HÄTÄKESKUSTOIMINTA

Tietojärjestelmät

Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA

""

ERICA on valtakunnallinen ja hätäkeskustoimintaan osallistuvien toimijoiden yhteiskäytössä oleva hätäkeskustietojärjestelmä, joka mahdollistaa yhdenmukaisen 112-palvelun ja verkottuneen toiminnan kaikkialla Suomessa. ERICAn toiminta on varmennettu erilaisten teknisten häiriötilanteiden varalle, ja järjestelmän kriittinen toiminnallisuus on aina saatavilla. 

Hätäilmoitukset ohjautuvat ensisijaisesti tapahtumapaikan alueen omaan hätäkeskukseen, mutta valtakunnallisesti verkottuneen tietojärjestelmän ansioista ilmoitus voi tietyn jonotusajan jälkeen siirtyä vapaalle päivystäjälle mihin tahansa hätäkeskukseen. Näin järjestelmä mahdollistaa esimerkiksi hetkellisten ruuhkahuippujen tasaamisen valtakunnallisesti.

Poliisi-, pelastus, sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos voivat käyttää ERICA-järjestelmää omissa tilanne- ja johtokeskuksissaan. 

Nimi ERICA muodostuu seuraavista sanoista:

Emergency
Response
Integrated
Common 
Authorities

Riskianalyysi

Riskianalyysiksi kutsutaan ERICAssa olevaa työkalua, missä on poliisi-, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimen tehtävänkäsittelyohjeet. Riskianalyysin avulla hätäilmoitukset käsitellään ja tuetaan päivystäjää omassa päätöksenteossaan. 

Riskianalyysiä käyttäessään hätäkeskuspäivystäjä valitsee oikean vastausvaihtoehdon avuntarvitsijalta saadun tiedon perusteella. Annettujen vastausten perusteella järjestelmä muodostaa viranomaisen määrittelemän tehtävän.

ERICA-järjestelmä ei päätä mitään itsenäisesti, eikä esimerkiksi estä päivystäjää etenemästä kysymyksissä eteenpäin tai palaamasta takaisin päin. Jos päivystäjä on epähuomiossa valinnut rinnakkaisen riskianalyysikokonaisuuden, voi päivystäjä muuttaa sen. Mikäli riskianalyysin lopputulos ei ole optimaalinen esimerkiksi yksiköiden määrän tai tehtävän kiireellisyyden osalta, voi ohjeesta vastaava toimiala tarkastella ja kehittää riskianalyysin sisältöä.

Tietojen ylläpitäminen

Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn ylläpitäminen on jatkuvaa työtä, ja kukin toimiala ylläpitää järjestelmässä omaan toimintaansa liittyviä tietoja.

Viranomaisten tehtävänkäsittelyohjeiden sisältöä yhteensovitetaan järjestelmään Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä. Hätäkeskuslaitoksen lisäksi poliisi- pelastus-, sosiaali- ja terveystoimella sekä Rajavartiolaitoksella on nimetty ERICA-pääkäyttäjä, joka edustaa omaa toimialaansa pääkäyttäjäryhmässä ja vastaa ERICA-järjestelmään liittyvästä viestinnästä omalle organisaatiolle.

Hätäkeskuslaitos kehittää järjestelmää jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä viranomaistoimijoiden kanssa.

Viranomaisverkko Virve

""

Viranomaisverkko Virve on viranomaisten välinen radioverkko, jonka avulla viranomaiset ja muut turvallisuustoimijat viestivät keskenään. Viranomaisverkossa turvallisuustoimijoiden välinen tiedonvaihto on turvallista suojatun yhteyden ansiosta. Kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat Virven käyttäjiä. 

Virve on integroitu hätäkeskustietojärjestelmään, mutta hätäkeskukset voivat käyttää sitä tarvittaessa myös RCS-viestintäsovelluksella sekä puhelinta muistuttavalla Virve-päätelaitteella. Hätäkeskukset suorittavat Virven avulla hälyttämisen ja seuraavat kentällä olevien yksiköiden sijaintia sekä tilatietoja. Tilatiedoista selviää, onko yksikkö vapaa vai varattu. Hätäkeskuslaitos suorittaa myös väestönvaroittamisen (VSS-hälyttimet) Virven avulla. 

Hätäkeskuslaitos toimii yhdessä Erillisverkkojen kanssa Hätäkeskuslaitoksen Virve-pääkäyttäjänä. 

Kenttäjärjestelmät

Viranomaisilla on käytössään erilaisia kenttäjärjestelmiä, kuten poliisitoimen POKE sekä sosiaali- ja terveystoimen KEJO. Kentällä olevat viranomaiset sekä tilanne- ja johtokeskukset käyttävät kenttäjärjestelmiä erilaisista päätelaitteista, ja saavat niihin hätäkeskuksen kirjaamat tiedot tehtävälajeista, tehtävän sijainnista, hälytetyistä yksiköistä sekä riskianalyysin tiedoista. 

Kenttäjärjestelmät ovat toiminnaltaan joko kaksi- tai yksisuuntaisia. Kaksisuuntaisessa järjestelmässä kentällä olevat yksiköt voivat esimerkiksi muokata tai perua tehtäviä reaaliaikaisesti. Yksisuuntainen tiedonsiirto tarkoittaa esimerkiksi hätäkeskuksen turvallisuustoimijalle lähettämää tekstiviestiä, joka sisältää suppeat tiedot tehtävästä. 

Kenttäjärjestelmät on integroitu hätäkeskustietojärjestelmään.

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.