Vuonna 2023 sairauspoissaolot laskivat ja työtyytyväisyys nousi

Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 on valmistunut. Viime vuonna henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, hätäkeskuspäivystäjiä saatiin onnistuneesti rekrytoitua ja henkilökunnan tyytyväisyys lisääntyi.
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2023 lopussa 621 henkilöä, josta osa-aikaisuuksien vuoksi kertyi 608 henkilötyövuotta. Henkilöstötilanne parani edellisestä vuodesta, jolloin henkilötyövuosia kertyi 588. Kohentunut henkilöstötilanne näkyy erityisesti päivystyssaleissa, joihin palkattiin vuoden aikana 60 uutta hätäkeskuspäivystäjää.
− Yksi viime vuodelle asetettu tavoite oli henkilöstöresurssien lisääminen. Siinä onnistuttiin ja olen erittäin tyytyväinen, että saimme erityisesti päivystyssalien henkilöstömäärää lisättyä, henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoo.
Onnistuneista rekrytoinneista huolimatta Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio lisää, että hätäkeskustoiminnan ammattilaisista on jatkuva tarve. Viime vuonna vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (2022: 11,1 %).
− Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Ikärakenteemme edellyttää, että hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen kurssikokoa saadaan kasvatettua, jotta voimme turvata hyvän palvelutason myös tulevaisuudessa. Lisäksi panostamme aktiivisesti veto- ja pitovoiman ylläpitämiseen, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että lähtövaihtuvuutemme oli vain 6,4 % viime vuonna, Vainio toteaa.
Sairauspoissaolot laskivat
Vuonna 2023 koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 15,6 työpäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 19,0. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 17,7 työpäivää/henkilö (2022: 22,2) ja hallintohenkilöstön 7,0 työpäivää/henkilö (2022: 6,2). Hallintohenkilöstön sairauspoissaolojen lievä nousu johtui yksittäisistä, pidempiaikaisista poissaoloista.
Koskelan mukaan sairauspoissaolojen lasku on kokonaisuus, johon on vaikuttanut useampi asia ja toimenpide. Viime vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa on panostettu työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.
− Tehostimme viime vuonna toimia henkilöstön työssä jaksamisen eteen. Teimme erilaisia kokeiluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, kuten Hätäkeskuslaitoksen ja työterveyspalvelun yhteistoiminnan tiiviimpi kehittäminen. Otimme käyttöön myös ennakoiva työkykyjohtaminen -toimintamallin, Koskela kertoo.
Ennakoivan työkykyjohtamisen tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Keskeistä on tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukea työkykyä jo varhaisessa vaiheessa.
Tyytyväinen henkilöstö
Yksittäinen päivystäjä otti vastaan hätäilmoituksia yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, vaikka hätäilmoitusten kokonaismäärä virastossa kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Työmäärä pystyttiin tasaamaan uusilla rekrytoinneilla ja kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa.
Vuoden aikana kehitettiin myös hätäkeskuspäivystäjän työn hallintaa mahdollistamalla puoliautomaattinen vastaus ja jononäkymän piilottaminen. Myös työstä palautumista ja defusing-toimintaan kehitettiin. Uusien hätäkeskuspäivystäjien osalta seurattiin heidän työssä jaksamista tarkemmin yhdessä työterveyden kanssa.
Tehdyt toimenpiteet näkyivät osaltaan tyytyväisyytenä työhön. Viime vuonna toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä viraston tulokset paranivat merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Viraston kokonaistuloksien keskiarvo oli 3,43, kun vuonna 2021 keskiarvo oli 3,25. Kyselyssä kaikilla osa-alueilla tapahtui nousua mutta eniten nousivat vuorovaikutus ja viestintä sekä työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kohti osallistavaa johtamista
Viime vuoden ajan Hätäkeskuslaitoksessa valmisteltiin viraston johtamisjärjestelmän uudistusta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin virastossa käyttöön 1.1.2024.
− Toimintamme kivijalka on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Uuden johtamisjärjestelmän keskeinen muutostavoite on mahdollistaa paremmin ihmisten johtaminen, ja saavuttaa täten henkilöstön osallistamisen kautta vuorovaikutteisempi virasto. Tämän toivon heijastuvan myönteisesti työhyvinvointiimme ja sitä kautta myös 112-palveluumme, kertoo Vainio.
Tutustu vuoden 2023 tilinpäätöksen tiivistelmään.
Tutustu myös
Katsaus vuoteen 2024
Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Hätänumeroon joka päivä 1600 virheellistä ilmoitusta
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää sijainti, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Tekniikka ja erityisesti 112 Suomi -sovellus on tässä hyvä apuväline.
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 20.6. ja sunnuntain 22.6. välisenä aikana yhteensä noin 24 900 hätäilmoitusta (28 300 vuonna 2024), joista 12 400 välitettiin tehtäväksi viranomaisille (14 000 vuonna 2024).
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.
Kaksikielinen päivystäjäkurssi valmistui Pelastusopistolta
Kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi 44 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 6. kesäkuuta 2025. Kurssin valmistuminen vahvistaa Hätäkeskuslaitoksen ruotsinkielistä palvelutasoa.
Katso kesän tärkeimmät puhelinnumerot ja ohjeet
Tähän uutiseen on koottu muistilista palveluista, joita voit tarvita erityisesti kesällä. Kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista.