Palvelussuhde

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö jakautuu operatiivista työtä tekevään päivystyshenkilöstöön sekä hallinto- ja tukihenkilöstöön. Päivystyshenkilöstöä on noin 80 prosenttia koko viraston henkilöstöstä.  

Palkkaus 

Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön kehittymistä sekä työstä suoriutumista. Palkka muodostuu tehtävän vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta suorituksesta ja erillisistä lisistä.  

Jokaiselle virkamiehelle maksetaan vaativuusluokan lisäksi henkilökohtaiseen suoritustasoon perustuvaa palkkaa. Suoritustaso pisteytetään esihenkilön kanssa vuosittain käytävässä tavoitekeskustelussa. Suoritukseen perustuva palkka voi olla korkeimmillaan 48 % vaativuusluokan palkasta.  

Palkkaan vaikuttavat myös erilaiset lisät. Päivystyshenkilöstölle maksetaan vuorotyölisiä sekä kielilisää ruotsin kielen osaamisesta ja kielitaitolisää englannin kielen taidosta. Lisäksi luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saavat oman toimen ohella suoritettavasta tehtävästään erillisen palkkion. 

Työaika 

Päivystyshenkilöstö tekee jaksotyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että päivystyshenkilöstöä on töissä vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Päivystyshenkilöstön työaika on kolmessa viikossa 114 tuntia 45 minuuttia. Työvuorot kestävät pääsääntöisesti 12 tuntia. Esimerkiksi kolmena peräkkäisenä päivänä työskentelyä seuraa kaksi vapaapäivää.  

Päivystyshenkilöstön työvuorolistat tehdään työvuorosuunnittelussa käytettävän järjestelmän avulla. Resurssit kohdennetaan niin, että hätäkeskuksissa on riittävästi henkilöstöä töissä arvioituun puhelumäärään nähden. 

Hallinto- ja tukihenkilöstö noudattaa virastotyöaikaa, jonka pituus on viikossa 36 tuntia 15 minuuttia. Virastotyössä työtä tehdään arkipäivinä ja työaika on liukuva. Tämä tarkoittaa sitä, että työt aloitetaan klo 7-9.30 välillä ja lopetetaan klo 15–19 välillä. Työaikaa seurataan työajan kirjauksilla ja virkamies kohdentaa työajan työtehtäville.  

Etätyö 

Hallintohenkilöstöllä on mahdollisuus tehdä etätyötä. Etätyössä pyritään joustavuuteen työnantajan ja työntekijän välillä. Esihenkilön kanssa sovitaan, kuinka paljon virkamiehen työ vaatii läsnäoloa virkapaikalla ja kuinka monta päivä viikossa on mahdollista työskennellä etänä. 

Etätyötä tekevät virkamiehet tekevät virkasuhteen alussa etätyösopimuksen, missä määritellään muun muassa etätyöpaikka, etätyössä käytettävät työvälineet ja -laitteet sekä yhteydenpitokanavat työnantajan ja työntekijän välillä. Virkamiehen on oltava tavoitettavissa työaikana. Etätyöpäivistä tehdään myös työajanseurantaa.  

Päivystyshenkilöstö ei voi työn luonteen vuoksi tehdä etätyötä. 

Virkapuku 

Henkilöstö käyttää virkapukua hätäkeskuksessa työskennellessään sekä edustustehtävissä.  

Hätäkeskuslaitoksessa on neljä erilaista virkapukukokonaisuutta: päivystys-, toimisto-, vierailu- sekä juhlavaatteet. Virkapukuihin kuuluvat virka-asematunnukset määritellään virkamiehen vaativuusluokan perusteella.  

Työnantaja maksaa Hätäkeskuslaitoksen virkavaatteet.

Henkilöstön huomioiminen 

Henkilöstöä palkitaan vuosittain erilaisista ansioista. Hätäkeskuslaitoksen ansioristi myönnetään virkamiehelle ansiokkaasta toiminnasta tai kehitystyöstä. Hätäkeskuslaitoksen ansiomitali sen sijaan myönnetään kymmenen ja 20 vuoden palvelussuhteista.  

PRO 112 -palkinto myönnetään joka vuosi henkilölle, joka on tehnyt ansiokasta työtä hätänumeron 112 sekä hätäkeskustoiminnan kehittämisen parissa. PRO 112 tarkoittaa ammattimaista toimintaa hätäkeskustoiminnan puolesta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005.  

Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä -palkinto myönnetään päivystyshenkilöstöön kuuluvalle henkilölle, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista päivystystoiminnassa tai yksittäisen hätäilmoituksen käsittelyssä. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä palkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. 

Lisäksi työnantaja voi tehdä vuosittain esityksen valtion kunnia- ja virka-ansiomerkkien saajista tasavallan presidentille. 

Hätäkeskuslaitoksen myöntämät palkinnot sekä valtion virka-ansiomerkit ja kunniamerkit luovutetaan vuosittain PRO 112 -palkitsemistilaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen ansioristit luovutetaan henkilöstöseminaarissa ja ansiomitalit toimipisteen omassa tilaisuudessa. 

Virasto huomio henkilöstöä myös 50- ja 60-vuotismerkkipäivinä.  

Palvelussuhde-edut 

Henkilöstön palvelussuhde-eduilla pyritään tukemaan henkilöstön hyvinvointia. Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä valtion yhteisten etujen lisäksi virasto- ja toimipaikkakohtaisia etuja.  

Henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia tuetaan kattavalla työterveyshuollolla. Sairaanhoitopalveluista ovat käytettävissä yleislääkäritasoinen sairaanhoito sekä erikoislääkärin konsultaatiokäynnit työterveyslääkärin lähetteellä.  Käytettävissä ovat myös optikon sekä silmälääkärin palvelut ja erityistyölasit niitä tarvitseville.  

Mikäli alalta on kertynyt työkokemusta 15 vuotta, on työntekijällä mahdollisuus 38 päivän vuosilomaan. Lisäksi koko henkilöstöllä on mahdollisuus erilaisiin työaikajoustoihin ainakin määrajaksi. 

Henkilöstölle tarjotaan toimipaikkakohtaisesti ergonomiaa tukevia välineitä, kuten toimistopyöriä ja sähköpöytiä. Useista toimipaikoista löytyy myös hierontatuoli, kuntosali, sauna- ja suihkutilat, lepohuone, lehtitilauksia ja taukojumppaan soveltuvia välineitä. ePassin avulla työnantaja tukee työpaikkaruokailua ja tarjoaa virkistysrahaa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus käyttää 1 tunti viikossa liikuntaan, mikäli työtehtävät sen sallivat. 

Omaehtoiseen vapaa-ajalla tapahtuvaan opiskeluun voi saada tukea 400 euroa sekä tutkinnosta riippuen 3-5 palkallista virkavapauspäivää. 

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.