VIRASTO

Viestintä

""

Hätäkeskuslaitos viestii toiminnastaan avoimesti ja aktiivisesti, ja huolehtii julkisuudessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hätäkeskuslaitoksen velvollisuutena on kertoa hätäkeskustoimintaan ja hätäkeskuspalveluihin liittyvistä asioista. Viestintä on tasapuolista, oikea-aikaista ja saavutettavaa. Luotettavat tiedot löytyvät viraston verkkosivuilta 112.fi, joista tietoa jaetaan muihin tarkoituksenmukaisiin viestintäkanaviin. 

Tehokas viestintä edellyttää suunnitelmallisuutta ja eri kohderyhmien viestinnällisten tarpeiden tunnistamista. Hätäkeskuslaitos pyrkii tunnistamaan yhteiskunnalliset ilmiöt mahdollisimman nopeasti, jotta tiedontarpeeseen voidaan vastata ennakoivasti. Viestinnän reagointi korostuu häiriö- ja ongelmatilanteissa, kun väestölle on annettava tietoa ja mahdollisia toimintaohjeita riippumatta vuorokauden ajasta. 

Viestinnässä huomioidaan aina mahdolliset salassapitovelvoitteet, tietosuoja-asiat ja vastuukysymykset. Hätäkeskuslaitos ei voi antaa tietoja esimerkiksi yksittäisten hätäilmoitusten sisällöstä tai toisen viranomaisen tehtävistä.

Maine ja vaikuttavuus

Hätäkeskuslaitoksen viestinnän tavoitteena on ylläpitää viraston hyvää mainetta. Se saavutetaan 112-toiminnan ja viestinnän yhteistyönä. Viraston maine syntyy ihmisten käsityksistä, jotka muodostuvat sekä palvelukokemusten että viestinnän kautta. Suunnitelmallisella ja tavoitteellisella viestinnällä vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Hyvä maine synnyttää myös luottamusta. Kun ihmiset luottavat hätäkeskustoimintaan, se vaikuttaa myönteisesti heidän omaan turvallisuuden tunteeseensa. 

Hätäkeskuslaitoksen viestinnän tarkoituksena on myös vahvistaa viraston roolia yhtenä merkittävänä turvallisuusviranomaisena auttamisen ketjussa sekä sen palveluiden tunnettavuutta. Viestinnän avulla pyritään vaikuttamaan muun muassa siihen, että ihmiset tuntevat eri hätäilmoitustavat ja osaavat käyttää hätänumeroa oikeissa tilanteissa. Viestinnällä tehdään tunnetuksi hätäkeskuspäivystäjän työtä sekä virastoa, jotta Hätäkeskuslaitos olisi valtakunnallisesti tunnettu ja houkutteleva työpaikka. 

Media

Media on yksi viestinnän tärkeimmistä sidosryhmistä. Sen kautta viestit välittyvät laajasti suurelle yleisölle ja väärän tiedon leviämistä pystytään tehokkaasti ehkäisemään. Medialla on suuri vaikutus erityisesti hätänumeron 112 oikean käytön edistämisessä, hätäkeskuspalveluiden tunnettavuuden vahvistamisessa sekä erilaisiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin liittyvässä tiedonvälityksessä. Täten Hätäkeskuslaitos pystyy median kautta myös rakentamaan ja vahvistamaan omaa luottamustaan. 

Hätäkeskuslaitos palvelee median edustajia alueellisesti, kielellisesti ja poliittisesti tasapuolisesti ympäri vuorokauden. Median yhteydenottoihin ja tietopyyntöihin vastataan aina mahdollisimman nopeasti. Palvelu on avointa ja läpinäkyvää, ja myös keskeneräisistä asioista viestitään huomioiden salassapitosäännökset.  Johdolla ja nimetyillä asiantuntijoilla on käytössään ajantasainen tieto hätäkeskuspalvelun eri osa-alueista, ja he toimivat lausunnonantajina. 

Tekniikan myötä median palvelua on kehitetty ja yhteistyölle on luotu uusia toimintatapoja. Esimerkiksi erilaisista etäyhteyksistä on hyötyä muun muassa valtakunnallisia tausta- tai tiedotustilaisuuksia järjestettäessä. Hätäkeskuslaitoksessa säännöllisen vuoropuhelun ylläpitäminen ja tiivis yhteistyö median edustajien kanssa on tärkeässä roolissa, etenkin monimutkaisten asioiden kokonaiskuvan luomisessa sekä hätäkeskuspalveluun liittyvissä toimintaympäristön muutoshaasteissa.

Vastuut

Hätäkeskuslaitoksella on yhtenäinen toimintakulttuuri ja tapa viestiä. Jokaisen virkamiehen vastuulla on kertoa omaan toimenkuvaan ja työtehtäviin liittyvistä asioista aktiivisesti niin henkilöstölle kuin muille kohderyhmille. Osallistumisella ja vuorovaikutteisuudella edistetään viraston avointa ja läpinäkyvää toimintakulttuuria. 

Viestinnän ammattilaisten tehtävänä on suunnitella ja luoda viestinnällisiä ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi prosessit, kanavat, kohderyhmät ja sisällöntuotanto. Viestinnän ammattilaiset tavoittavat viestinnällään myös viraston ulkoiset kohderyhmät, kuten suuren yleisön, median, yhteistyöviranomaiset ja muut yhteistyötahot, päättäjät sekä muut vaikuttajat. 

112-päivä

Euroopan yhteistä 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta. Kampanjassa kannustetaan ihmisiä ja eri tahoja jakamaan turvallisuustietoa ja konkreettisia vinkkejä arjen turvallisuuden edistämiseksi. Yhteistyö eri tahojen ja järjestöjen kesken on tärkeää kampanjoinnin onnistumisessa.

112-päivään voi osallistua esimerkiksi

  1. järjestämällä yleisötapahtuman yhdessä turvallisuustoimijoiden kanssa
  2. viettämällä teemapäivää omassa yhteisössä, kuten työpaikalla, koulussa tai harrastustoiminnassa
  3. jakamalla turvallisuustietoa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #112paiva #112dagen #112day.

Suomessa valtakunnallista 112-päivää koordinoi Hätäkeskuslaitoksen viestintä.

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.