Sinustako hätäkeskuspäivystäjä?

Hae kaksikieliseen hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen

Haku kaksikieliseen hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen on 8.5.–2.6.2023. Opinnot käynnistyvät tammikuussa 2024 ja kestävät 1,5 vuotta.

Jotta voi tulla valituksi, hakijan tulee hallita sujuvasti sekä suomen- että ruotsin kieli. Kielitaito testataan alkusyksystä valintakokeiden yhteydessä. Hakijoille, joilla on koulusivistyskielenä suomi, pidetään kielikoe ruotsin kielestä ja hakijoille, joilla on koulusivistyskielenä ruotsi, pidetään kielikoe suomen kielestä. Kielikokeesta tulee saada hyväksytty tulos.

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto Kuopiossa sekä Poliisiammattikorkeakoulu Tampereella. 

Valmistumisen jälkeen voit työllistyä hätäkeskuksiin kuudella eri paikkakunnalla riippuen siitä, missä valmistumisesi jälkeen on tarvetta. Hätäkeskukset sijaitsevat Keravalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Turussa ja Vaasassa.

Hätäkeskuspäivystäjä tekee aidosti merkityksellistä työtä, jossa ihmisten auttaminen on kaiken keskiössä. Työ on kolmivuorotyötä ja hätäkeskuspäivystäjän keskiansio on noin 3500 €/kk. 

Tutustu tutkintoon ja hae 2.6.2023 mennessä.

Avun ensimmäinen lenkki

Hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, jotka voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai eksyneitä ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai esimerkiksi sosiaalisia hätätilanteita. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.

Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä.

Hätäkeskuspäivystäjät työskentelevät kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina. Erityisesti monet juhlapyhät ovat hätäkeskuksissa erittäin kiireistä aikaa, jolloin suuri osa hätäkeskuspäivystäjistä on töissä.

Työvuorot kestävät yleensä 12 tuntia. Esimerkiksi kolmena peräkkäisenä päivänä työskentelyä seuraa yleensä yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää.

Lisätietoja työsuhde-eduista ja palkkauksesta

Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutus

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston (Kuopio) sekä Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) ja Hätäkeskuslaitoksen suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon.

Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne kestävät 1,5 vuotta. Opetus, majoitus ja ruokailut ovat opiskelijalle pääosin maksuttomia. Opiskelijan aiempia opintoja ja työkokemusta voidaan hyödyntää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla, jonka opiskelija ja opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteiden puitteissa. 

Tutustu hätäkeskuspäivystäjien blogeihin

Vappu hätäkeskuspäivystäjän silmin

− Hätäkeskus, Nödcentralen − Apua! Me tultiin kaverin mökille ja nyt täällä on kauhea tappelu! Mamma ...
26.04.2023

Mielenterveyteen liittyvät hätäpuhelut ovat hätäkeskuksissa arkipäivää

Suomessa vietetään parhaillaan valtakunnallista Mielenterveysviikkoa. Mielenterveyteen liittyvät hät ...
Hätäkeskuspalvelut
24.11.2022

Kansalais­mahdollisuus

”Näin äsken auton ojassa, laittakaa joku sinne katsomaan. Minä en pysähdy, olen kansalaisvelvollisuu ...
05.07.2021

Otsolan palokunnasta tosielämän toimiin

"Otsolan Palokunnan kiireinen päivä" oli lempikirjani lapsena. Kirjan kuvituksessa näkyy taustalla n ...
Hätäkeskuspalvelut
12.05.2021

Usein kysyttyä hätäkeskuspäivystäjän koulutuksesta

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.