Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä

Vieraskielisen väestön kasvu näkyy tulkattujen hätäpuheluiden määrässä. Esimerkiksi ukrainan kielen tulkkaustarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Taloustutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on tällä hetkellä 11 prosenttia, ja maahanmuuttajat ovat käytännössä maan ainoa kasvava väestöryhmä. Tämä näkyy myös hätäpuheluissa, joiden tulkkausmäärä on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa vieraskielisistä ilmoituksista pystytään hoitamaan hätäkeskuspäivystäjien kieli- ja ammattitaidon avulla. Jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy, hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkia.
Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa ulkopuolista lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.
Tulkkausten määrä kasvoi vuodessa 40 %
Vuonna 2024 tulkattiin 1469 hätäilmoitusta, joka on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 (1056 kpl). Kalenterivuoden aikana tulkattujen hätäpuheluiden määrä on viiden vuoden tarkastelujaksolla lähes tuplaantunut joka vuosi.
Tulkattuja kieliä oli viime vuonna yhteensä 37 (29 vuonna 2023). Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin kieliä oli 15. Viime vuonna suurin osa puheluista tulkattiin venäjän (594 kpl), ukrainan (371 kpl) ja arabian (78 kpl) kielillä. Uusia tilastoihin nousseita kieliä olivat soninke (3 kpl), lingala (1 kpl) ja kinjaruanda (1 kpl).
– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja tämä näkyy myös tulkatuissa hätäpuheluissa. Esimerkiksi ukrainan kieli ei ollut viime vuosikymmenellä lainkaan tulkattujen kielten joukossa, mutta nyt sen tarve on toiseksi suurin, kuvailee Hopearuoho.
Tulkki yhdistetään hätälinjalle
Tommi Hopearuohon mukaan tulkkauspalvelu on Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä ympäri vuorokauden.
– Tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjä pyrkii ensin selvittämään mitä kieltä asiakas puhuu. Asian selvittäminen ei aina ole helppoa ja siinä voi mennä aikaa. Tämän jälkeen päivystäjä ottaa yhteyttä tulkkauspalveluun, josta lisätään tarvittava tulkki samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.
Avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.
Vieraskielisille suunnattuja materiaaleja:
Tutustu myös
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Myrskyt aiheuttavat erilaisia ongelmia ja tuhoja, kuten puiden kaatumisia ja sähkökatkoja. On tärkeää tietää, milloin myrskyn aiheuttamissa haasteissa on syytä soittaa hätänumeroon ja miten myrskyn aiheuttamiin hätätilanteisiin voi varautua.
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Tekstiviestin voi nyt lähettää hätänumeroon 112 mistä puhelinnumerosta tahansa. Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
112 Suomi -sovellus on vuosien varrella kasvanut turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. Sen palveluista on apua erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää sijainti, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Tekniikka ja erityisesti 112 Suomi -sovellus on tässä hyvä apuväline.
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 20.6. ja sunnuntain 22.6. välisenä aikana yhteensä noin 24 900 hätäilmoitusta (28 300 vuonna 2024), joista 12 400 välitettiin tehtäväksi viranomaisille (14 000 vuonna 2024).