112 Hätäkeskus -podcast
Saako ihminen ambulanssin?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan ensihoitoon – mitä se tarkoittaa, kuinka se eroaa vanhanaikaisesta sairaankuljetuksesta ja miksi hätäpuhelussa on tärkeää vastata kysymyksiin.
Kuvassa Ari Ekstrand (vas.) ja Lasse Ilkka.
Pitkän uran ensihoidon parissa tehneet sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Lasse Ilkka ja Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand valottavat 112 Hätäkeskus -podcastissa ensihoidon taustoja, tehtäviä ja sen merkitystä nykypäivän hätätilanteissa.
Hätäpuheluissa kuulee monesti ärtymystä, jos ambulanssia ei välitetä paikalle tai ambulanssi ei vie potilasta sairaalaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä Ekstrandin mukaan aiemmin kyse olikin neljällä pyörällä liikkuvasta sairaankuljetuksesta, jolloin potilaita kuljetettiin ja kannettiin paareilla sairaalaan, missä hoito vasta aloitettiin. Nykyään kyse on ensihoidosta, joka aloitetaan jo tapahtumapaikalla.
Ilkan mukaan muutos on ollut pitkä prosessi. Iso vedenjakaja oli vuonna 2010 julkaistu terveydenhuoltolaki, jossa määriteltiin ensihoitopalvelu ja säänneltiin, millä pätevyyksillä ensihoitajat voivat työskennellä. Nykyisin ambulanssi välitetään paikalle vain sellaisiin kiireellisiin hätätilanteisiin, joissa potilas ei pärjää ilman ensihoitoa.
Tänä päivänä ambulanssi ei siis ole aina oikea ratkaisu, mutta se ei suinkaan tarkoita, että ihminen jäisi ilman apua. Potilas pyritään ohjaamaan heti alusta alkaen oikeaan paikkaan.
Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
- Miten päätetään, kuka saa apua?
- Milloin soitetaan Päivystysapu 116 117 ja milloin hätänumero 112?
- Miksi ambulanssi ei aina ole oikea ratkaisu?
112 Hätäkeskus on Hätäkeskuslaitoksen podcast, jossa keskustellaan turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja hätänumeron oikeasta käytöstä. Tuotantokauden neljä jaksoa julkaistaan kahden viikon välein marras-joulukuun aikana. Jaksot juontaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Podcastit on koottu 112.fi-sivustolle ja ne ovat kuunneltavissa Spotifyssa ja Apple Podcastissa.
Tutustu myös
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
Mielenterveyskriisi näkyy myös hätäpuheluissa
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävistä: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai häiriökäyttäytyminen, sairastuminen ja kaatuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin poliisille.
Joulupyhinä 19 800 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia sairastumisista ja kaatumisista. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.