Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä

Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.
Vuoden 2023 marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta.
Siinä missä aiemmin painotettiin nopeutta, painotetaan nyt osuvuutta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ambulanssin hälyttäminen.
Oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa
Uuden tehtävänkäsittelyohjeen käyttöönotto näkyi välittömästi, ja muutos on ollut pysyvä. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on laskenut, ja välitettyjen tehtävien osalta kiireellisten tehtävien osuus on nyt pienempi. Tämä vastaa tavoitetta, eli avuntarvitsijan ohjaamista oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
− Vuonna 2024 ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävän välittämättä jättäminen on ammattilaisen tekemä ratkaisu. Se, ettei saa toivomaansa ambulanssia, ei tarkoita, että jäisi vaille apua. Terveydenhuollolla on monia muitakin palvelumuotoja, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä voi riskinarvion päätteeksi todeta, että kansalaisen on syytä hakeutua terveystoimen avun piiriin, mutta ensihoidolle ei kuitenkaan ole tarvetta. Terveydenhuollon porrastettu käyttö (oma terveysasema, Päivystysapu 116117, yhteispäivystys ja ensihoito) mahdollistaa hätätilapotilaan nopean avunsaannin.
− Apua saa edelleen. Ensihoidon resurssit on kuitenkin kohdennettava niin, että mahdollistetaan hätätilapotilaan nopea tavoittaminen. Tämä edellyttää tilanteiden arviointia, priorisointia ja resurssien tehokasta käyttöä. Ambulanssi ei saa viivästyä esimerkiksi siksi, että se on kaupungin toisella laidalla puhdistamassa haavaa, joka olisi voitu hoitaa päivystyksessä, jonne omainen olisi potilaan kuljettanut, Ekstrand lisää.
Henkilöstö tyytyväinen
Ensihoitajat ovat tervehtineet muutosta ilolla. Runsaan palautteen perusteella potilas ohjataan nyt heti alussa oikean avun piiriin, ylikuormitus on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt. Työn mielekkyydestä puhuvat myös hätäkeskuspäivystäjät, joiden harkintavalta nyt korostuu.
− Puhelimitse tehtävässä arvioinnissa on aina omat haasteensa, ja yli- ja alireagointia on ollut aina. Aiemmin ylireagointi oli kuitenkin selkeä haaste, Ekstrand lisää.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuuluvat nopeasti hätälinjalla. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja mielenterveyspalvelujen ruuhkautuminen ovat osaltaan kasvattaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös jatkuvaa toimintamallien ja ohjeiden seurantaa ja päivittämistä.
− Teemme jatkuvaa työtä toimialojen kanssa taataksemme parhaan avun hädän hetkellä. Seuraamme tarkasti myös kanteluiden määrää, ja ensihoitotehtäviä koskevien hätäpuhelujen kantelumäärissä on nähty kasvua. Suhtaudumme niihin vakavasti. Samaan aikaan on muistettava, että vastasimme vuonna 2024 yli 910 000 hätäpuheluun, jotka koskivat ensihoitoa, ja niistä välitettiin ensihoidolle 733 000 tehtävää. Näistä vain 64 johti kanteluun. Tämä kertoo vahvasta osaamisesta, Ekstrand toteaa.
Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla
Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Mukaan otettiin myös uusi kysymys koskien asiakkaan kokemusta avun tarpeen kohtaamisesta.
− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
See also
Emergencies and problem situations abroad – This is what you should do
Knowing your location can save your life
Emergency response centres preparing for the school closing weekend
Distress may turn to joy in a call involving childbirth
The Emergency Response centre sends assistance to more than 2,240 assignments involving childbirth each year. For the ERC operator, the experience is unique, as the sounds of new life can be heard at the other end of the line.
ERC operators provide instructions on what to do at the scene of an accident
According to a survey by the Finnish Road Safety Council (Liikenneturva), one in four Finns do not feel that they know what to do at the scene of an accident. The instructions provided by an ERC operator can save lives in an accident situation.
Emergencies and problem situations abroad – This is what you should do
Only approximately half of Finns know that the emergency number 112 works in all EU countries. When you call 112 in an EU member state, the call is always routed to a local emergency response centre.
Social emergencies require time
The Emergency Response Centre Agency also forwards tasks to social and crisis emergency services. In 2024, the number of these tasks increased by 4 percentage points compared to the previous year, overtaking the number of tasks forwarded to rescue services.
Fourteen-Year-Old’s Actions Prevented Greater Damage
Juho Karkiainen’s response to observing smoke and his courage to make an emergency call enabled the containment of a wildfire at an early stage. Thanks to Juho, the emergency response center was able to issue a rapid alert and relay crucial additional information to the rescue services.