Hätäkeskuspalveluiden tuottaminen
Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Hätäkeskuspalvelu toteutetaan samalla tavalla kaikissa hätäkeskuksissa.
Hätäkeskusten tavoitteena on vastata kiireellisiä hätätilanteita koskeviin hätäilmoituksiin viivytyksettä ympäri vuorokauden. Vastausnopeus kuvaa Hätäkeskuslaitoksessa muun muassa resursoinnin onnistumista. Juhlapyhät, lomakausi sekä erilaiset sääolot, kuten myrskyt, saattavat kuitenkin pidentää vastausaikaa, kun hätäilmoitusten määrää lisääntyy.
Suomen kuusi hätäkeskusta toimivat yhdessä saman tietojärjestelmän avulla. Verkottuneen tietojärjestelmän ansiosta hätäilmoitus ohjautuu vapaalle päivystäjälle mihin tahansa hätäkeskukseen, jos oman alueen hätäkeskus on ruuhkautunut. Näin hätäilmoitus ei jää jonoon alueellisten ruuhkien aikana.
Hätäkeskuslaitos noudattaa hätäilmoitusten käsittelyssä poliisi- pelastus- sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen antamia ohjeita. Hätäilmoitusten perusteella muodostuneet tehtävät välitetään kyseisille viranomaisille heidän antamiensa ohjeiden mukaan. Rajavartiolaitoksen vastuulle kuuluvat ilmoitukset sen sijaan siirretään Rajavartiolaitoksen käsiteltäväksi.
Tehtävänkäsittelyaika kuvaa hätäkeskuspäivystäjän työaikaa, joka kuluu yhden hätäilmoituksen käsittelyyn. Tehtävänkäsittelyaika vaihtelee tehtävästä riippuen. Esimerkiksi moniviranomaistehtävien käsittely voi kestää pidempään, kun tehtävää voidaan käsitellä jopa viiden eri viranomaisen antamilla ohjeilla.
Hätäkeskuspäivystäjä priorisoi viranomaisille välitettäviä tehtäviä kiireellisyysjärjestykseen. Priorisoinnilla mahdollistetaan se, että apua annetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Mikäli hälytettävien viranomaisten saatavilla olevat resurssit ovat heikot suhteessa hätäilmoituksista muodostuneiden tehtävien määrään, joutuu avuntarvitsija odottamaan paikalle hälytettyä apua pidempään. Hätäkeskuslaitos ei voi vaikuttaa kentällä olevien viranomaisten määrään.
Noin puolet hätäilmoituksista eivät johda tehtävän välittämiseen viranomaiselle. Ammattimaisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voi todeta, ettei tilanteessa ole hälytettävän viranomaisavun tarvetta. Tällöin hätäkeskuspäivystäjä pyrkii ohjeistamaan ilmoittajalle, miten hän voi ratkaista tilanteen ilman hätäkeskuksen apua.
-
Oppiminen jatkuu työuralla
Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.
-
Työpäivä päivystyssalissa
Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä.
-
Hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset
Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.