Hätäkeskuspäivystäjälle palkinto erityisen ansiokkaasta työstä
Euroopan hätänumerojärjestö EENA palkitsi suomalaisen hätäkeskuspäivystäjän ansiokkaasta auttamistyöstä henkilön pudottua avantoon metsämaastossa. Suomalaisen hätäkeskustoiminnan ytimessä on hätäkeskuspäivystäjien vahva ammattitaito ja viranomaisten välinen yhteistyö, mikä myös tässä tapauksessa osoitti tehokkuutensa.
Huonot olosuhteet heikensivät selviämismahdollisuuksia
Tammikuussa 2022 yksin hiihtämään lähtenyt mies putosi avantoon metsämaastossa. Lähimpään taajamaan oli matkaa noin 15 kilometriä. Ulkona oli pakkasta -5 astetta, ja veden lämpötila oli +4 astetta. Hätäpuhelun soittaja yritti päästä omin voimin avannosta ylös, mutta se oli mahdotonta. Kastuneella puhelimella hän sai kuitenkin yhteyden hätänumeroon 112 ja siitä alkoi viranomaisten kamppailu aikaa vastaan.
Hätäkeskuspäivystäjä oli koko pelastusoperaation ajan, noin 57 minuuttia, puheyhteydessä hätäpuhelun soittajaan, ja kannusti häntä taistelemaan kylmyyttä vastaan. Tehtävä oli erittäin haastava epäselvien paikkatietojen vuoksi. On suoranainen ihme, että henkilö ehdittiin pelastaa hengissä vedestä.
Sirpa Moilanen Oulun hätäkeskuksesta vastaanotti kyseisen hätäpuhelun. Hän muistaa tilanteen hyvin vielä reilun vuoden jälkeenkin.
− Hätäpuhelun soittaja oli yksin liikkeellä maastossa, joka oli kaukana yleiseltä tieltä ja vaikean kulkumatkan päässä. Hän oli peloissaan, kylmissään ja hän tiesi, että vaarana oli paleltua kuoliaaksi kylmässä vedessä. Minä olin hänen ainoa yhteytensä avun saamiseen, joten oli tärkeää saada pidettyä hänet linjalla. Nämä lähtökohdat tekivät hätäpuhelusta todella erityisen, ja hänen pelastamisensa oli meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Sain heti tarvittavan tuen auttamisessa omilta kollegoiltani.
Hätäkeskuspäivystäjän rooli jää usein pimentoon
Hätäkeskuksen rooli hätäpuhelun soittajan hengen pelastamisessa oli korvaamaton. Usein hätäkeskuksen osuus jää kuitenkin tapahtumakokonaisuuksissa pimentoon, mutta tässä tilanteessa pelastustoiminnan johtaja halusi nostaa hätäilmoitusta käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän roolin esiin.
Tapausta käsiteltiin myös laajasti mediassa, jossa hätäkeskuksen rooli sai kiitosta. Ilman hätäkeskuspäivystäjän kannustamista hätäpuhelun soittaja tuskin olisi jaksanut taistella avannon reunalla. Lisäksi hätäkeskuksessa tehtiin samanaikaisesti paikannusta ja pelastuslaitoksen ohjaamista kohteeseen. Ilman hätäpuhelua käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän määrätietoista toimintaa henkilöä olisi etsitty aluksi väärästä paikasta.
− Oikea kuntaraja ei ollut tiedossa alkutilanteessa, ja soittajan nimeämiä maastokohteita oli haastava löytää. Määritetty paikka oli kuitenkin oikeassa kohtaa heti, kun saatiin haarukoitua kuntaraja ja alue. Hätäkeskustoimintaa johtanut vuoromestari oli erittäin hyvänä tukena tilanteessa, hän välitti jatkuvasti tietoa kentälle kuulleessaan keskusteluni soittajan kanssa. Kohteessa ilmeni, että vastakkaisella suunnalla oli samanlainen auto kuin ilmoittajalla, ja tämä aiheutti hetkeksi hämmennystä – seisomaan nousten huusin, ettei avuntarvitsija ole siellä, Sirpa muistelee tarkasti.
