Uusia työkaluja jaksamisen tueksi
Hätäkeskuslaitos pilotoi uusia keinoja tukea henkilöstön hyvinvointia. Keravan hätäkeskuksessa kehitetään moniviranomaispurkua, ja koko virastoon rakennetaan parhaillaan vertaistukiohjaustoimintaa.
Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2023 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 34%, ja ne ohittivat ensimmäistä kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä
Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia palkittiin tänään Tampereella. Hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan eteen tehdystä työstä myönnettävä PRO 112 -palkinto luovutettiin porilaiselle Minna Yliselle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi julkistettiin Anniina Takala Turusta.
Itsestään on pidettävä hyvää huolta
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun. Vuosien aikana Anniina on opetellut pitämään huolta itsestä ja palautumaan työstä.
Palkitsevinta on yhdessä onnistuminen
Virve-pääkäyttäjä Minna Ylinen on kokenut hätäkeskustoiminnan ammattilainen. Hänen uran varrelle on mahtunut lukuisia eri tietojärjestelmiä, opettavaisia häiriötilanteita ja onnistumisen hetkiä kollegoiden kanssa.
Hätäkeskuspäivystäjälle palkinto erityisen ansiokkaasta työstä
Euroopan hätänumerojärjestö EENA palkitsi suomalaisen hätäkeskuspäivystäjän ansiokkaasta auttamistyöstä henkilön pudottua avantoon metsämaastossa. Suomalaisen hätäkeskustoiminnan ytimessä on hätäkeskuspäivystäjien vahva ammattitaito ja viranomaisten välinen yhteistyö, mikä myös tässä tapauksessa osoitti tehokkuutensa.
Huonot olosuhteet heikensivät selviämismahdollisuuksia
Tammikuussa 2022 yksin hiihtämään lähtenyt mies putosi avantoon metsämaastossa. Lähimpään taajamaan oli matkaa noin 15 kilometriä. Ulkona oli pakkasta -5 astetta, ja veden lämpötila oli +4 astetta. Hätäpuhelun soittaja yritti päästä omin voimin avannosta ylös, mutta se oli mahdotonta. Kastuneella puhelimella hän sai kuitenkin yhteyden hätänumeroon 112 ja siitä alkoi viranomaisten kamppailu aikaa vastaan.
Hätäkeskuspäivystäjä oli koko pelastusoperaation ajan, noin 57 minuuttia, puheyhteydessä hätäpuhelun soittajaan, ja kannusti häntä taistelemaan kylmyyttä vastaan. Tehtävä oli erittäin haastava epäselvien paikkatietojen vuoksi. On suoranainen ihme, että henkilö ehdittiin pelastaa hengissä vedestä.
Sirpa Moilanen Oulun hätäkeskuksesta vastaanotti kyseisen hätäpuhelun. Hän muistaa tilanteen hyvin vielä reilun vuoden jälkeenkin.
− Hätäpuhelun soittaja oli yksin liikkeellä maastossa, joka oli kaukana yleiseltä tieltä ja vaikean kulkumatkan päässä. Hän oli peloissaan, kylmissään ja hän tiesi, että vaarana oli paleltua kuoliaaksi kylmässä vedessä. Minä olin hänen ainoa yhteytensä avun saamiseen, joten oli tärkeää saada pidettyä hänet linjalla. Nämä lähtökohdat tekivät hätäpuhelusta todella erityisen, ja hänen pelastamisensa oli meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme. Sain heti tarvittavan tuen auttamisessa omilta kollegoiltani.
Hätäkeskuspäivystäjän rooli jää usein pimentoon
Hätäkeskuksen rooli hätäpuhelun soittajan hengen pelastamisessa oli korvaamaton. Usein hätäkeskuksen osuus jää kuitenkin tapahtumakokonaisuuksissa pimentoon, mutta tässä tilanteessa pelastustoiminnan johtaja halusi nostaa hätäilmoitusta käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän roolin esiin.
Tapausta käsiteltiin myös laajasti mediassa, jossa hätäkeskuksen rooli sai kiitosta. Ilman hätäkeskuspäivystäjän kannustamista hätäpuhelun soittaja tuskin olisi jaksanut taistella avannon reunalla. Lisäksi hätäkeskuksessa tehtiin samanaikaisesti paikannusta ja pelastuslaitoksen ohjaamista kohteeseen. Ilman hätäpuhelua käsitelleen hätäkeskuspäivystäjän määrätietoista toimintaa henkilöä olisi etsitty aluksi väärästä paikasta.
