Työhyvinvoinnin kehittäminen Hätäkeskuslaitoksessa kuulu koko henkilöstölle. Henkilöstön työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään virastossa aktiivisesti ja työkykyä alentavat tekijät pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Hyvinvoiva Häkeläinen 

Työhyvinvointi ei ole pelkästään taukoliikuntaa tai virkistyspalveluita vaan sitä tarkastellaan suurena kokonaisuutena. Hyvinvoivan Häkeläisen voimavarojen perustana ovat terveys ja toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen. Voimavaroihin vaikuttavat myös omat arvot, asenteet ja motivaatio. Johtaminen ja työyhteisö taas vaikuttavat siihen, miten virkamies käyttää omia voimavarojaan. Jokaisen virkamiehen omalla vastuulla on ylläpitää työ- ja toimintakykyään ja hakea niihin apua, jos ongelmia ilmenee.  

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on suuri merkitys työn hallintaan. Kuormittuminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi terveydentila sekä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä. Pitkittynyt kuormittuminen voi näkyä työntekijässä, työyhteisössä tai koko organisaatiossa.  

Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä on tunnistettu psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja listattu, mitä kuormittumisen vähentämiseksi voi tehdä työntekijä itse, työyhteisö tai virasto. Kuormittumisen hallinnassa oleellista on palautuminen työpäivän aikana, ja sitä voidaan tukea työnantajan toimesta. Uni ja sen laatu sekä terveelliset elintavat ovat myös oleellisia palautumisessa, ja niihin jokainen voi itse vaikuttaa työnantajan tukemana. 

Työkyvyn tukeminen 

Työkykyä alentavat tekijät pyritään tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta henkilöstön työkykyä ja terveyttä voidaan vahvistaa koko työuran ajan. Tilapäisiä tai pysyviä työkykyynliittyviä häiriöitä voi ilmetä kenelle tahansa. Hälytysmerkkejä voivat olla poissaolot, jaksamiseen ja töiden hallintaan liittyvät ongelmat, työtehon laskeminen sekä muutokset käyttäytymisessä.  

Hätäkeskuslaitoksen työkyvyn tukemisen mallin tavoitteena on toimia ennakoivasti ja ottaa hälytysmerkit puheeksi varhaisessa vaiheessa, jotta työtekijä pystyy jatkamaan työssään mahdollisimman hyvinvoivasti. Varhaisen tuen keskustelu on esihenkilön ja työntekijän välinen luottamuksellinen keskustelu, jonka tarkoituksena on keskustella avoimesti työkyvyn haasteista ja löytää keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Kun syy ei ole terveydellinen, ratkaisuja voivat olla esimerkiksi perehdytys, työergonomian parantaminen, ongelmatilanteiden selvittely tai työaikaratkaisut.  

Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun esihenkilön ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Ratkaisuja voidaan etsiä esimerkiksi työterveysneuvottelussa, johon osallistuu työntekijän ja esihenkilön lisäksi työterveyshuollon edustaja sekä mahdollinen tukihenkilö. Virkamies voidaan ohjata myös työterveyshuollon työkykyarvioon, kun epäillään työkyvyn alentumisesta. Työkyvyn arvioinnissa selvitetään psyykkisen ja fyysisen työkyvyn riittävyyttä omassa työssä. Arviointi tehdään työterveyshuollossa moniammatillisesti.   

Esihenkilöt saavat kattavan koulutuksen työkykyjohtamisesta, sillä he ovat avainasemassa haasteiden havaitsemisessa. 

Voimakkaita reaktioita aiheuttavat hätäpuhelut 

Päivystyshenkilöstön työn luonteeseen kuuluu ihmiselämän nurjan puolen kohtaaminen. Suurin osa hätäilmoituksista on niin sanottuja rutiininomaisia tehtäviä, mutta joskus kohdalle voi osua tilanne, joka aiheuttaa päivystäjässä epätavallisen voimakkaita reaktioita. 

Hätäpuheluista aiheutuvia rankkoja tunnetiloja voivat aiheuttaa esimerkiksi:  

• inhimilliset virheet hätäpuhelun käsittelyssä tai tehtävän välittämisessä 
• väkivalta- ja seksuaalirikokset 
• suuronnettomuudet  
• lapsiin kohdistuneet onnettomuudet 
• tapahtumat, joissa uhrina työyhteisön jäsenen omainen, työtoveri tai muu läheinen henkilö  
• itsemurhatilanteet, työtehtäviin tai henkilöön kohdistuvat uhkailut sekä 
• useat henkisesti rankat tehtävät lyhyen ajan sisällä. 

Hätäkeskuslaitos tarjoaa päivystyshenkilöstölle erilaisia keskustelumahdollisuuksia, jotta rankat työtehtävät eivät jäisi kaivertamaan mieltä. Esimerkiksi defusing-purkukeskustelu, debriefing-jälkipuintikeskustelu ja posttraumatyöpaja auttavat käsittelemään tilanteita, lieventämään henkisiä vaikutuksia ja toipumaan stressistä.  

Purkukeskustelu (defusing) voidaan järjestää päivystyshenkilöstölle välittömästi stressaavan työtehtävän jälkeen. Purkukeskustelun avulla lievennetään tapahtuman aiheuttamia reaktioita ja tuntemuksia. Purkukeskustelusta vastaa defusing-ohjaaja, joka on tehtävään koulutuksen saanut työyhteisön jäsen.  Aktiivisia defusing-ohjaajia on Hätäkeskuslaitoksessa noin 80. Keskusteluja käydään vuosittain noin 200 koko virastossa. 

Jälkipuintikeskustelu (debriefing) järjestetään ryhmäistuntona kaikille traumaattiseen tapahtumaan osallistuneille muutaman vuorokauden kuluessa tapahtumasta. Jälkipuintikeskustelun ohjaa kriisikoulutuksen saanut ammattilainen työterveyshuollosta.  

Posttraumatyöpaja on kolme päivää kestävä kokonaisuus, missä osallistujat käsittelevät työhön tai muuhun elämään liittyviä kuormittavia, kriittisiä tai traumatisoivia kokemuksia ja tilanteita. Työpaja koostuu luennoista, vertaistuesta, psykoterapeuttien yksilötapaamisista sekä kehon huollosta rauhallisessa ympäristössä.