Varautuminen ja valmius

Hätäkeskuslaitos on varautunut suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin, ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelman avulla. Varautumisella pyritään varmistamaan, että hätäkeskuspalveluja pystytään tuottamaan poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa mahdollisimman pitkään ilman keskeytyksiä. 

Viraston tehtävä ja organisaatio pysyvät samanlaisena tilanteesta riippumatta. Toimintamallit ja hätäkeskusten tilaratkaisut on suunniteltu kaikkiin olosuhteisiin. Tilanteiden kärjistyessä Hätäkeskuslaitoksen normaalia toimintaa tehostetaan reaaliaikaisen tilannekuvan seuraamisella, aktiivisella viestinnällä sekä häiriönhallinnan avulla.  Toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta huolehditaan muun muassa erilaisilla teknisillä järjestelyillä.

Säännöllisten valmius- tai häiriötilanneharjoitusten avulla varmistetaan toiminnan sujuvuus ja henkilöstön osaaminen erilaisissa tilanteissa. Henkilöstön jatkuvalla ammattitaidon kehittäminen luo pohjaa erilaisten kriisitilanteiden hallintaan ja niistä toipumiseen. Häiriötilanteiden hallintaa ja poikkeusoloihin varautumista suunnitellaan ja harjoitellaan myös yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa.

Yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavat tilanteet tulevat viranomaisten tietoon monesti hätänumeron kautta. Hätäkeskuslaitos on keskeinen toimija viranomaisten välisessä ja kansalaisille suunnatussa tiedonkulussa.  Hätäkeskuslaitos huolehtii myös väestön varoittamisesta niin normaali- kuin poikkeusoloissa toimimalla vaaratiedotteiden ja kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittäjänä.

Johtosuhteet pysyvät samana kuin normaalitilanteessa, ja virastoa johtaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja. Hätäkeskustoimintaan vaikuttavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa johtokeskus huolehtii tilannekuvan tuottamisesta ja hätäkeskusten ohjauksesta. Tarpeen mukaan Hätäkeskuslaitos kokoaa erillisen valmiusryhmän johtamisen tueksi.

Uhat

Hätäkeskustoiminnan turvaamisessa keskeisintä on riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen käytännön toimenpiteillä. Hätäkeskustoiminta on riippuvainen muun muassa sähköstä, puhelin- ja viestiliikenteestä, tietoliikenteestä, tietojärjestelmistä ja päivystystoimintaa suorittavasta henkilöstöstä, ja niihin liittyvät uhat ja vaikutukset hätäkeskustoimintaan on pyritty tunnistamaan ennalta. 

Hätäilmoitusten määrän äkillinen lisääntyminen esimerkiksi myrskytilanteissa voi aiheuttaa riskin hätäkeskuspalvelun tuottamiselle. Viraston verkottuneen toiminnan avulla hätäkeskukset pystyvät kuitenkin tukemaan toisiaan, kun hätäilmoitukset voivat ohjautua vapaalle hätäkeskuspäivystäjälle mihin hätäkeskukseen tahansa.

Hätäliikenteen häirintä

Useat ilkivaltaisessa mielessä tehdyt hätäilmoitukset ovat hätäliikenteen tahallista häirintää. Hätäliikenteen häirintä voi estää tai ruuhkauttaa hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. Tahatonta häirintää voi olla esimerkiksi teknisen vian aiheuttamat ilmoitukset. 

Hätäkeskuslaitos tekee hätäliikenteen häirinnästä tarvittaessa ilmoituksen poliisille. Hätäkeskuslaitoksella on häirintä- ja väärinkäytöstapauksissa oikeus lain mukaan rajoittaa häiritsevästä puhelinnumerosta saapuvia yhteydenottoja kohtuulliseksi ajaksi. 

Turhat hätäilmoitukset saattavat viivästyttää todellisessa hätätilanteessa olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.