Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Poikkeuksellinen helleputki, kuivuus ja ukkoset ovat pitkin kesää aiheuttaneet maastopaloja pitkin Pohjois-Suomea ja Lappia. Kun etäisyydet ovat pitkät ja maasto usein vaikeakulkuista, korostuu varhaisen hätäilmoituksen merkitys ja oikeat ensitoimet. Tästä saatiin hyvä esimerkki heinäkuun viimeisellä viikolla, kun neljätoistavuotias Juho Karkiainen havaitsi maastopalon Ylitorniolla. Juhon esimerkillinen toiminta säästi suuremmilta omaisuusvahingoilta.
− Olimme kaverin kanssa ajelemassa mopolla, ja huomasimme että ukkosen jäljiltä metsästä nousee savua. Ajoimme paikalle selvittääksemme savun lähteen, ja huomasimme että metsässä palaa. Soitin hätäkeskukseen, ja vastasin heidän kysymyksiin.
Hätäilmoituksen jälkeen on tärkeä vastata vieraasta numerosta saapuvaan puheluun
Juhon ja hänen ystävänsä toiminta oli esimerkillistä. Ukkosen jäljiltä metsästä nousevaa savua on syytä epäillä maastopaloksi, mutta ilmoituksen tultua paikan päältä hätäkeskus pystyi välittämään tehtävän pelastustoimelle tarkalla paikkatiedolla ja hyvillä lisätiedoilla palon laajuudesta.
− Soitin ensimmäistä kertaa elämässäni hätäkeskukseen, ja kyllähän se vähän jännitti. Puhelu meni kuitenkin hyvin. Hätäkeskuksesta kysyttiin, onko turvallista kokeilla alkusammuttamista, mutta se ei enää ollut mahdollista. Seurasimme hiukan kauempaa palon kehittymistä, ja vastasin päivystäjän kysymyksiin.
Pelastustoimi soitti Juholle saatuaan hälytyksen. Tulipalo voi levitä maastossa nopeasti, ja onkin arvokasta saada lisätietoa tilanteen etenemisestä, varsinkin jos kohteen tavoittamisessa kestää aikaa. Juho toimi esimerkillisesti jäädessään paikan päälle, ja vastatessaan tuntemattomasta numerosta tulleeseen puheluun. Hän oli paikalla siihen asti, että sai opastettua pelastajat paikan päälle.
Puuskaisessa tuulessa tulipalo olisi voinut nopeasti kasvaa suureksi, mutta nopean hätäilmoituksen ansiosta palo rajoittui noin tuhannen neliön alueelle. Paikalle saapuneet pelastajat olivat löytäneet yhdestä puusta selkeät merkit salamaniskusta, ja näyttivät sen Juholle.
− Tuntuu että tämä oli oikea tapa toimia, Juho vastaa nöyrästi kysyttäessä syytä esimerkilliseen toimintaan.
Tutustu myös
112 on usein ensimmäinen apu itsemurhakriisissä
Saako hätäkeskuksesta apua?
Toimintavarmuutta kaikissa oloissa
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 2. lokakuuta
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan perjantaina 2. lokakuuta puolen päivän aikoihin. Testin tarkoituksena on kokeilla vaaratiedotejärjestelmän toimivuutta televisiossa ja 112 Suomi -sovelluksessa.
112 on usein ensimmäinen apu itsemurhakriisissä
Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Hätäkeskuksessa kohdataan päivittäin kymmeniä tilanteita, joissa ihminen on vakavassa itsemurhakriisissä. Näissä hetkissä hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on arvioida tilanne, tarvittaessa hälyttää apua ja pitää kiinni yhteydestä ihmiseen, joka saattaa olla elämänsä vaikeimmassa hetkessä.
Hätätekstiviestien määrä kasvoi
Hätäkeskuslaitoksen puolen vuoden tilastot osoittavat, että hätäilmoitusten määrä kasvoi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Puolet tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Juhannuksena eniten tehtäviä ensihoidolle, hätäilmoituksia yhteensä 28 115
Hätäkeskukset vastaanottivat perjantain 19.6.2026 ja sunnuntain 21.6.2026 välisenä aikana 28 115 hätäilmoitusta. Viime vuonna vastaava luku oli 24 900. Hätäpuheluihin vastattiin keskimäärin 7 sekunnissa (5 sekuntia vuonna 2025).
Hätäkeskuspäivystäjän vinkit turvalliseen juhannukseen
Ylipäivystäjä Tiina Mittsin mukaan juhannuksen hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, tapaturmat ja vesillä sattuvat onnettomuudet. Suuri osa hätä- ja ongelmatilanteista voidaan kuitenkin välttää maltilla ja ennakoinnilla.