Hätäkeskuspäivystäjälle palkinto erityisen ansiokkaasta työstä

Euroopan hätänumerojärjestö EENA palkitsi suomalaisen hätäkeskuspäivystäjän ansiokkaasta auttamistyöstä henkilön pudottua avantoon metsämaastossa. Suomalaisen hätäkeskustoiminnan ytimessä on hätäkeskuspäivystäjien vahva ammattitaito ja viranomaisten välinen yhteistyö, mikä myös tässä tapauksessa osoitti tehokkuutensa.
Huonot olosuhteet heikensivät selviämismahdollisuuksia
Tammikuussa 2022 yksin hiihtämään lähtenyt mies putosi avantoon metsämaastossa. Lähimpään taajamaan oli matkaa noin 15 kilometriä. Ulkona oli pakkasta -5 astetta, ja veden lämpötila oli +4 astetta. Hätäpuhelun soittaja yritti päästä omin voimin avannosta ylös, mutta se oli mahdotonta. Kastuneella puhelimella hän sai kuitenkin yhteyden hätänumeroon 112 ja siitä alkoi viranomaisten kamppailu aikaa vastaan.
Hätäkeskuspäivystäjä oli koko pelastusoperaation ajan, noin 57 minuuttia, puheyhteydessä hätäpuhelun soittajaan, ja kannusti häntä taistelemaan kylmyyttä vastaan. Tehtävä oli erittäin haastava epäselvien paikkatietojen vuoksi. On suoranainen ihme, että henkilö ehdittiin pelastaa hengissä vedestä.
Sirpa Moilanen Oulun hätäkeskuksesta vastaanotti kyseisen hätäpuhelun. Hän muistaa tilanteen hyvin vielä reilun vuoden jälkeenkin.
− Hätäpuhelun soittaja oli yksin liikkeellä maastossa, joka oli kaukana yleiseltä tieltä ja vaikean kulkumatkan päässä. Hän oli peloissaan, kylmissään ja hän tiesi, että vaarana oli paleltua kuoliaaksi kylmässä vedessä. Minä olin hänen ainoa yhteytensä avun saamiseen, joten oli tärkeää saada pidettyä hänet linjalla. Nämä lähtökohdat tekivät hätäpuhelusta todella erityisen, ja hänen pelastamisensa oli meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Sain heti tarvittavan tuen auttamisessa omilta kollegoiltani.
Hätäkeskuspäivystäjän rooli jää usein pimentoon
Hätäkeskuksen rooli hätäpuhelun soittajan hengen pelastamisessa oli korvaamaton. Usein hätäkeskuksen osuus jää kuitenkin tapahtumakokonaisuuksissa pimentoon, mutta tässä tilanteessa pelastustoiminnan johtaja halusi nostaa hätäilmoitusta käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän roolin esiin.
Tapausta käsiteltiin myös laajasti mediassa, jossa hätäkeskuksen rooli sai kiitosta. Ilman hätäkeskuspäivystäjän kannustamista hätäpuhelun soittaja tuskin olisi jaksanut taistella avannon reunalla. Lisäksi hätäkeskuksessa tehtiin samanaikaisesti paikannusta ja pelastuslaitoksen ohjaamista kohteeseen. Ilman hätäpuhelua käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän määrätietoista toimintaa henkilöä olisi etsitty aluksi väärästä paikasta.
− Oikea kuntaraja ei ollut tiedossa alkutilanteessa, ja soittajan nimeämiä maastokohteita oli haastava löytää. Määritetty paikka oli kuitenkin oikeassa kohtaa heti, kun saatiin haarukoitua kuntaraja ja alue. Hätäkeskustoimintaa johtanut vuoromestari oli erittäin hyvänä tukena tilanteessa, hän välitti jatkuvasti tietoa kentälle kuulleessaan keskusteluni soittajan kanssa. Kohteessa ilmeni, että vastakkaisella suunnalla oli samanlainen auto kuin ilmoittajalla, ja tämä aiheutti hetkeksi hämmennystä – seisomaan nousten huusin, ettei avuntarvitsija ole siellä, Sirpa muistelee tarkasti.
Tekniikka ei korvaa päivystäjän ammattitaitoa
Hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä tarvitaan viranomaisten hälytysohjeiden tuntemisen ja riskinarvioperusteiden lisäksi mm. hyviä vuorovaikutustaitoja. Päivystäjän työtä tukee monenlaiset tekniset sovellukset ja järjestelmät, mutta ne eivät korvaa sitä, että hädän hetkellä ihminen kaipaa rinnalleen toista ihmistä. Myös järjestelmien tuottamaa dataa tulee kyetä soveltamaan oikein ja tarkastelemaan kriittisesti.
