112 Hätäkeskus -podcast
Saako ihminen ambulanssin?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan ensihoitoon – mitä se tarkoittaa, kuinka se eroaa vanhanaikaisesta sairaankuljetuksesta ja miksi hätäpuhelussa on tärkeää vastata kysymyksiin.
Kuvassa Ari Ekstrand (vas.) ja Lasse Ilkka.
Pitkän uran ensihoidon parissa tehneet sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Lasse Ilkka ja Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand valottavat 112 Hätäkeskus -podcastissa ensihoidon taustoja, tehtäviä ja sen merkitystä nykypäivän hätätilanteissa.
Hätäpuheluissa kuulee monesti ärtymystä, jos ambulanssia ei välitetä paikalle tai ambulanssi ei vie potilasta sairaalaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä Ekstrandin mukaan aiemmin kyse olikin neljällä pyörällä liikkuvasta sairaankuljetuksesta, jolloin potilaita kuljetettiin ja kannettiin paareilla sairaalaan, missä hoito vasta aloitettiin. Nykyään kyse on ensihoidosta, joka aloitetaan jo tapahtumapaikalla.
Ilkan mukaan muutos on ollut pitkä prosessi. Iso vedenjakaja oli vuonna 2010 julkaistu terveydenhuoltolaki, jossa määriteltiin ensihoitopalvelu ja säänneltiin, millä pätevyyksillä ensihoitajat voivat työskennellä. Nykyisin ambulanssi välitetään paikalle vain sellaisiin kiireellisiin hätätilanteisiin, joissa potilas ei pärjää ilman ensihoitoa.
Tänä päivänä ambulanssi ei siis ole aina oikea ratkaisu, mutta se ei suinkaan tarkoita, että ihminen jäisi ilman apua. Potilas pyritään ohjaamaan heti alusta alkaen oikeaan paikkaan.
Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
- Miten päätetään, kuka saa apua?
- Milloin soitetaan Päivystysapu 116 117 ja milloin hätänumero 112?
- Miksi ambulanssi ei aina ole oikea ratkaisu?
112 Hätäkeskus on Hätäkeskuslaitoksen podcast, jossa keskustellaan turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja hätänumeron oikeasta käytöstä. Tuotantokauden neljä jaksoa julkaistaan kahden viikon välein marras-joulukuun aikana. Jaksot juontaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Podcastit on koottu 112.fi-sivustolle ja ne ovat kuunneltavissa Spotifyssa ja Apple Podcastissa.
Tutustu myös
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
Mielenterveyskriisi näkyy myös hätäpuheluissa
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
Kampanjaviikko kokosi osallistujia eri puolilla Suomea
Hätänumeroviikko on tältä vuodelta päättynyt. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille, kouluille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen!
Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen
Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen hätänumeroviikolla 9.-15. helmikuuta. Kampanja juhlapäivä on keskiviikkona 11.2. Teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä nuoret miehet.
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuonna 2025 hätänumeroon tehtiin keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta joka päivä. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä kääntyi kasvuun.
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.
112-päivä kutsuu oppilaitokset mukaan turvallisuuskasvatukseen
Moni hätätilanne sattuu juuri siellä, missä nuoret liikkuvat – kouluissa, kaduilla ja kaveriporukoissa. Tärkeintä on toimia, ei jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Nuorten tavoittaminen ja rohkaiseminen on elintärkeää, ja opettajilla on suuri merkitys muutoksessa.