Talous

Hätäkeskustoiminta maksaa Suomessa yhtä kansalaista kohti noin 12 euroa vuodessa. Tällä summalla katetaan henkilöstökulut, tilojen vuokrat, palvelujen ostot sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista on noin 55 prosenttia.  

Hätäkeskuslaitoksen toiminta rahoitetaan pääasiassa verotuloilla. Lisäksi virastolle kertyy tuloja palo- ja rikosilmoitinlaitteiden testauksesta. Vuosittain tehtävä tilinpäätös kertoo talouden pääasialliset tehtävät, jotka liittyvät tuloihin, menoihin ja toimintamäärärahoihin. 

Talouden suunnittelu ja seuranta 

Virastossa pyritään varautumaan seuraavien vuosien kuluihin hyvällä suunnittelulla ja seurannalla. Talousyksikkö laatii vuosittain budjetin käytön tueksi talousarvion käyttö- ja seurantaohjeen sekä käyttöoikeustaulukon. Ohjeessa annetaan yksiköille ja osastoille käyttöoikeudet määrärahoihin, selvitetään määrärahojen seurantavastuut, avataan menojen käsittelyn prosessia sekä määritellään, mitä ja miten määrärahoilla voidaan hankkia.  

Palvelujen ostot 

Hankintoja ohjaa muun muassa hankintalaki. Hätäkeskuslaitos hankkii erilaisia tavaroita ja palveluita niin valtion sisäisiltä toimijoilta kuin yksityisiltä yrityksiltä. Talousarviolaissa (22a §) ja valtiovarainministeriön yhteishankintoja koskevassa päätöksessä on määritetty ne tuoteryhmät, jotka on hankittava Hansel Oy:n solmimien puitejärjestelyjen mukaisesti. Valtaosa Hätäkeskuslaitoksen hankinnoista tehdään puitejärjestelyihin perustuen. 

Hankintojen suunnittelun ja tekemisen tukena toimii hankintatiimi, joka ohjaa ja koordinoi viraston merkittäviä hankintoja. Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä valtion yhteinen tilaamisen ja laskujen käsittelyn järjestelmä Handi, ja hankinnat tehdään ensisijaisesti aina Handin kautta. 

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.