Hätäkeskuspäivystäjälle palkinto erityisen ansiokkaasta työstä
Euroopan hätänumerojärjestö EENA palkitsi suomalaisen hätäkeskuspäivystäjän ansiokkaasta auttamistyöstä henkilön pudottua avantoon metsämaastossa. Suomalaisen hätäkeskustoiminnan ytimessä on hätäkeskuspäivystäjien vahva ammattitaito ja viranomaisten välinen yhteistyö, mikä myös tässä tapauksessa osoitti tehokkuutensa.
Huonot olosuhteet heikensivät selviämismahdollisuuksia
Tammikuussa 2022 yksin hiihtämään lähtenyt mies putosi avantoon metsämaastossa. Lähimpään taajamaan oli matkaa noin 15 kilometriä. Ulkona oli pakkasta -5 astetta, ja veden lämpötila oli +4 astetta. Hätäpuhelun soittaja yritti päästä omin voimin avannosta ylös, mutta se oli mahdotonta. Kastuneella puhelimella hän sai kuitenkin yhteyden hätänumeroon 112 ja siitä alkoi viranomaisten kamppailu aikaa vastaan.
Hätäkeskuspäivystäjä oli koko pelastusoperaation ajan, noin 57 minuuttia, puheyhteydessä hätäpuhelun soittajaan, ja kannusti häntä taistelemaan kylmyyttä vastaan. Tehtävä oli erittäin haastava epäselvien paikkatietojen vuoksi. On suoranainen ihme, että henkilö ehdittiin pelastaa hengissä vedestä.
Sirpa Moilanen Oulun hätäkeskuksesta vastaanotti kyseisen hätäpuhelun. Hän muistaa tilanteen hyvin vielä reilun vuoden jälkeenkin.
− Hätäpuhelun soittaja oli yksin liikkeellä maastossa, joka oli kaukana yleiseltä tieltä ja vaikean kulkumatkan päässä. Hän oli peloissaan, kylmissään ja hän tiesi, että vaarana oli paleltua kuoliaaksi kylmässä vedessä. Minä olin hänen ainoa yhteytensä avun saamiseen, joten oli tärkeää saada pidettyä hänet linjalla. Nämä lähtökohdat tekivät hätäpuhelusta todella erityisen, ja hänen pelastamisensa oli meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Sain heti tarvittavan tuen auttamisessa omilta kollegoiltani.
Hätäkeskuspäivystäjän rooli jää usein pimentoon
Hätäkeskuksen rooli hätäpuhelun soittajan hengen pelastamisessa oli korvaamaton. Usein hätäkeskuksen osuus jää kuitenkin tapahtumakokonaisuuksissa pimentoon, mutta tässä tilanteessa pelastustoiminnan johtaja halusi nostaa hätäilmoitusta käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän roolin esiin.
Tapausta käsiteltiin myös laajasti mediassa, jossa hätäkeskuksen rooli sai kiitosta. Ilman hätäkeskuspäivystäjän kannustamista hätäpuhelun soittaja tuskin olisi jaksanut taistella avannon reunalla. Lisäksi hätäkeskuksessa tehtiin samanaikaisesti paikannusta ja pelastuslaitoksen ohjaamista kohteeseen. Ilman hätäpuhelua käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän määrätietoista toimintaa henkilöä olisi etsitty aluksi väärästä paikasta.
− Oikea kuntaraja ei ollut tiedossa alkutilanteessa, ja soittajan nimeämiä maastokohteita oli haastava löytää. Määritetty paikka oli kuitenkin oikeassa kohtaa heti, kun saatiin haarukoitua kuntaraja ja alue. Hätäkeskustoimintaa johtanut vuoromestari oli erittäin hyvänä tukena tilanteessa, hän välitti jatkuvasti tietoa kentälle kuulleessaan keskusteluni soittajan kanssa. Kohteessa ilmeni, että vastakkaisella suunnalla oli samanlainen auto kuin ilmoittajalla, ja tämä aiheutti hetkeksi hämmennystä – seisomaan nousten huusin, ettei avuntarvitsija ole siellä, Sirpa muistelee tarkasti.