− Oikea kuntaraja ei ollut tiedossa alkutilanteessa, ja soittajan nimeämiä maastokohteita oli haastava löytää. Määritetty paikka oli kuitenkin oikeassa kohtaa heti, kun saatiin haarukoitua kuntaraja ja alue. Hätäkeskustoimintaa johtanut vuoromestari oli erittäin hyvänä tukena tilanteessa, hän välitti jatkuvasti tietoa kentälle kuulleessaan keskusteluni soittajan kanssa. Kohteessa ilmeni, että vastakkaisella suunnalla oli samanlainen auto kuin ilmoittajalla, ja tämä aiheutti hetkeksi hämmennystä – seisomaan nousten huusin, ettei avuntarvitsija ole siellä, Sirpa muistelee tarkasti.
Tekniikka ei korvaa päivystäjän ammattitaitoa
Hätäkeskuspäivystäjän tehtävässä tarvitaan viranomaisten hälytysohjeiden tuntemisen ja riskinarvioperusteiden lisäksi mm. hyviä vuorovaikutustaitoja. Päivystäjän työtä tukee monenlaiset tekniset sovellukset ja järjestelmät, mutta ne eivät korvaa sitä, että hädän hetkellä ihminen kaipaa rinnalleen toista ihmistä. Myös järjestelmien tuottamaa dataa tulee kyetä soveltamaan oikein ja tarkastelemaan kriittisesti.
− Olen tehnyt näitä töitä 20 vuotta, ja ensimmäistä kertaa soittaja ohitti virkaminäni. Koin olevani hänen selviytymisestään vastuussa, ja taistelin aikaa vastaan ilmoittajan kanssa samalla rintamalla. Mietin, mitä voisin tehdä auttaakseni lämpimänä pysymistä. Päätin, että jumppaaminen olisi hyvä keino - ensin toinen käsi, ja sitten toinen jalka, annoin hänelle yksinkertaisia ohjeita. Pelastajien jalkauduttua maastoon pyysin hätäpuhelun soittajaa huutamaan apua muutaman kerran, ja pitämään sitten taukoa. Teot olivat hyvin pieniä.
Sirpa korostaa moniviranomaistoiminnan saumatonta yhteistyötä. Jokaisella on korvaamaton rooli auttamisen ketjussa.
− Koin tässä tapauksessa hätäpuhelun olevan meidän kaikkien yhteinen menestystarina. Hätäpuhelun soittaja on minun sekä koko pelastustiimin sankari. Oma roolini oli pitää toivoa selviytymisestä yllä, auttaa kaikin keinoin taistelussa aikaa ja hypotermiaa vastaan ja ohjata viranomaiset mahdollisimman nopeasti paikalle. Muut viranomaiset ylittivät puolestaan omia äärirajojaan juoksemalla hoitotarvikkeiden kanssa puolen kilometrin matkan lumisessa maastossa. He taistelivat kanssani yhdessä pelastaakseen ihmishengen – ja me kaikki onnistuimme siinä, toteaa Sirpa tyytyväisenä vastaanottaessaan EENA:n myöntämän palkinnon.
Palkinto luovutettiin EENA-seminaarissa 19.4.2023 Ljubljanassa, Sloveniassa.
Euroopan hätänumerojärjestö EENA
EENA (European Emergency Number Association) on perustettu Brysselissä vuonna 1999. Hätänumerojärjestö pyrkii edistämään turvallisuutta ja hätäkeskuspalvelujen kehittämistä Euroopassa. Järjestö palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen.
EENA:n jäsenistöön kuuluu yli 1500 edustajaa hätäkeskustoimintaan liittyvistä organisaatioista 80 maasta, tutkijoita, tekniikan toimittajia ja yli 200 Euroopan parlamentin jäsentä.
Aiemmat Hätäkeskuslaitokselle myönnetyt palkinnot Euroopan hätänumerojärjestöltä:
PSAP Award (Public Safety Answering Points) 2021
Hätäkeskuslaitos palkittiin nopeasta toiminnasta Kuopion kouluiskun yhteydessä. Hätäpuheluun vastattiin kahdessa sekunnissa, tehtävä välitettiin poliisille alle minuutissa, ja poliisi taltutti kohdehenkilön jo noin 8 minuutin kuluttua ensimmäisen hätäpuhelun saapumisesta hätäkeskukseen.
Outstanding Rescue 2014
Vuonna 2014 Hätäkeskuslaitos ja Suomen Poliisi palkittiin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta
8-vuotiaan tytön pelastamisesta.
Outstanding National 112 System 2013
Hätäkeskuslaitos voitti vuonna 2013 Euroopan hätänumerojärjestön myöntämän EENA-palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä.