Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Vieraskielisen väestön kasvu näkyy tulkattujen hätäpuheluiden määrässä. Esimerkiksi ukrainan kielen tulkkaustarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Taloustutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on tällä hetkellä 11 prosenttia, ja maahanmuuttajat ovat käytännössä maan ainoa kasvava väestöryhmä. Tämä näkyy myös hätäpuheluissa, joiden tulkkausmäärä on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa vieraskielisistä ilmoituksista pystytään hoitamaan hätäkeskuspäivystäjien kieli- ja ammattitaidon avulla. Jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy, hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkia.
Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa ulkopuolista lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.
Tulkkausten määrä kasvoi vuodessa 40 %
Vuonna 2024 tulkattiin 1469 hätäilmoitusta, joka on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 (1056 kpl). Kalenterivuoden aikana tulkattujen hätäpuheluiden määrä on viiden vuoden tarkastelujaksolla lähes tuplaantunut joka vuosi.
Tulkattuja kieliä oli viime vuonna yhteensä 37 (29 vuonna 2023). Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin kieliä oli 15. Viime vuonna suurin osa puheluista tulkattiin venäjän (594 kpl), ukrainan (371 kpl) ja arabian (78 kpl) kielillä. Uusia tilastoihin nousseita kieliä olivat soninke (3 kpl), lingala (1 kpl) ja kinjaruanda (1 kpl).
– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja tämä näkyy myös tulkatuissa hätäpuheluissa. Esimerkiksi ukrainan kieli ei ollut viime vuosikymmenellä lainkaan tulkattujen kielten joukossa, mutta nyt sen tarve on toiseksi suurin, kuvailee Hopearuoho.
Tulkki yhdistetään hätälinjalle
Tommi Hopearuohon mukaan tulkkauspalvelu on Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä ympäri vuorokauden.
– Tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjä pyrkii ensin selvittämään mitä kieltä asiakas puhuu. Asian selvittäminen ei aina ole helppoa ja siinä voi mennä aikaa. Tämän jälkeen päivystäjä ottaa yhteyttä tulkkauspalveluun, josta lisätään tarvittava tulkki samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.
Avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.
Vieraskielisille suunnattuja materiaaleja:
Tutustu myös
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Hyvinvoiva henkilöstö tulosten ytimessä
Vuonna 2025 Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan, ja henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla valtion tuottavuusohjelmaan liittyvistä säästöistä huolimatta.
Kampanjaviikko kokosi osallistujia eri puolilla Suomea
Hätänumeroviikko on tältä vuodelta päättynyt. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille, kouluille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen!
Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen
Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen hätänumeroviikolla 9.-15. helmikuuta. Kampanja juhlapäivä on keskiviikkona 11.2. Teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä nuoret miehet.
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuonna 2025 hätänumeroon tehtiin keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta joka päivä. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä kääntyi kasvuun.
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.