Tekniikka ei korvaa päivystäjän ammattitaitoa
Hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä tarvitaan viranomaisten hälytysohjeiden tuntemisen ja riskinarvioperusteiden lisäksi mm. hyviä vuorovaikutustaitoja. Päivystäjän työtä tukee monenlaiset tekniset sovellukset ja järjestelmät, mutta ne eivät korvaa sitä, että hädän hetkellä ihminen kaipaa rinnalleen toista ihmistä. Myös järjestelmien tuottamaa dataa tulee kyetä soveltamaan oikein ja tarkastelemaan kriittisesti.
− Olen tehnyt näitä töitä 20 vuotta, ja ensimmäistä kertaa soittaja ohitti virkaminäni. Koin olevani hänen selviytymisestään vastuussa, ja taistelin aikaa vastaan ilmoittajan kanssa samalla rintamalla. Mietin, mitä voisin tehdä auttaakseni lämpimänä pysymistä. Päätin, että jumppaaminen olisi hyvä keino - ensin toinen käsi, ja sitten toinen jalka, annoin hänelle yksinkertaisia ohjeita. Pelastajien jalkauduttua maastoon pyysin hätäpuhelun soittajaa huutamaan apua muutaman kerran, ja pitämään sitten taukoa. Teot olivat hyvin pieniä.
Sirpa korostaa moniviranomaistoiminnan saumatonta yhteistyötä. Jokaisella on korvaamaton rooli auttamisen ketjussa.
− Koin tässä tapauksessa hätäpuhelun olevan meidän kaikkien yhteinen menestystarina. Hätäpuhelun soittaja on minun sekä koko pelastustiimin sankari. Oma roolini oli pitää toivoa selviytymisestä yllä, auttaa kaikin keinoin taistelussa aikaa ja hypotermiaa vastaan ja ohjata viranomaiset mahdollisimman nopeasti paikalle. Muut viranomaiset ylittivät puolestaan omia äärirajojaan juoksemalla hoitotarvikkeiden kanssa puolen kilometrin matkan lumisessa maastossa. He taistelivat kanssani yhdessä pelastaakseen ihmishengen – ja me kaikki onnistuimme siinä, toteaa Sirpa tyytyväisenä vastaanottaessaan EENA:n myöntämän palkinnon.
Palkinto luovutettiin EENA-seminaarissa 19.4.2023 Ljubljanassa, Sloveniassa.
Euroopan hätänumerojärjestö EENA
EENA (European Emergency Number Association) on perustettu Brysselissä vuonna 1999. Hätänumerojärjestö pyrkii edistämään turvallisuutta ja hätäkeskuspalvelujen kehittämistä Euroopassa. Järjestö palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen.
EENA:n jäsenistöön kuuluu yli 1500 edustajaa hätäkeskustoimintaan liittyvistä organisaatioista 80 maasta, tutkijoita, tekniikan toimittajia ja yli 200 Euroopan parlamentin jäsentä.
Aiemmat Hätäkeskuslaitokselle myönnetyt palkinnot Euroopan hätänumerojärjestöltä:
PSAP Award (Public Safety Answering Points) 2021
Hätäkeskuslaitos palkittiin nopeasta toiminnasta Kuopion kouluiskun yhteydessä. Hätäpuheluun vastattiin kahdessa sekunnissa, tehtävä välitettiin poliisille alle minuutissa, ja poliisi taltutti kohdehenkilön jo noin 8 minuutin kuluttua ensimmäisen hätäpuhelun saapumisesta hätäkeskukseen.
Outstanding Rescue 2014
Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos ja Suomen Poliisi palkittiin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta
8-vuotiaan tytön pelastamisesta.
Outstanding National 112 System 2013
Hätäkeskuslaitos voitti vuonna 2013 Euroopan hätänumerojärjestön myöntämän EENA-palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä.
Tutustu myös
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
112-päivä on tehnyt hätänumero-ohjeet suuren yleisön lisäksi lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja vieraskielisille. Tutustu ohjeisiin ja ota materiaalit käyttöön.
Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta nyt 112 Suomi -sovelluksessa
Koko väestölle suunnattuun varautumisoppaaseen on koottu ohjeita poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Opas löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen palveluvalikoimasta.
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää
Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat ohjeita. Eemeli harjoitteli hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron oikeaa käyttöä koulussa järjestetyllä 112-päivän oppitunnilla.
Hätänumero tuo turvaa lapsille ja nuorille
Hätänumeron oikean käytön opettaminen on turvallisuusteko. Lapsille on tärkeää puhua hätätilanteiden tunnistamisesta ja rohkaista hätäilmoituksen tekemiseen.
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.