Tekniikka ei korvaa päivystäjän ammattitaitoa
Hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä tarvitaan viranomaisten hälytysohjeiden tuntemisen ja riskinarvioperusteiden lisäksi mm. hyviä vuorovaikutustaitoja. Päivystäjän työtä tukee monenlaiset tekniset sovellukset ja järjestelmät, mutta ne eivät korvaa sitä, että hädän hetkellä ihminen kaipaa rinnalleen toista ihmistä. Myös järjestelmien tuottamaa dataa tulee kyetä soveltamaan oikein ja tarkastelemaan kriittisesti.
− Olen tehnyt näitä töitä 20 vuotta, ja ensimmäistä kertaa soittaja ohitti virkaminäni. Koin olevani hänen selviytymisestään vastuussa, ja taistelin aikaa vastaan ilmoittajan kanssa samalla rintamalla. Mietin, mitä voisin tehdä auttaakseni lämpimänä pysymistä. Päätin, että jumppaaminen olisi hyvä keino - ensin toinen käsi, ja sitten toinen jalka, annoin hänelle yksinkertaisia ohjeita. Pelastajien jalkauduttua maastoon pyysin hätäpuhelun soittajaa huutamaan apua muutaman kerran, ja pitämään sitten taukoa. Teot olivat hyvin pieniä.
Sirpa korostaa moniviranomaistoiminnan saumatonta yhteistyötä. Jokaisella on korvaamaton rooli auttamisen ketjussa.
− Koin tässä tapauksessa hätäpuhelun olevan meidän kaikkien yhteinen menestystarina. Hätäpuhelun soittaja on minun sekä koko pelastustiimin sankari. Oma roolini oli pitää toivoa selviytymisestä yllä, auttaa kaikin keinoin taistelussa aikaa ja hypotermiaa vastaan ja ohjata viranomaiset mahdollisimman nopeasti paikalle. Muut viranomaiset ylittivät puolestaan omia äärirajojaan juoksemalla hoitotarvikkeiden kanssa puolen kilometrin matkan lumisessa maastossa. He taistelivat kanssani yhdessä pelastaakseen ihmishengen – ja me kaikki onnistuimme siinä, toteaa Sirpa tyytyväisenä vastaanottaessaan EENA:n myöntämän palkinnon.
Palkinto luovutettiin EENA-seminaarissa 19.4.2023 Ljubljanassa, Sloveniassa.
Euroopan hätänumerojärjestö EENA
EENA (European Emergency Number Association) on perustettu Brysselissä vuonna 1999. Hätänumerojärjestö pyrkii edistämään turvallisuutta ja hätäkeskuspalvelujen kehittämistä Euroopassa. Järjestö palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen.
EENA:n jäsenistöön kuuluu yli 1500 edustajaa hätäkeskustoimintaan liittyvistä organisaatioista 80 maasta, tutkijoita, tekniikan toimittajia ja yli 200 Euroopan parlamentin jäsentä.
Aiemmat Hätäkeskuslaitokselle myönnetyt palkinnot Euroopan hätänumerojärjestöltä:
PSAP Award (Public Safety Answering Points) 2021
Hätäkeskuslaitos palkittiin nopeasta toiminnasta Kuopion kouluiskun yhteydessä. Hätäpuheluun vastattiin kahdessa sekunnissa, tehtävä välitettiin poliisille alle minuutissa, ja poliisi taltutti kohdehenkilön jo noin 8 minuutin kuluttua ensimmäisen hätäpuhelun saapumisesta hätäkeskukseen.
Outstanding Rescue 2014
Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos ja Suomen Poliisi palkittiin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta
8-vuotiaan tytön pelastamisesta.
Outstanding National 112 System 2013
Hätäkeskuslaitos voitti vuonna 2013 Euroopan hätänumerojärjestön myöntämän EENA-palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä.
See also
How is the public warned about hazards?
How to report an emergency in Finland even if you do not know the language
Reliability in all circumstances
The Emergency Response Centre Agency is focusing on preparedness. Technical solutions, expertise and cooperation are the building blocks of overall preparedness.
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.
How is the public warned about hazards?
In Finland, there are two ways to quickly warn people, for example about an imminent danger from the air: Emergency warning and alarm signal. The 112 Suomi mobile app is already one of the channels for communicating emergency warnings.
eCall emergency call system prevents road deaths, false calls burden emergency services
The automatic emergency call system eCall is installed in roughly one in eight Finnish passenger cars and vans. According to a study commissioned by the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, the eCall system prevented an estimated one road fatality between 2019 and 2023 in Finland. From the perspective of emergency response centres, the main problem is false eCall notifications, which account for around 80 per cent of all eCalls.