Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä

Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.
Vuoden 2023 marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta.
Siinä missä aiemmin painotettiin nopeutta, painotetaan nyt osuvuutta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ambulanssin hälyttäminen.
Oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa
Uuden tehtävänkäsittelyohjeen käyttöönotto näkyi välittömästi, ja muutos on ollut pysyvä. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on laskenut, ja välitettyjen tehtävien osalta kiireellisten tehtävien osuus on nyt pienempi. Tämä vastaa tavoitetta, eli avuntarvitsijan ohjaamista oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
− Vuonna 2024 ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävän välittämättä jättäminen on ammattilaisen tekemä ratkaisu. Se, ettei saa toivomaansa ambulanssia, ei tarkoita, että jäisi vaille apua. Terveydenhuollolla on monia muitakin palvelumuotoja, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä voi riskinarvion päätteeksi todeta, että kansalaisen on syytä hakeutua terveystoimen avun piiriin, mutta ensihoidolle ei kuitenkaan ole tarvetta. Terveydenhuollon porrastettu käyttö (oma terveysasema, Päivystysapu 116117, yhteispäivystys ja ensihoito) mahdollistaa hätätilapotilaan nopean avunsaannin.
− Apua saa edelleen. Ensihoidon resurssit on kuitenkin kohdennettava niin, että mahdollistetaan hätätilapotilaan nopea tavoittaminen. Tämä edellyttää tilanteiden arviointia, priorisointia ja resurssien tehokasta käyttöä. Ambulanssi ei saa viivästyä esimerkiksi siksi, että se on kaupungin toisella laidalla puhdistamassa haavaa, joka olisi voitu hoitaa päivystyksessä, jonne omainen olisi potilaan kuljettanut, Ekstrand lisää.
Henkilöstö tyytyväinen
Ensihoitajat ovat tervehtineet muutosta ilolla. Runsaan palautteen perusteella potilas ohjataan nyt heti alussa oikean avun piiriin, ylikuormitus on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt. Työn mielekkyydestä puhuvat myös hätäkeskuspäivystäjät, joiden harkintavalta nyt korostuu.
− Puhelimitse tehtävässä arvioinnissa on aina omat haasteensa, ja yli- ja alireagointia on ollut aina. Aiemmin ylireagointi oli kuitenkin selkeä haaste, Ekstrand lisää.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuuluvat nopeasti hätälinjalla. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja mielenterveyspalvelujen ruuhkautuminen ovat osaltaan kasvattaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös jatkuvaa toimintamallien ja ohjeiden seurantaa ja päivittämistä.
− Teemme jatkuvaa työtä toimialojen kanssa taataksemme parhaan avun hädän hetkellä. Seuraamme tarkasti myös kanteluiden määrää, ja ensihoitotehtäviä koskevien hätäpuhelujen kantelumäärissä on nähty kasvua. Suhtaudumme niihin vakavasti. Samaan aikaan on muistettava, että vastasimme vuonna 2024 yli 910 000 hätäpuheluun, jotka koskivat ensihoitoa, ja niistä välitettiin ensihoidolle 733 000 tehtävää. Näistä vain 64 johti kanteluun. Tämä kertoo vahvasta osaamisesta, Ekstrand toteaa.
Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla
Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Mukaan otettiin myös uusi kysymys koskien asiakkaan kokemusta avun tarpeen kohtaamisesta.
− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
Tutustu myös
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.