− Olen tehnyt näitä töitä 20 vuotta, ja ensimmäistä kertaa soittaja ohitti virkaminäni. Koin olevani hänen selviytymisestään vastuussa, ja taistelin aikaa vastaan ilmoittajan kanssa samalla rintamalla. Mietin, mitä voisin tehdä auttaakseni lämpimänä pysymistä. Päätin, että jumppaaminen olisi hyvä keino - ensin toinen käsi, ja sitten toinen jalka, annoin hänelle yksinkertaisia ohjeita. Pelastajien jalkauduttua maastoon pyysin hätäpuhelun soittajaa huutamaan apua muutaman kerran, ja pitämään sitten taukoa. Teot olivat hyvin pieniä.
Sirpa korostaa moniviranomaistoiminnan saumatonta yhteistyötä. Jokaisella on korvaamaton rooli auttamisen ketjussa.
− Koin tässä tapauksessa hätäpuhelun olevan meidän kaikkien yhteinen menestystarina. Hätäpuhelun soittaja on minun sekä koko pelastustiimin sankari. Oma roolini oli pitää toivoa selviytymisestä yllä, auttaa kaikin keinoin taistelussa aikaa ja hypotermiaa vastaan ja ohjata viranomaiset mahdollisimman nopeasti paikalle. Muut viranomaiset ylittivät puolestaan omia äärirajojaan juoksemalla hoitotarvikkeiden kanssa puolen kilometrin matkan lumisessa maastossa. He taistelivat kanssani yhdessä pelastaakseen ihmishengen – ja me kaikki onnistuimme siinä, toteaa Sirpa tyytyväisenä vastaanottaessaan EENA:n myöntämän palkinnon.
Palkinto luovutettiin EENA-seminaarissa 19.4.2023 Ljubljanassa, Sloveniassa.
Euroopan hätänumerojärjestö EENA
EENA (European Emergency Number Association) on perustettu Brysselissä vuonna 1999. Hätänumerojärjestö pyrkii edistämään turvallisuutta ja hätäkeskuspalvelujen kehittämistä Euroopassa. Järjestö palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen.
EENA:n jäsenistöön kuuluu yli 1500 edustajaa hätäkeskustoimintaan liittyvistä organisaatioista 80 maasta, tutkijoita, tekniikan toimittajia ja yli 200 Euroopan parlamentin jäsentä.
Aiemmat Hätäkeskuslaitokselle myönnetyt palkinnot Euroopan hätänumerojärjestöltä:
PSAP Award (Public Safety Answering Points) 2021
Hätäkeskuslaitos palkittiin nopeasta toiminnasta Kuopion kouluiskun yhteydessä. Hätäpuheluun vastattiin kahdessa sekunnissa, tehtävä välitettiin poliisille alle minuutissa, ja poliisi taltutti kohdehenkilön jo noin 8 minuutin kuluttua ensimmäisen hätäpuhelun saapumisesta hätäkeskukseen.
Outstanding Rescue 2014
Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos ja Suomen Poliisi palkittiin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta
8-vuotiaan tytön pelastamisesta.
Outstanding National 112 System 2013
Hätäkeskuslaitos voitti vuonna 2013 Euroopan hätänumerojärjestön myöntämän EENA-palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä.
See also
Finnish Emergency Response Centre operations attracting international interest
Director General Taito Vainio: our reliability will be maintained in all circumstances
Meeting a person is the core of the work of an ERC operator
Finnish Emergency Response Centre operations attracting international interest
Each year, the unique Finnish model for producing ERC services attracts international guests to visit Finland in order to monitor daily operations at emergency response centres. Visitors want to emulate the model, which is cost efficient and makes it possible to dispatch help quickly.
Director General Taito Vainio: our reliability will be maintained in all circumstances
Taito Vainio started his second five-year term as the Director General of the Emergency Response Centre Agency in early March. In the coming years, his work will be characterised by the challenges arising from the changes in the operating environment.
Task prioritisation makes it possible to provide help in acute emergencies
The Emergency Response Centre Agency’s guidelines for handling prehospital emergency care tasks were revised at the end of November 2023. The change is reflected in the number of tasks assigned to prehospital emergency care and in their priority distribution.
2024 in review
The Emergency Response Centre Agency’s financial statements for 2024 are complete. The service level of emergency response centre (ERC) operations remained good, even though we were not able to meet all our performance targets. During 2024, absences due to illness decreased and the work load was evened out. Customer confidence and satisfaction in ERC operations remained high.
Record number of emergency calls interpreted
The growth in the foreign-language population is reflected in the number of interpreted emergency calls. The demand for Ukrainian interpretation, for example, has increased significantly over the past few years.