Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.
Vuoden 2023 marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta.
Siinä missä aiemmin painotettiin nopeutta, painotetaan nyt osuvuutta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ambulanssin hälyttäminen.
Oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa
Uuden tehtävänkäsittelyohjeen käyttöönotto näkyi välittömästi, ja muutos on ollut pysyvä. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on laskenut, ja välitettyjen tehtävien osalta kiireellisten tehtävien osuus on nyt pienempi. Tämä vastaa tavoitetta, eli avuntarvitsijan ohjaamista oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
− Vuonna 2024 ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävän välittämättä jättäminen on ammattilaisen tekemä ratkaisu. Se, ettei saa toivomaansa ambulanssia, ei tarkoita, että jäisi vaille apua. Terveydenhuollolla on monia muitakin palvelumuotoja, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä voi riskinarvion päätteeksi todeta, että kansalaisen on syytä hakeutua terveystoimen avun piiriin, mutta ensihoidolle ei kuitenkaan ole tarvetta. Terveydenhuollon porrastettu käyttö (oma terveysasema, Päivystysapu 116117, yhteispäivystys ja ensihoito) mahdollistaa hätätilapotilaan nopean avunsaannin.
− Apua saa edelleen. Ensihoidon resurssit on kuitenkin kohdennettava niin, että mahdollistetaan hätätilapotilaan nopea tavoittaminen. Tämä edellyttää tilanteiden arviointia, priorisointia ja resurssien tehokasta käyttöä. Ambulanssi ei saa viivästyä esimerkiksi siksi, että se on kaupungin toisella laidalla puhdistamassa haavaa, joka olisi voitu hoitaa päivystyksessä, jonne omainen olisi potilaan kuljettanut, Ekstrand lisää.
Henkilöstö tyytyväinen
Ensihoitajat ovat tervehtineet muutosta ilolla. Runsaan palautteen perusteella potilas ohjataan nyt heti alussa oikean avun piiriin, ylikuormitus on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt. Työn mielekkyydestä puhuvat myös hätäkeskuspäivystäjät, joiden harkintavalta nyt korostuu.
− Puhelimitse tehtävässä arvioinnissa on aina omat haasteensa, ja yli- ja alireagointia on ollut aina. Aiemmin ylireagointi oli kuitenkin selkeä haaste, Ekstrand lisää.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuuluvat nopeasti hätälinjalla. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja mielenterveyspalvelujen ruuhkautuminen ovat osaltaan kasvattaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös jatkuvaa toimintamallien ja ohjeiden seurantaa ja päivittämistä.
− Teemme jatkuvaa työtä toimialojen kanssa taataksemme parhaan avun hädän hetkellä. Seuraamme tarkasti myös kanteluiden määrää, ja ensihoitotehtäviä koskevien hätäpuhelujen kantelumäärissä on nähty kasvua. Suhtaudumme niihin vakavasti. Samaan aikaan on muistettava, että vastasimme vuonna 2024 yli 910 000 hätäpuheluun, jotka koskivat ensihoitoa, ja niistä välitettiin ensihoidolle 733 000 tehtävää. Näistä vain 64 johti kanteluun. Tämä kertoo vahvasta osaamisesta, Ekstrand toteaa.
Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla
Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Mukaan otettiin myös uusi kysymys koskien asiakkaan kokemusta avun tarpeen kohtaamisesta.
− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
See also
Can you get help from the emergency response centre?
Emergency warning transmission system to be tested on 5 June
How is the public warned about hazards?
Can you get help from the emergency response centre?
There are many misconceptions and outdated notions about emergency response centres that can affect expectations regarding their services. This news article explains what everyone in Finland should know about the emergency number.
Emergency warning transmission system to be tested on 5 June
The official emergency warning transmission system is tested regularly. The purpose of the test is to test the functioning of systems.
Reliability in all circumstances
The Emergency Response Centre Agency is focusing on preparedness. Technical solutions, expertise and cooperation are the building blocks of overall preparedness.
Instructions for drone sightings in the 112 Suomi app
You can now find instructions on what to do in the event of an air hazard in the 112 Suomi app. Emergency warnings will also be transmitted to the app based on the phone’s location data.
Networked Emergency Response: Finland’s Authorities Work as One
The strength of Finland’s 112 system lies in its ability to operate seamlessly across organisational boundaries. Daily cooperation, shared systems and long‑standing trust between authorities make this integrated model possible.