Toimintavarmuutta kaikissa oloissa

Hätäkeskuslaitos panostaa varautumiseen. Kokonaisuus rakentuu teknisistä ratkaisuista, osaamisesta ja yhteistyöstä.

Toimintaympäristön sekä yleisen maailmantilanteen muutosten myötä varautumiseen panostetaan yhä enemmän koko yhteiskunnassa. Hätäkeskuslaitos ei tässä suhteessa ole poikkeus, mutta varautumisella on jo viraston perustehtävän myötä varsin erilainen painotus. Viraston oma varautuminen on saanut painoarvoa esimerkiksi toimitilojen fyysisessä suojaamisessa sekä varajärjestelmissä ja -järjestelyissä. Hätäkeskuslaitoksen tilaratkaisuissa on huomioitu poikkeusolojen toiminta, ja toiminta tapahtuu pääosin suojatiloista käsin.

Hätäkeskuslaitos varautuu erityisesti sen keskeisiin tietojärjestelmiin suoraan tai välillisesti kohdistuviin kyberuhkiin, teleliikenteen tai energiahuollon häiriöihin, sekä viraston tiloihin tai henkilöstöön kohdistuviin uhkiin. Viraston valmiussuunnittelussa on pyritty yhdistämään niin varsinainen valmiussuunnitelma kuin häiriötilanteiden jatkuvuussuunnitelmat. Toimintamallit yritetään rakentaa sellaisiksi, että niitä voidaan ketterästi soveltaa erilaisissa tilanteissa. Myös verkottunut toimintamalli on Hätäkeskuslaitokselle keskeinen työkalu useaan erilaiseen häiriötilanteisiin. 

─ Tekniset ratkaisut on toteutettu siten, että toiminta olisi mahdollista mahdollisimman pitkään myös poikkeusoloissa. Toimintaprosessit ja operatiiviset ohjeet ovat luotu sellaisiksi, ettei toimintaa tarvitse muuttaa kriisitilanteissa, Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja Marko Nieminen kertoo. 

Henkilöstön jatkuva ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen luovat pohjaa erilaisten kriisitilanteiden hallintaan ja niistä toipumiseen. Tämä kaikki on pitkän ja määrätietoisen kehitystyön tulosta.

─ Vuosi 2018 oli Hätäkeskuslaitoksessa monella tapaa merkittävä myös varautumisen kannalta, sillä tuolloin saatiin toteutettua verkottunut toimintamalli, ja perustettiin johtokeskus mm. häiriötilanteiden koordinaatioon. Näistä molemmat kehittivät Hätäkeskuslaitoksen varautumiskyvykkyyttä merkittävästi, Nieminen lisää.

Valmius ja varautuminen näkyy virastossa yhä enemmän, ja huhtikuusta 2026 lähtien virastossa toimii erillinen Valmius-, turvallisuus- ja toimitilayksikkö. Yksikköön on keskitetty erilaisia kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia. Nelihenkisen yksikön tehtävänä on valmiuteen, kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen sekä toimitilahallintoon liittyvien palveluiden tuottaminen. 

Valmiuden ja varautumisen toimeenpanoa tukemaan on Hätäkeskuslaitoksessa määrätty myös erillinen valmiusryhmä, joka toimii erilaisissa varautumiseen liittyvissä tilanteissa viraston päällikön päätöksenteon tukena, ja käsittelee vuosittain viraston valmiussuunnitelman ja arvioi päivitystarpeet. Valmiusryhmässä kootaan valmiuteen ja varautumiseen liittyvää tilannekuvaa sekä valmistellaan ja käsitellään tähän liittyvät raportit. Ryhmässä käsitellään myös valmiuteen liittyviä esityksiä ja harjoitustoiminnassa tehtyjä havaintoja.

Järjestelmävarmistukset ja vaihtoehtoiset toimintamallit luovat perustan häiriönhallinnalle

Hätäkeskuslaitos on ydintoiminnassaan vahvasti riippuvainen esimerkiksi teleoperaattorien palvelutuotannon kyvystä, mutta myös teknologiasta ja monenlaisista järjestelmistä. Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn toimintaa on varmistettu moniportaisesti. Hätäpuheluliikenne on teleoperaattorien toimesta priorisoitu korkealle, ja se pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa. 

─ Hätäkeskukset ovat suunniteltujen sähkökatkojen ulkopuolella, ja jos sähkönsyöttö on muusta syystä estynyt, varaudutaan varavoima-generaattorilla ja UPS-järjestelmillä, Nieminen toteaa. 

