VIRASTO

Viranomaisyhteistyö

""

Avuntarvitsijoista ja 112-toimintaan osallistuvista viranomaisista muodostuu auttamisen ketju, jonka keskeisenä lenkkinä toimii hätäkeskus. Hätäkeskus käsittelee hätäilmoitukset, joista noin puolet välitetään tehtäväksi turvallisuusviranomaisille. Näihin tehtäviin liittyen hätäkeskukset tekevät päivittäistä operatiivista yhteistyötä poliisi-, pelastus- sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Hätäilmoitusten käsittelyn lisäksi hätäkeskukset tuottavat viranomaisille erilaisia tukipalveluita.  

Hätäilmoitusten käsittelyllä, riskinarviolla ja hälytysresurssien käytöllä vaikutetaan eri viranomaisten toiminnan tuloksellisuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen. Toimivan viranomaisyhteistyön avulla kansalaisten ja viranomaisten palveluodotuksiin kyetään vastaamaan ja koko auttamisen ketjun toimintaa voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Viranomaisten päivittäistä yhteistyötä sujuvoitetaan yhteisellä tekniikalla, kuten viranomaisradioverkolla (VIRVE) ja hätäkeskustietojärjestelmällä (ERICA). Yhteistyöryhmissä kehitetään niin päivittäistä yhteistyötä kuin suurempia linjauksia. 

Turvallisuusviranomaisten lisäksi Hätäkeskuslaitoksella on lukuisia muita yhteistyökumppaneita, joiden toiminta perustuu muun muassa sopimuksiin. Eri tahojen yhteistoiminnalla edistetään kansalaisten yleistä turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä.  

Yhteistyöryhmät 

Sisäministeriön asettaman valtakunnallisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tehostaa viranomaisten ja palveluiden tuottajien yhteistoimintaa. Jokainen hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa Hätäkeskuslaitokselle toimialaansa liittyvät ohjeet ja suunnitelmat muun muassa hätäilmoitusten käsittelystä ja tehtävän välittämisestä. Valtakunnalliset ohjeet ja suunnitelmat käsitellään yhteistyöryhmässä ennen niiden käyttöönottoa. Yhteistyöryhmässä on mukana Hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksesta vastaavat tahot sekä toimintaa ohjaavat viranomaiset. Ryhmän puheenjohtajana toimii Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja.  

Jokaisen kuuden hätäkeskuksen yhteistoiminta-alueella toimii alueellinen yhteistyöryhmä, jossa kaikki viranomaiset ovat edustettuna. Alueellisten ryhmien puheenjohtajina toimivat hätäkeskusten päälliköt.  

Yhteistyöryhmien lisäksi toimintaa yhteen sovitetaan poliisin, pelastuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialakohtaisissa kehitysryhmissä. Hätäkeskuslaitoksen toimialapäälliköt ovat ryhmien puheenjohtajia. 

Yhteistyösopimukset 

Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen saaneet ovat päivystystyön ammattilaisia, ja heidän ammattitaitoaan halutaan hyödyntää turvallisuuteen liittyvissä päivystyspalveluissa. Hätäkeskuslaitos on tehnyt sopimukset avustavista asiakaspalvelutehtävistä muun muassa ulkoministeriön ja Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa.  Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus huolehtii sopimusten perusteella ulkoministeriön päivystyskeskuksen toiminnasta sekä Onnettomuustutkintakeskuksen päivystysnumeroon vastaamisesta. 

Lisäksi sopimukseen perustuvaa yhteistyötä tehdään lukuisten muiden tahojen kanssa, kuten Ilmatieteen laitoksen sekä erilaisten järjestöjen kanssa.  

Yhteistyö naapurimaiden kanssa 

Hätäkeskuslaitos tekee aktiivisesti yhteistyötä Viron, Ruotsin ja Norjan hätäkeskustoimijoiden kanssa. Pelastustoimen yhteistyö perustuu muun muassa Barentsin euroarktiseen pelastuspalvelusopimukseen sekä Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin väliseen sopimukseen valtakunnan rajat ylittävästä yhteistyöstä onnettomuustilanteissa. Poliisin yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, EU-oikeuteen ja kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on tehty sopimus poliisiyhteistyöstä.  

Hätäkeskustoiminnassa kansainvälinen yhteistyö rajojen yli tapahtuvassa hälytystoiminnassa näkyy yksiköiden hälyttämisenä.  Esimerkiksi Haaparannassa Suomen ja Ruotsin pelastusviranomaisilla on yhteiskäyttöistä kalustoa. Päivittäistä yhteistyötä naapurimaiden kanssa tehdään erityisesti Oulun hätäkeskuksessa, jonka yhteistoiminta-alue ulottuu Lappiin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueeseen. Itärajan ylittävälle toiminnalle ei ole olemassa selkeitä sopimuksia Venäjän kanssa.  

Kansainvälinen yhteistyö 

Euroopan hätänumerojärjestö EENA (The European Emergency Number Association) edistää hätänumeron 112 tuntemusta ja sen kautta saatavaa korkeatasoista hälytystehtäviin liittyvää palvelua EU:ssa. EENA toimii keskustelufoorumina kaikille 112-toimintaan kuuluville, kuten viranomaisille, päätöksentekijöille, järjestöille ja kaupallisille toimijoille. Järjestöön kuuluu jäseniä yli 80 maasta Hätäkeskuslaitos mukaan lukien. 

Vuosittainen EENA-konferenssi toimii kansainvälisenä asiantuntijafoorumina, missä vaihdetaan tietoa parhaista käytännöistä ja uusista innovaatioista. Hätäkeskustoiminnan kehityksessä on suuria eroja Euroopan maiden välillä, ja Suomea pidetään kehityksen edelläkävijänä. EENA palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia 112-toiminnassa. Hätäkeskuslaitokselle on myönnetty palkintoja hätäkeskustoiminnasta sekä hätäkeskuspäivystäjien ammattitaidosta yksittäisissä hätätilanteissa. 

Hätänumerojärjestö NENA (National Emergency Number Association) koordinoi alan kehitystyötä Pohjois-Amerikassa. Hätäkeskuslaitoksen verkottunut toimintamalli, 112 Suomi -mobiilisovellus, viranomaisyhteistyö ja hätäkeskuspäivystäjien koulutus ovat aiheita, joita on näytetty malliesimerkkeinä Pohjois-Amerikan tuhansien erillisten hätäkeskusten edustajille. 

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.