida priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan. Tämän vuoksi tekstiviestien välittämisessä voi esiintyä viiveitä eikä niiden nopeaa perillemenoa hätäkeskukseen taata. Viiveitä voi esiintyä esimerkiksi juhlapyhien aikana tai aikoina, jolloin tekstiviestiliikenne on vilkasta.

Et voi. Teknisesti se kyllä on mahdollista, mutta viesti ei tällöin ohjaudu kyseisen maan hätäkeskukseen.