Hätäilmoitus tekstiviestillä

Palvelu kuulo- ja puhevammaisille

Kuulo- ja puhevammaiset voivat hätätilanteessa lähettää tekstiviestin numeroon 112. Viestillä ei voi lähettää kuvia, videoita tai emoji/kuvasymboleita. Tekstiviestillä tarkoitetaan pelkästään SMS-viestiä.

Mikäli sinulla ei ole ongelmia kuulon tai puheen tuottamisen kanssa, soita aina hätäpuhelu. Näin avunsaanti pystytään hätätilanteessa turvaamaan henkilöille, jotka eivät pysty soittamaan. Tekstiviestin lähettely avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen välillä on hätätilanteessa hitaampaa kuin puhelimitse käyty keskustelu. 

Näin teet hätäilmoituksen tekstiviestillä

Lähetä ensimmäisessä viestissä mahdollisimman paljon tietoa, jotta hätäkeskuspäivystäjä pystyy arvioimaan avuntarpeen. Hätäkeskuspäivystäjä kysyy lisätietoja tilanteesta, joten hätäilmoituksen tekeminen vaatii useamman tekstiviestin lähettämisen. 

Hätäkeskuspäivystäjä voi tiedustella tekstiviestissä pystytkö puhumaan tai löytyykö paikalta henkilöä, joka voi puhua. Tämän tarkoituksena on nopeuttaa avun saantia ja karsia tekstiviestilinjalta pois sellaiset henkilöt, jotka voisivat soittaa hätäpuhelun.

Kirjoita ensimmäiseen tekstiviestiin:

  1. Kunta ja osoite
  2. Mitä on tapahtunut
  3. Mahdolliset lisätiedot tapahtumasta
  4. Oma nimi

Esimerkki hätätekstiviestistä:

Satakunnankatu 3, Pori. Henkilöauto on törmännyt pyöräilijään suojatiellä. Pyöräilijä on tajuissaan, mutta hänellä on kovia kipuja ja ruhjeita. Maija Virtanen. 

Älä kuormita hätänumeroa turhilla viesteillä

Hätänumero 112 on vain kiireellisiä hätätilanteita varten, kun tarvitset paikalle ensihoidon, poliisin, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua.

Älä lähetä hätänumeroon vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä. Älä myöskään testaa tekstiviestipalvelun toimivuutta. Turhat tekstiviestit voivat viivästyttää hädässä olevien ihmisten avun saantia ja kuormittaa hätäkeskuspalvelua.

Usein kysyttyä hätätekstiviestipalvelusta

Hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 on ilmaista.

Euroopan Unionin esteettömyysdirektiiviin perustuva RTT-palvelu mahdollistaa reaaliaikaisen tekstin kirjoittamisen hätäpuhelun yhteydessä. 112 RTT:ssä teksti näkyy kirjain kerrallaan hätäkeskuksen ja avuntarvitsijan välillä. Myös äänet kuuluvat vastaanottajalle RTT-puhelussa. Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on ottaa palvelu käyttöön vuonna 2027.

Ennen 112-hätätekstiviestipalvelua puhe- ja kuulovammaisilla oli käytössä alueelliset gsm-numerot hätäilmoituksen tekemistä varten. Alueelliset numerot poistuivat käytöstä 1.8.2025, ja kaikki hätäilmoitukset tehdään nykyään numeroon 112.

Hätänumeroon ei voi lähettää kuvia tai emoji-symboleita. 

Ei voi.

Saldon loppuminen prepaid-liittymäpuhelimista tai operaattorin tekstiviestisopimuksen enimmäismäärän täyttyminen eivät estä hätätekstiviestin lähettämistä.

Hätätekstiviestiä ei voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia.

Hätätekstiviestin lähettäjän pystyy paikantamaan samalla tavalla kuin hätäpuhelunsoittajan.

Hätätekstiviestejä ei voida priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan. Tämän vuoksi tekstiviestien välittämisessä voi esiintyä viiveitä eikä niiden nopeaa perillemenoa hätäkeskukseen taata. Viiveitä voi esiintyä esimerkiksi juhlapyhien aikana tai aikoina, jolloin tekstiviestiliikenne on vilkasta.

Et voi. Viesti ei ohjaudu kyseisen maan hätäkeskukseen.

Ei voi. Vain suomalaisista liittymistä lähetetyt tekstiviestit ohjautuvat Suomen hätäkeskukseen.