Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 on valmistunut. Viime vuonna henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, hätäkeskuspäivystäjiä saatiin onnistuneesti rekrytoitua ja henkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lopussa 621 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 608 henkilötyövuotta. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta, jolloin henkilötyövuosia kertyi 588. Kohentunut henkilöstötilanne näkyy erityisesti päivystyssaleissa, joihin palkattiin vuoden aikana 60 uutta hätäkeskuspäivystäjää.
− Yksi viime vuodelle asetettu tavoite oli henkilöstöresurssien lisääminen. Siinä onnistuttiin ja olen erittäin tyytyväinen, että saimme erityisesti päivystyssalien henkilöstömäärää lisättyä, henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo.
Onnistuneista rekrytoinneista huolimatta Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio lisää, että hätäkeskustoiminnan ammattilaisista on jatkuva tarve. Viime vuonna vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (2022: 11,1 %).
− Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Ikärakenteemme edellyttää, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kurssikokoa saadaan kasvatettua, jotta voimme turvata hyvän palvelutason myös tulevaisuudessa. Lisäksi panostamme aktiivisesti veto- ja pitovoiman ylläpitämiseen, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että lähtövaihtuvuutemme oli vain 6,4 % viime vuonna, Vainio toteaa.
Sairauspoissaolot laskivat
Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö (2022: 22,2) ja hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö (2022: 6,2). Hallintohenkilöstön sairauspoissaolojen lievä nousu johtui yksittäisistä, pidempiaikaisista poissaoloista.
Koskelan mukaan sairauspoissaolojen lasku on kokonaisuus, johon on vaikuttanut useampi asia ja toimenpide. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.
− Tehostimme viime vuonna toimia henkilöstön työssä jaksamisen eteen. Teimme erilaisia kokeiluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja työterveyspalvelun yhteistoiminnan tiiviimpi kehittäminen. Otimme käyttöön myös ennakoiva työkykyjohtaminen -toimintamallin, Koskela kertoo.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Keskeistä on tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukea työkykyä jo varhaisessa vaiheessa.
Tyytyväinen henkilöstö
Yksittäinen päivystäjä otti vastaan hätäilmoituksia yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä virastossa kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Työmäärä pystyttiin tasaamaan uusilla rekrytoinneilla ja kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa.
Vuoden aikana kehitettiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn hallintaa mahdollistamalla puoliautomaattinen vastaus ja jononäkymän piilottaminen. Myös työstä palautumista ja defusing-toimintaan kehitettiin. Uusien hätäkeskuspäivystäjien osalta seurattiin heidän työssä jaksamista tarkemmin yhdessä työterveyden kanssa.
Tehdyt toimenpiteet näkyivät osaltaan tyytyväisyytenä työhön. Viime vuonna toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä viraston tulokset paranivat merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Viraston kokonaistuloksien keskiarvo oli 3,43, kun vuonna 2021 keskiarvo oli 3,25. Kyselyssä kaikilla osa-alueilla tapahtui nousua mutta eniten nousivat vuorovaikutus ja viestintä sekä työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kohti osallistavaa johtamista
Viime vuoden ajan Hätäkeskuslaitoksessa valmisteltiin viraston johtamisjärjestelmän uudistusta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin virastossa käyttöön 1.1.2024.
− Toimintamme kivijalka on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Uuden johtamisjärjestelmän keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme, kertoo Vainio.
Tutustu vuoden 2023 tilinpäätöksen tiivistelmään.
See also
Reputation of the Emergency Response Centre Agency remains strong
Demanding ERC operator work requires extra investment in wellbeing at work
Paula has been working for the Emergency Response Centre Agency for ten years: first as a communications specialist for nine years and then as a wellbeing at work specialist from the start of 2024. By looking after staff wellbeing, she feels that she is doing meaningful work and is able to indirectly contribute to the safety of Finland as a whole.
Reputation of the Emergency Response Centre Agency remains strong
According to the Reputation&Trust study, the reputation of the Emergency Response Centre Agency is ranked fourth among public administration agencies. The public felt that the Agency performed best in the responsibility and products and services dimensions.
Wellbeing is built together
Competent, committed and content staff are the Emergency Response Centre Agency's most important asset and strategic priority. The Agency’s new wellbeing at work programme places greater emphasis on developing competence in work capacity management and career management, among other things.
Distress may turn to joy in a call involving childbirth
The Emergency Response centre sends assistance to more than 2,240 assignments involving childbirth each year. For the ERC operator, the experience is unique, as the sounds of new life can be heard at the other end of the line.
ERC operators provide instructions on what to do at the scene of an accident
According to a survey by the Finnish Road Safety Council (Liikenneturva), one in four Finns do not feel that they know what to do at the scene of an accident. The instructions provided by an ERC operator can save lives in an accident situation.