Tutkintokoulutus ja opiskelu
Hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksesta vastaa Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto. Pelastusopisto toteuttaa tutkinnon yhteistyössä Tampereella sijaitsevan Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.
Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Teorian lisäksi opintoihin sisältyy hätäkeskuksessa suoritettava neljän viikon työssäoppimisjakso sekä kaksi lyhyempää harjoittelua. Olennainen osa opiskelua on käytännön työn harjoittelu Pelastusopiston hätäkeskussimulaattorissa.
Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutus on opiskelijalle maksuton ja sen kesto on 1,5 vuotta. Opiskelijalla on mahdollisuus majoittua ilmaiseksi Pelastusopiston asuntolassa. Aamiainen, lounas ja päivällinen ovat maksuttomia.
Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon suorittaminen antaa muodollisen kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjän virkojen hakemiseen.
Koulutukseen hakeutuminen
Tutkintokoulutukseen voi hakeutua Pelastusopiston järjestämän hakuprosessin kautta. Haku järjestetään vuosittain ja niiden ajankohdista tiedottaa Pelastusopisto. Pohjakoulutusvaatimuksena on joko lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Kaikista hakijoista noin 100 kutsutaan valintakokeisiin pisteiden perusteella. Valintakokeen ensimmäinen osa on sähköinen etäkoe, ja siinä testataan kirjallisia, kielellisiä ja tietoteknisiä valmiuksia. Toisessa vaiheessa on soveltuvuusarviointi ja opettajien haastattelu, johon kutsutaan ensimmäisen vaiheen pisteiden perusteella.
Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään pelkästään pääsykokeiden menestyksen perusteella.
Opinnot
Tutkintokoulutuksen opinnot jakautuvat perus- ja ammattiopintoihin, jotka ovat yhteensä 90 opintopistettä. Koulutuksen kesto on kokonaisuudessaan 1,5 vuotta.
Perusopinnot 16 op
- Johdatus hätäkeskuspäivystäjän opintoihin
- Terveys- ja liikuntakasvatus
- Ruotsi
- Englanti
Ammattiopinnot 74 op
- Ammatilliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot
- Ammatilliset perusvalmiudet
- Hätäkeskustoiminta: simulaatio-oppiminen
- Hätäkeskustoiminta: työssäoppiminen
- Pelastustoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen ja poliisitoimen tehtävät hätäkeskuksessa
- Osaamisen arviointi
Perehdytys ja osaamisen kehittäminen virastossa
Päivystyshenkilöstön osaamisesta huolehditaan myös Hätäkeskuslaitokseen työllistymisen jälkeen, sillä henkilöstön korkea ammatillinen osaaminen on hätäkeskustoiminnan ydin. Osaamisen kehittämisessä lähtökohtana on, että tulevaisuuden osaamistarpeet on voitu ennakoida ja henkilöstön kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmallisia ja sidoksissa toiminnan vuosisuunnitteluun. Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen on työnantajan vastuuta henkilöstöstä, mutta myös henkilöstö on vastuussa omasta osaamisestaan ja ammattitaidon kehittämisestä toimintaympäristön muuttuessa.
Uuden työntekijän perehdytys koostuu useista kokonaisuuksista. Perehdytyksen aikana arvioidaan, milloin hätäkeskuspäivystäjällä on riittävät taidot itsenäiseen työntekoon. Hätäkeskuspäivystäjiä kannustetaan työuran ja jo opiskelujen aikana kehittämään myös itsenäisesti omaa ammattitaitoaan. Itsenäinen opiskelu on mahdollistettu Moodlessa, joka on Hätäkeskuslaitoksen verkko-oppimisympäristö. Myös täydennyskoulutuksiin, kuten defusing-koulutukseen, on mahdollista osallistua oman mielenkiinnon mukaan. Työhön liittyviä ohjeita voi kerrata esimerkiksi viraston intranetista. Uusia, muuttuneita tai kertausta vaativia asioita opiskellaan säännöllisesti yhteisissä koulutuksissa.
Osaamisessa havaittuja kehittämiskohteita tuetaan ammatinhallinnan ohjausmallin avulla, missä päivystyshenkilöstölle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma joko hänen omasta aloitteestaan tai esihenkilöltä saadun palautteen perusteella.
-
Oppiminen jatkuu työuralla
Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.
-
Työpäivä päivystyssalissa
Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä.
-
Hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset
Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.