VIRVE-verkon osalta on toimialojen kanssa ennalta sovitut toimintamallit häiriötilanteisiin. Varautumista tukevat myös moninaiset muut varajärjestelmät.

─ Erilaisiin tilanteisiin on myös suunniteltava vaihtoehtoisia toimintamalleja tai varajärjestelyjä. Tämäkin vaatii paljon suunnittelua ja sopimista mm. eri viranomaisten kanssa sisältäen myös häiriötilanteiden hallinnan ja johtamisen. Nyt, kun pääosalla viranomaisista on jo muotoutunut oma johto- ja tilannekeskusten verkosto, on hätäkeskustoiminnan osalta olemassa hyvä perusta tiedonkulun edistämiselle näissä tilanteissa. Parhaillaan mietitään, mitä kaikkia yhteyksiä tarvitaan häiriötilanteiden varalle ja mitkä niistä soveltuvat parhaiten yhteistyöhön, Nieminen kertoo.

Osaaminen ja harjoittelu vahvistavat henkilöstön valmiutta kriisitilanteissa

Hyvin toteutettu varautuminen näkyy kansalaiselle siten, että palvelutuotantoa kyetään ylläpitämään ilman katkoksia. Varautuminen on myös viestintää, jolla vahvistetaan luottamusta hätäkeskuspalveluihin kaikissa oloissa. Myös 112 Suomi -sovellus on osa varautumisen kokonaisuutta.

─ Sovellusta kehitetään koko ajan, ja sekin on yksi kanava jakaa kansalaisille tietoa varautumiseen liittyen esim. offline-ohjeiden muodossa. Kaikki tällainen lisää luottamusta virastoamme ja viranomaisten kriisinsietokykyä kohtaan, Nieminen nostaa esiin.

 Henkilöstöä tuetaan varautumisessa ennen kaikkea osaamisen kehittämisen näkökulmasta. 

─ Kun on tunne siitä, että osaa hommat, eivät yllättävät tilanteetkaan aiheuta niin paljoa henkistä kuormaa. Olemme yrittäneet pitää säännöllisesti erilaisia väistö- ja poistumisharjoituksia siten, että näihin syntyisi tarvittava rutiini. Siinä onkin onnistuttu vähintään kohtuullisesti, Nieminen lisää.

Alati muuttuva toimintaympäristö 

Hätäkeskustoimintaan ei tällä hetkellä suoranaisesti kohdistu uusia uhkia, mutta yleinen turvallisuustilanne on koko ajan muutoksessa. 

─ Meidän tulee huomioida entistä tarkemmin erilaiseen hybridivaikuttamiseen liittyvät skenaariot tai suorat tai välilliset kyberuhat. Harjoittelua eri tasoilla on jatkettava koko ajan ja yritettävä kehittää myös tilannekuvan seurantaa, Nieminen painottaa.

Yksi keskeinen kehitysaskel liittyy viraston käynnissä olevaan toimitilaohjelmaan. Uusilla kalliosuojatiloilla kyetään parantamaan fyysistä varautumista ja toimitilaturvallisuutta kokonaisuutena. Niemisellä on myös viesti kansalaisille.

─ Hätäkeskuslaitos on ottanut varautumisen tosissaan ja pyrkii kaikissa olosuhteissa turvaamaan hätäkeskuspalvelut. Viranomaiset eivät kuitenkaan pysty rajallisin resurssein venymään kaikkiin tilanteisiin, vaan jokaisen omaakin panosta varautumiseen tarvitaan. Oman varautumisen lisäksi korostan yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa muista – läheisistä, naapureista ja etenkin niistä, joilla ei välttämättä ole kykyä pitää itsestään huolta.

─ Yhteistyökumppaneiden suuntaan puolestaan totean, että yhteistyötä eri tasoilla pitää kehittää koko ajan. Tarvitaan paljon yhteistä suunnittelua esimerkiksi tilannetiedon jakamiseen ja analysointiin useiden eri tahojen kesken. Tarvitaan yhteistä viestintää henkisen resilienssin ylläpitämiseksi yhteiskunnassa ja roolien ja toimivaltuuksien selkeyttämiseksi myös kansalaisille. Aivan keskeistä on erilaisten johto- ja tilannekeskusten hyödyntäminen häiriönhallinnassa ja tähän liittyvä kehittäminen. Mikäli yhteistyölle ja tiedonvaihdolle on rakennettu tarpeettomia esteitä lainsäädännössä, pitää tätäkin kyetä purkamaan sääntelyä kehittämällä, Nieminen päättää.