Valmistelussa toiminnan uudet painopisteet

Olemme parhaillaan valmistelemassa uusia toiminnan painopistealueita vuosille 2025–2029 ja ne ovat valmistumassa vuoden alkupuolella. Vuoden 2024 loppuneen strategiakauden painopisteet olivat osaamisen ja työyhteisön kehittäminen, teknologia ja varautuminen sekä verkostot ja yhteistyö. 

Toimintaamme on ohjattu edellä mainittujen painopisteiden mukaisesti. Olemme onnistuneet mielestäni hyvin, ellemme erinomaisesti. Osaaminen ja työyhteisön kehittäminen näkyvät laadukkaana hätäkeskuspalvelujen tuottamisena, parantuneina työhyvinvointiarviointien tuloksina, vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työilmapiirin yleisenä parantumisena. Julkisen hallinnon organisaatioiden Luottamus & Maine -tutkimuksessa olemme olleet viisi vuotta peräkkäin palkintopallilla – kaksi kertaa ykkösenä ja kolme kertaa kolmosena. 

Työkykyjohtamiseen panostaminen on näkynyt ja merkittäviä parannuksia on saatu aikaan lyhyessä ajassa. Sairauspoissaolot vähentyvät ja säästöjä tulee myös työkyvyttömyyseläkemaksujen vähentymisenä. Tulokset on noteerattu yleisemminkin ja Hätäkeskuslaitos palkittiin Kevan 60-vuotisjuhlien yhteydessä Työkykyjohtamisen teot -tunnustuksella. Tunnustus annettiin aktiivisesta ja vaikuttavasta työstä henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Tulevien vuosien haasteena on pitää yllä positiivista kehitystä. 

Teknologian ja varautumisen näkökulmasta olemme myös korkealla tasolla. Hätäkeskustietojärjestelmä Erican luotettavuusvaatimus on 99,996 prosenttia, joka siis tarkoittaa sitä, että se voi olla pois käytöstä korkeintaan 21 minuuttia vuodessa. Tämä tavoite on saavutettu eli järjestelmä toimii luotettavasti.

Verkottunut hätäkeskustoiminta mahdollistaa sen, että mistä tahansa Suomesta tulevaan hätäpuheluun voidaan vastata mistä tahansa kuudesta hätäkeskuksesta. Usein jää huomaamatta, että tämä suomalainen ominaisuus ja järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Lisäksi se mahdollistaa varautumiseen liittyvät harjoitukset, joissa todellisuudessa yksi hätäkeskus tyhjennetään ja muut viisi hätäkeskusta hoitavat hätäpuhelut tänä aikana.

Olemme kyenneet parantamaan yhteistyötä jatkuvasti. Yhteistyö onkin avain siihen, että hätäkeskustoiminta on tehokasta. Viimeisimpänä olemme yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa uudistaneet ensihoidon riskiarvio-ohjeet ja palaute tästä sekä viraston sisältä että sosiaali- ja terveysviranomaisen puolesta on ollut hyvää.

Tänä vuonna tarkastelemme yhdessä poliisin kanssa poliisin riskiarvio-ohjeita ja tavoitteena siinäkin on edelleen nykyistä laadukkaampi hälyttäminen eli oikeat voimavarat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan oikealla kiireellisyydellä.  

Uusi organisaatio – uusi toimintakulttuuri 

Hätäkeskuslaitoksen organisaatio uudistettiin vuoden 2024 alussa. Olemme vielä alkutaipaleella uudessa organisaatiossa. Olemme pyrkineet kehittämään johtamista entistä paremmaksi ja olemme luoneet erilaisia kanavia henkilöstön osallistamisen mahdollistamiseksi. Olemme kuitenkin tiedostaneet, että uuden toimintakulttuurin luominen on pitkä prosessi.

Olen korostanut sitä, että toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, mutta olennaista on suunta. Pienin askelin, mutta aktiivisesti muutamme toimintaamme ja luomme siten uutta toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin muuttamista tulemme tukemaan uusilla toiminnan painopistealueilla. 

Mihin tähtäämme, kun muutamme toimintakulttuuriamme? Tavoitteena on, että kaikki tekeminen on suunniteltu perusteellisesti ja aikataulutettu realistisesti siten, että tekemisen tavoitteet ovat kaikille selvät ja tavoitteet myös toteutuvat siten kuin on suunniteltu. Olennaista on myös se, että kaikki tekeminen suuntautuu siihen, että kykenemme vielä nykyistäkin tehokkaammin käsitellä hätäilmoituksia ja hälyttää oikeanlaista viranomaisapua paikalle. Onnistuminen edellyttää koko henkilöstön panosta kunkin omassa roolissa. 

Tuottavuusohjelma – uhka vai mahdollisuus

Valtion organisaatiot valmistelevat parhaillaan tuottavuusohjelmia. Sisäministeriön hallinnonala yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen kanssa selvisi pienemmillä säästötavoitteilla kuin muiden ministeriöiden hallinnonalat. Tässä näkyy nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne, joka edellyttää kokonaisturvallisuuden varmistamista.

Kaikesta huolimatta tuottavuusohjelma edellyttää toimintojen tehostamista tulevina vuosina myös Hätäkeskuslaitoksessa. Usein säästö- tai tuottavuustavoitteet nähdään pelkästään uhkana nykyiselle toiminnalle, mutta itse haluan nähdä tässä myös mahdollisuuden uudistaa organisaatiota vielä nykyistäkin tehokkaammaksi.

Uskon vahvasti siihen, että hyvällä ja analyyttisellä otteella kykenemme saavuttamaan tuottavuusohjelman tavoitteet siten, että palvelutasomme pysyy korkealla tasolla. Tässäkin onnistuminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. 

Taito Vainio 
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja