Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita

112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.
Hätänumeron 112 tunnettavuus on Suomessa huippuluokkaa. Sen sijaan hätätilanteiden tunnistamisessa ja hätäilmoituksen tekemisessä voi ilmetä kohderyhmäkohtaisia haasteita. 112-päivän kampanjan avulla halutaan rohkaista eri kohderyhmiä toimimaan hätätilanteissa ja lisätä heidän ymmärrystään suomalaisesta hätäkeskuspalvelusta.
Hätänumeroviikolla esimerkiksi päiväkodit ja koulut, työpaikat, harrasteseurat ja yhdistykset sekä media voivat jakaa arvokasta tietoa hätänumerosta ja hätätilanteista omalle kohderyhmälleen. Tähän tarvitaan meitä kaikkia!
Avunsaanti ei viivästy kysymyksillä
Yleisissä hätänumero-ohjeissa suurelle yleisölle korostetaan, että hätänumeroon soitetaan, kun paikalle tarvitaan poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua. Hätätilanne on kiireellinen, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.
Hätäilmoitukseen vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä, joka auttaa esittämällä kysymyksiä ja antamalla ohjeita. Kun vastaa kysymyksiin, auttaa hätäkeskuspäivystäjää selvittämään, minkälaista apua paikalle välitetään ja kuinka kiireellisesti. Nopeutat avun saamista vastaamalla kysymyksiin. Hätäkeskuspäivystäjä voi hälyttää apua jo puhelun aikana.
Hätänumeroon soitetaan usein silloinkin, kun kyseessä ei ole kiireellinen hätä. Kaikki arjen yllättävät asiat, kuten sähkökatko, ihottuma, vatsatauti tai pihaan kaatunut puu, eivät välttämättä ole hätätilanteita. Turvallisuusviranomaiset kannustavat ihmisiä lataamaan 112 Suomi -sovelluksen, johon on koottu hätänumeron lisäksi myös muita turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä palveluita.
Lapsille ja nuorille rohkaisu on avainasemassa
Lapset ja nuoret ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat hätäkeskuspäivystäjän ohjeita.
Lapsille ja nuorille on kuitenkin hyvä korostaa, että hätäilmoituksen tekeminen on rohkea teko. Avun pyytäminen ei koskaan voi pahentaa tilannetta, mutta ilmoittamatta jättäminen saattaa näin tehdä. Soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kertoo hätäpuhelussa.
Silloin tällöin lapset ja nuoret saattavat soittaa hätänumeroon pilailumielessä. Asiattomat ja ilkivaltaiset hätäilmoitukset voivat viivästyttää todellisessa hädässä olevan henkilön avun saamista, jolloin seuraukset voivat olla vakavia.
Ikäihmiset eivät ole vaivaksi
Ikäihmisille on hyvä painottaa, että hätätilanteessa on muistettava vain yksi numero – 112. Avun saanti viivästyy, jos hätätilanteessa soittaa ensin sukulaiselle tai ystävälle. Hätätilanteessa ei kannata ajatella, että olisi muille vaivaksi.
Kiireellisessä hätätilanteessa 112:een on soitettava mahdollisimman nopeasti. Koulutettu hätäkeskuspäivystäjä auttaa esittämällä kysymyksiä ja antamalla ohjeita.
Hätäpuhelu on aina hyvä soittaa itse, jos se on mahdollista. Jokainen osaa itse parhaiten kertoa esimerkiksi omista tuntemuksistaan. Hätäpuhelu päätetään vasta sitten, kun päivystäjä antaa siihen luvan.
Puhelin kannattaa pitää vapaana, sillä auttamaan tuleva viranomainen voi soittaa lisätietoja tuntemattomasta numerosta hätäpuhelun jälkeen.
Ulkomaalaisille on hyvä korostaa yhden numeron palvelua
Maahanmuuttajille ja Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille on hyvä korostaa, että kiireellisessä hätätilanteessa palvelee vain yksi numero – 112. Suomalainen malli poikkeaa monesti ulkomaalaisista toimintamalleista, sillä maailmalla voi olla eri viranomaisten ja alueiden omia hätänumeroita. Suomessa saa avun yhden hätänumeron kautta, kun paikalle tarvitaan poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua.
Jos hätäkeskuksen kanssa ei löydä yhteistä kieltä, voi saada tulkin linjalle. Vieraskielisten kannattaa opetella kertomaan suomeksi tai englanniksi, mitä kieltä puhuu. Näin hätäkeskus osaa pyytää linjalle oikean kielen tulkin.
Näin osallistut
Teemapäivä
Kampanjaviikon aikana ketkä tahansa voivat viettää 112-päivän teemapäivää esimerkiksi työpaikalla, koulussa tai harrastustoiminnassa.
Yleisötapahtuma
Yhteistyössä järjestettäviä yleisölle suunnattavia tapahtumia voi järjestää esimerkiksi kauppakeskuksissa, kävelykaduilla tai paloasemilla. Markkinoi yleisölle suunnattua tapahtumaa 112-päivän verkkosivuilla.
Some
Turvallisuustietoa voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #112paiva #112dagen #112day.
Tutustu myös
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11.2.
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11.2.
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan jälleen valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2025 klo 11.20 alkaen.
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
112-päivä on tehnyt hätänumero-ohjeet suuren yleisön lisäksi lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja vieraskielisille. Tutustu ohjeisiin ja ota materiaalit käyttöön.
Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta nyt 112 Suomi -sovelluksessa
Koko väestölle suunnattuun varautumisoppaaseen on koottu ohjeita poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Opas löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen palveluvalikoimasta.
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää
Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat ohjeita. Eemeli harjoitteli hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron oikeaa käyttöä koulussa järjestetyllä 112-päivän oppitunnilla.
Hätänumero tuo turvaa lapsille ja nuorille
Hätänumeron oikean käytön opettaminen on turvallisuusteko. Lapsille on tärkeää puhua hätätilanteiden tunnistamisesta ja rohkaista hätäilmoituksen tekemiseen.