VIRASTO

Organisaatio

""

Hätäkeskuslaitos kuuluu sisäministeriön toimialaan. Se on valtakunnallinen keskusvirasto, jota sisäministeriö ohjaa ja valvoo. Toiminnallinen ohjaus tapahtuu kuitenkin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstö jakautuu operatiiviseen päivystyshenkilöstöön sekä hallinto- ja tukihenkilöstöön. Päivystyshenkilöstön tehtävänä on toteuttaa hätäkeskuspalvelua vuorokauden ympäri. Hallinto- ja tukihenkilöstön toimenpiteillä sen sijaan mahdollistetaan hätäkeskuspalvelun tuottaminen.

Organisaation rakenne

Kuva 1.1.2024 alkaen.

Kuvassa organisaation rakenne. Ylijohtajan välittömässä alaisuudessa ovat hallinto ja tukipalveluosasto, johdon tuki -yksikkö, kuusi hätäkeskusta, johtokeskus, laillisuusvalvonta sekä valmiusjohtaja ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja tukipalveluosaston muodostavat henkilöstö-, talous-, tietohallinto-, järjestelmät- ja hätäkeskustoiminnan kehittämisyksikkö.

Ylijohtajan välittömässä alaisuudessa ovat hallinto ja tukipalveluosasto, johdon tuki -yksikkö, kuusi hätäkeskusta, johtokeskus, laillisuusvalvonta sekä valmiusjohtaja ja kehitysjohtaja. Hallinto- ja tukipalveluosaston muodostavat henkilöstö-, talous-, tietohallinto-, järjestelmät- ja hätäkeskustoiminnan kehittämisyksikkö.

Johtaminen

Virastoa johtaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja. Hätäkeskuslaitoksessa työnjako, vastuut sekä johtosuhteet on määritelty työjärjestyksessä. Virastoa johdetaan linjaorganisaatiomallin mukaisesti. Viraston yhteisissä asioissa linjaorganisaation tukena käytetään matriisiohjausta. Esimerkiksi koko virastoa koskevia henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä asioita valmistellaan substanssiyksiköiden toimesta linjaorganisaation ohella ja tukena. 

Hätäkeskuslaitoksessa asiat ratkaistaan esittelystä, jollei laki, asetus, työjärjestys, ohje tai ylijohtaja toisin määrää. Esittelijänä toimii yleensä asian valmisteluvastuussa oleva virkamies.

Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmä on toiminnan yleistä suunnittelua, linjauksia ja yhteensovittamista varten. Johtoryhmään kuuluvat ylijohtajan lisäksi hallinto- ja tukipalveluosaston johtaja, hätäkeskusten päälliköt, johdon tuki -yksikön päällikkö sekä henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii viestintäpäällikkö ja puheenjohtajana ylijohtaja. 

Virastossa on määritelty yhteiset periaatteet johtamiselle. ”Johdamme paremmin” konseptin tavoitteena on vahvistaa Hätäkeskuslaitoksessa johtamisen käytäntöjä, organisaatiokulttuuria sekä työyhteisötaitojen kehittämistä.

Hallinto- ja tukipalvelut 

Hätäkeskuslaitoksen hallinto- ja tukihenkilöstö edesauttaa toiminnallaan hätäkeskuspalvelujen tuottamista ja luo edellytykset viraston toiminnalle. Hallinnossa varmistetaan, että virasto on sitoutunut valtion yhteisiin tavoitteisiin ja toimii lainsäädännön mukaisesti. Hallinnossa huolehditaan myös kaikille virastoille määrätyistä tehtävistä, kuten laillisuusvalvonnasta, raportoinnista ja lausuntopyynnöistä.

Hallinto- ja tukipalveluiden yhtenä keskeisenä tehtävä on ennakoida ja seurata yhteiskunnan kehitystä, lainsäädännön muutoksia sekä turvallisuusympäristön kehittymistä. Ulkopuolelta tulevat vaatimukset on huomioitava hätäkeskustoiminnan suunnittelussa niin budjetin, resurssien kuin osaamisenkin näkökulmasta.

Hallinto- ja tukipalveluiden avulla huolehditaan muun muassa hätäilmoitustapojen ja teknologian kehittämisestä, palveluiden ylläpitämisestä, viestinnästä, sisäisistä koulutuksista, turvallisuudesta ja varautumisesta sekä henkilöstö- ja taloushallinnosta. 

Päivystyshenkilöstöstöstä kerrotaan julkaisun operatiivinen henkilöstö -kappaleessa.

""

Neuvottelu- ja yhteistoiminta

Yhteistoiminnan (YT) tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työn sisältöön, työoloihin ja viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Hätäkeskuslaitoksen neuvottelukumppanina toimii Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL ry, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.

Työnantaja ja edellä mainitut ammattijärjestöt ovat sopineet yhdessä jatkuvan neuvottelun periaatteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että neuvotteluja voidaan käydä henkilöstöä koskevista merkittävistä asioista aina tarpeen mukaan. Työnantaja neuvottelee ammattijärjestöjen kanssa myös Hätäkeskuslaitoksen tarkentavat virkaehtosopimukset.

Ammattijärjestöt ovat nimenneet henkilöstön edustajan Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmään. Kunkin järjestön edustaja toimii vuorotellen yhden kalenterivuoden ajan johtoryhmän jäsenenä. Johtoryhmässä henkilöstön edustajan tehtävänä on tuoda esille henkilöstöä puhututtavat ajankohtaiset asiat.

Virkamiesvelvollisuus

Kaikki Hätäkeskuslaitoksessa työskentelevät henkilöt ovat valtion virkamiehiä, joita koskee virkamiesvelvollisuus. Tämä tarkoittaa oikeudellista vastuuta omasta työstä ja sen seurauksista. Jos virkamies laiminlyö tai toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan, hän voi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Hätäkeskuslaitoksen lisäksi myös virkamies itse on vahingonkorvausvastuussa virheensä tai laiminlyöntinsä aiheuttamista vahingoista.

Virkamiesvelvollisuus pätee myös työajan ulkopuolella. Virkamiehen on yksityishenkilönäkin käyttäydyttävä niin, ettei kansalaisten luottamus häneen tai Hätäkeskuslaitokseen vaarannu. 

Henkilöstöllä on oikeus osallistua vapaa-ajallaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla mukana esimerkiksi yhdistyksissä ja politiikassa. Virkamies ei kuitenkaan saa käyttää valtaansa väärin. Hän ei myöskään saa ottaa vastaan esimerkiksi taloudellisia etuja, jotka voisivat vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa viranhoidossa. 

  • Oppiminen jatkuu työuralla

    Hätäkeskuspäivystäjät, kuten ihmiset ylipäätään ovat erilaisia. He oppivat eri tavoin ja ovat uransa eri vaiheissa. Asiantuntija Pia Latva kertoo, että hätäkeskuspäivystäjän ammatissa oppiminen jatkuu koko työuran ajan toimintaympäristön muuttuessa.

  • Työpäivä päivystyssalissa

    Ylipäivystäjä Aapo Asumaniemi kuvailee, mitä kaikkea hätäkeskuspäivystäjän työpäivään sisältyy. Onnistunut elvytys, päivystäjän toimien ansiosta kiinni jäänyt rikollinen, tulipalon alkusammutus, joka estää isommat lisävahingot, onnistunut synnytyspuhelu ja vastasyntyneen itku luurin toisessa päässä. Siinä muutamia esimerkkejä, joiden takia tätä työtä on varsin hienoa tehdä. 

  • Hätä­numeroon kuulumattomat ilmoitukset

    Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen kuvailee, minkälaisia hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ovat.