Johtokeskus

Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus seuraa viraston omaa toimintakykyä ja sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Hätäkeskustoimintaan vaikuttavissa häiriö- ja poikkeustilanteissa johtokeskus huolehtii tilannekuvan tuottamisesta ja tilanteen johtamisesta. Johtokeskus arvioi vian laajuutta ja vaikutuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja päättää tarvittaessa varajärjestelmiin siirtymisestä. 

Johtokeskus huolehtii hätäkeskusten päivystystoiminnan valtakunnallisesta resurssiohjauksesta. Johtokeskuksella on reaaliaikainen tieto henkilöstötilanteesta sekä hätäilmoitusten ja välitettyjen tehtävien määristä. Jos esimerkiksi yhdellä hätäkeskuksella on kohtuuton työkuorma hätänumeron hetkellisestä ruuhkautumisesta, henkilöstön resurssivajeesta tai häiriötilanteesta johtuen, voi johtokeskus nopeuttaa hätäilmoitusten siirtymistä muihin hätäkeskuksiin. Normaalisti hätäilmoitukset ohjautuvat lähimpään hätäkeskukseen, ja tietyn jonotusajan jälkeen ne siirtyvät vapaalle päivystäjälle mihin tahansa hätäkeskukseen. 

Muun muassa hätäkeskustietojärjestelmä, viranomaisradioverkko (VIRVE), turvallisuusverkko (TUVE), teleoperaattorit ja sähkö ovat hätäkeskustoiminnan kannalta merkittäviä asioita. Myös säällä on iso vaikutus 112-toimintaan. Johtokeskus seuraa koko toimintaympäristöön liittyvää tilannekuvaa ja tekee aktiivista yhteistyötä eri viranomaisten tilanne-, johto- ja valmiuskeskusten kanssa.

Viranomaisten antamat vaaratiedotteet välitetään Ylelle ja 112 Suomi -sovellukseen vaaratiedotelain mukaisesti Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen toimesta. Johtokeskus huolehtii myös 112 Suomi -sovelluksen avulla tehtävästä muusta viranomaistiedottamisesta sekä ministeriöiden kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittämisestä teleoperaattoreille. Lisäksi johtokeskus käynnistää tarvittaessa väestön varoittamiseen tarkoitetut väestöhälyttimet.

Johtokeskus on viraston kansainvälinen yhteyspiste, johon tulee yhteydenottoja muiden maiden hätäkeskuksista tai turvallisuusviranomaisilta. Johtokeskus huolehtii Hätäkeskuslaitoksen kansainväliseen numeroon vastaamisesta, johon tulee yhteydenottoja ulkomailta sellaisilta henkilöiltä, jotka tarvitsevat apua Suomen hätäkeskuksesta. Mikäli taas ulkomailla tapahtuneesta hätätilanteesta tulee ilmoitus Suomeen, johtokeskus huolehtii hätäilmoituksen tekemisestä kyseisen maan viranomaiselle.

Johtokeskus vastaa myös EU:n yhteiseen kadonneiden lasten numeroon, johon tulee kiireettömiä lapsiin liittyviä ilmoituksia.  Johtokeskus huolehtii myös päivystyspalveluista ulkoministeriölle ja Onnettomuustutkintakeskukselle. 

Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Keravan hätäkeskuksen yhteydessä ja toimii hätäkeskusten tapaan vuorokauden ympäri. Johtokeskuspäivystäjät kuuluvat viraston päivystyshenkilöstöön.

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.