Sinustako hätäkeskuspäivystäjä?

Avun ensimmäinen lenkki - hätäkeskuspäivystäjä

Hätäkeskuslaitoksessa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, jotka voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai eksyneitä ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai esimerkiksi sosiaalisia hätätilanteita. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.

Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä.

Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä. Työvuorot kestävät yleensä 12 tuntia. Esimerkiksi kolmena päivänä peräkkäin tiistaista torstaihin työskentely tarkoittaa kolmea vapaapäivää työpäivien perään. Palkkaus verrattuna muihin kolmivuorotyötä tekeviin ammattikuntiin on keskivertoa korkeampi.

Lisätietoja työsuhde-eduista ja palkkauksesta

Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutus

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston (Kuopio) sekä Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) ja Hätäkeskuslaitoksen suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon.

Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne kestävät 1,5 vuotta. Opetus, majoitus ja ruokailut ovat opiskelijalle pääosin maksuttomia. Opiskelijan aiempia opintoja ja työkokemusta voidaan hyödyntää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla, jonka opiskelija ja opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteiden puitteissa. 

Tutustu hätäkeskuspäivystäjien blogeihin

null Kevät on täällä!

Hätäkeskuspäivystäjän kevät alkaa siitä, kun hän vastaanottaa vuoden ensimmäisen hätäpuhelun ruohikkopalosta, kulotuksen karkaamisesta tai ruohikolla kevätauringonpaisteessa makoilevasta makkurista eli humaltuneesta henkilöstä, jonka jalat eivät kanna.

Ja tiedättekö, nämä kaikki on jo koettu tänä keväänä. Kevät on siis tullut västäräkkien, kukkivien krookuksien ja tiettyjen hätäkeskustehtävälajien myötä.

Tietyt tehtävälajit kuuluvat pääsääntöisesti tiettyihin vuodenaikoihin. Vaikka ilmastonmuutos onkin tosiasia, ruohikkopaloja tai kulotusten karkaamisia ei sentään ilmene paljon talviaikaan vaan ne kuuluvat kevääseen, jolloin aurinko on kuivattanut märän ruohon. Keväisin ihmisten huolimattomuus saa aikaan maastopaloja. Näitä voivat olla esimerkiksi auton ikkunasta tien kuivalle pientareelle heitetty käryävä tupakan natsa.

Kulottamiset kuuluvat kevääseen ainakin maaseutualueilla. Kun kaunis aurinkoinen ja kuiva sää saa ajatuksen äkisti aloittamaan peltojen ja ojien piennaralueiden kulottamisen, aina ei muisteta tarkistaa onko ruohikkopalovaara voimassa tai onko kulottajalla kaikki tarpeellinen tieto ja taito kulotuksen paloturvallisuudesta hoidettuna. Joka kevät kulotuksia karkaa kulottajien käsistä ja paikalle tarvitaan pelastuslaitoksen apuvoimia. Joskus myös kulotus polttaa ulkorakennuksia ja toisinaan on mennyt kotitalokin siinä samassa. 

Kun lämmin kevätaurinko hivelee poskia, on mukava istahtaa vihertävälle nurmialueelle puistoon tai muualle kaupungin sykkeen ytimeen, ottaa hieman alkoholipitoisia juomia ja nauttia ihanasta keväästä katselemalla ihmisvilinää samalla tuntien kesän hiipuilevan tulon. Eipä siinä, keväästä tuleekin nauttia, mutta kun nautittuna on jo sellainen määrä nestemäistä juomaa, etteivät jalat enää kanna paikalta poistumiseen, tarvitaan poliisin apua. 

Nyt tällä hätäkeskuksissa odotellaan hieman kauhunsekaisin tuntein tulevaa vappua, sillä pitkän koronavuoden ja juuri hieman avattujen rajoitusten jälkeen se saattaa lähteä käsistä aivan kuten huonosti hoidettu kulotus. Toivotaan kuitenkin, että ihmiset osaisivat suurimmaksi osaksi juhlia maltillisesti, pitää huolta turvaväleistä, kokoontumisrajoituksista, maskeista ja kaikesta siitä, että tilanne ei koronankaan osalta riistäytyisi käsistä. Että kaikki sujuisi hyvin siellä teillä, kun juhlitte ihanaa kevään juhlaa, ja meillä täällä hätäkeskuksissa, jotka palvelemme teitä tuona kyseisenä aattoiltana ja vappupäivänä.

Ihanaa kevättä kaikille! 

Hätäkeskuspäivystäjä Anne

Usein kysyttyä hätäkeskuspäivystäjän koulutuksesta

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.